Mitä korona on paljastanut meille terveydenhuollon tulevaisuudesta?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Koronapandemia on ollut monella tapaa raskasta aikaa meille kaikille, mutta eniten tietysti terveydenhuollon henkilöstölle, joka on joutunut työskentelemään äärirajoillaan jo vuoden pelastaakseen ihmisiä kuolemasta virukseen.  Ainakin korona toi siis esiin ehkä sen, että hoitajien ja lääkärien resurssipula on asia, johon täytyy puuttua nopeasti.

Korona myös kiihdytti monen sellaisen teknologian käyttöönottoa, joka muuten on ollut vielä harvinaisemmassa käytössä – ja se vilauttaa meille hieman kuvaa siitä, miltä terveydenhuoltomme tulevaisuudessa ehkä näyttää.

Tekoäly

Tekoäly on viimeistään nyt osoittanut hyödyllisyytensä terveydenhuollon työkaluna. Tutkijat ovat esimerkiksi opettaneet tekoälyä tunnistamaan koronaviruksen keuhkoröntgenkuvista radiologia nopeammin ja jopa kuuntelemalla oireettomien ihmisten yskäisyjä – ihmiskorva ei huomaa eroa terveiden ja oireettomien kantajien yskimisessä, mutta kone erottaa pienetkin taajuusvivahteet kännykällä tehdyissä nauhoituksissa.

Koneoppivasta tekoälystä on ollut huomattavaa apua myös rokotekehityksessä, sillä sen avulla on voitu analysoida viruksen rakennetta ja erilaisia mutaatiota. Tekoälyn avulla voitaisiin myös määritellä paremmin riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, kun dataa vakavasti sairastuneista kerättäisiin yhteisiin tietopankkeihin.

Robotit ja dronet

Kiinassa lähdettiin kokeilemaan lennokkikuljetuksia virusnäytteiden kuljettamiseksi näytteenottopisteen ja sairaalan välillä. Maakuljetuksiin verrattuna näytteet kulkivat jopa puolet nopeammin perille ja mikä tärkeintä, dronet vähensivät henkilökunnan keskinäisiä kontakteja, mikä viruksen leviämisvaiheessa oli hyvin tärkeää. Kiinassa on hyödynnetty droneja myös julkisten paikkojen desinfioimiseen, yleisiin kuulutuksiin, lämpökuvauksiin ja liikenteenohjaukseen.

Robotitkin on valjastettu koronan vastaiseen taisteluun: esimerkiksi Boston Dynamicsin Spot-robotti on osallistunut ruokakuljetuksiin, ottanut potilaita vastaan sairaaloissa ja valvonut koronapotilaiden elintoimintoja. Robotit ovat myös desinfioineet pintoja kemikaaleja tai ultraviolettivaloa käyttäen sekä toimineet etäyhteyksien välittäjinä yhdistäen potilaat hoitohenkilöstöön tai omaisiinsa.

Robotiikka ei ole terveydenhuollossa uusi ilmiö: robotteja on käytetty leikkaussaleissakin jo pitkään. Pandemian myötä tarve hoitohenkilökunnan suojaamiselle on kuitenkin lisääntynyt, ja robotit voivat korvata ihmiskohtaamisen monessa sellaisessa rutiinitoimenpiteessä, jotka muuten turhaan altistavat hoitajia virukselle. Esimerkkejä tällaisista on lääkkeiden ja ruuan jako sekä elintoimintojen tarkistus. Robotit voisivat siis joiltain osin paikata hoitajapulaa, kun hoitajien aikaa säästyisi muihin tehtäviin.

VR ja AI

Virtuaalitodellisuudella (VR) ja lisätyllä todellisuudella (AR) on huimasti mahdollisuuksia terveydenhuollossa. Jännittävä esimerkki lisätyn todellisuuden käytöstä jo nyt on Augmedicin Xvision-työkalu, joka auttaa kirurgeja näkemään tarkemmin potilaan anatomiset yksityiskohdat. VR-kypärä päässä on myös turvallista harjoitella täysin aidonoloista leikkausta potilaan omia magneettikuvia käyttäen.

Kaikkien näiden teknologioiden käyttö edellyttää sitä, että meillä on Suomessa ja maailmanlaajuisesti toimivat ja riittävät verkkoyhteydet. Käytännössä robottien, automaattisesti lentelevien lennokkien, tekoälyn, VR:n ja AI:n käyttö vaatii laajasti käytössä olevia 5G-verkkoja, jotta kaista riittää kaikelle sille huikealle määrälle dataa, jota uudet teknologiat keräävät, analysoivat ja lähettävät. Ja tietysti myös, jotta ihmiset pääsevät etäyhteyksin laadukkaan terveydenhuollon piiriin silloinkin, kun ovat itse kaukana lääkäreistä ja hoitajista.

 

Jaa

Vaikuttajasta

Jarkko Huhtaniitty

toimitusjohtaja
HP Suomi
#kestäväkehitys
#tulevaisuus

Jätä kommentti