Miten elokuvatuotannoista saadaan turvallisempia?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Harvoin nykyaikaisissa elokuvatuotannoissa tapahtuu enää vakavia loukkaantumisia ja kuolemantapauksia, mutta kokonaan traagisista tapaturmista ei olla päästy eroon, kuten Rust-elokuvan kuvauksissa sattunut ampumaonnettomuus osoitti.

Voisiko samoin käydä Suomessa?

Tuskin, sillä meikäläiseen kulttuuriin ei aseiden kanniskelu kuulu muutenkaan, eikä kuvauspaikoille haluta minkäänlaista vaarallista tarpeistoa. Suomessa yleensä lähdetään siitä, että räjähdykset, ampumiset ja muu vaarallisen mutta valkokankaalla myös näyttävän näköinen toiminta tehdään erikoisefektein – siis digitaalisesti jälkikäteen.

Meilläpäin aseturvallisuutta enemmän keskustelua onkin ehkä herättänyt koronaturvallisuus. Kuinka jatkaa elokuvien ja sarjojen kuvaamista ilman tartuntariskiä? Jos koronapandemia olisi vallannut Pohjois-Euroopan parikymmentä vuotta sitten, olisimme olleet viihteen suhteen pulassa: etätyöskentely oli alalla pitkään harvinaista, jollei mahdotonta.

Elokuvantekoa korona-aikaan

Ei elokuvia nykyäänkään kokonaan etänä voida tehdä, tarvitaanhan näyttelijät oikeasti vuorovaikutukseen keskenään ja sitä varten paikan päälle myös puvustajat, ohjaaja, maskeeraajat ja lukuisat muut kuvauspaikalla tarvittavat ammattilaiset.

Yllättävän paljon silti voidaan hoitaa etäyhteyksien päästä, kiitos teknologian. Joskus tekniset innovaatiot matkaavat pitkänkin matkan ennen päätymistään viihdebisnekseen. Esimerkiksi Nasalle kehitettiin raskaan datan siirtämiseen tarvittavaa teknologiaa sitä varten, että Mars-mönkijä voi lähettää reaaliaikaista kuvaa Maahan.

Elokuvantekijöiden ei sentään tarvitse siirtää dataa planeetalta toiselle, mutta tarve reaaliaikaiselle ja erittäin tehosyöpölle kuvansiirrolle on ilmeinen. Etenkin korona-aikaan tätä Mars-mönkijöiden käyttämää tekniikkaa onkin hyödynnetty yhä enemmän myös elokuvien tekemiseen.

Turvallisempia stuntteja

Toinen, ainakin näyttelijöiden turvallisuutta parantava nykykeksintö on ledseinän käyttäminen kuvauksissa. Tässäkin elokuvateollisuus hyödyntää ensin toisaalle kehitettyä tekniikkaa. Litteistä lednäytöistä koostuva seinä ei nimittäin vielä itsessään ole kovin mullistava keksintö, vaan se, mitä seinällä näytetään.

Lednäyttöjen edessä näytteleminen mahdollistaa esimerkiksi näyttävien stunttien tekemisen turvallisesti valvotussa studioympäristössä, ja uskottavat taustat lienevät myös näyttelijäntyön kannalta helpottava tekijä, kun ympäristöä ei tarvitse vain kuvitella, toisin kuin perinteisten green screenien kanssa kuvatessa. Lednäytöillä elokuvan tapahtumat pyörivät reaaliaikaisesti – kuva luodaan siis samalla, kun kohtaus etenee. Tämä on mahdollista alun perin 3D-pelaamiseen kehitettyjen tietokoneiden ansiosta.

Pelatessa ruudun sisältö riippuu siitä, mitä pelissä tapahtuu. Tietokoneen pelimoottori, game engine, siis piirtää kuvaa jatkuvasti pikseli kerrallaan uudelleen. Reaaliaikaisen kuvan luominen ja toistaminen ilman viivettä vaatii koneilta paljon tehoja, ja peleissä mahdolliset digitaaliset maailmat on saatu nykyaikaisten tietokoneiden ansiosta siirrettyä myös valkokankaalle.

Kun kiperimmät tilanteet voidaan toteuttaa digitaalisesti, ei näyttelijän tarvitse vaarantaa omaa nahkaansa muita viihdyttääkseen – ja turvallisuus kuvauksissa on kaikkien etu.

Jaa

Vaikuttajasta


toimitusjohtaja
HP Suomi
#kestäväkehitys
#tulevaisuus

Kommentointi on suljettu