Miten korruptio näkyy suomalaisessa työelämässä?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Vuosia sitten puhuessani kansainvälisissä tilaisuuksissa korruption vastaisista ohjelmista, viittasin ylpeänä Transparency Internationalin tilastoihin, joiden mukaan Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunein maa. Edustin globaalia yhtiötä, jossa korruptionvastainen työ keskittyi vahvasti maihin, jossa korruptioindeksi loistaa punaista.

Tämä on tyypillinen virhe, jonka suomalainen yritys tekee. Suhteuttaessamme yhteiskuntaamme kansainväliseen mittakaavaan, helposti erehdymme ajattelemaan, että meillä ei ole eettisiä ongelmia. Suomessa ei tarvitse sujauttaa setelinippuja pöydän alta tai maksaa voitelurahoja viranomaiselle.

Suomessa kuitenkin on haitallista korruptiota, joka aiheuttaa paljon yhteiskunnallisia ongelmia: Edelleen meillä pääsee etenemään urapolulla “tuntemalla oikean tyypin”. Virkoihin nimitetään henkilöitä, joille “ollaan velkaa” vuosia sitten tehdystä palveluksesta. Noudatetaan totuttuja, virallisiin ohjeisiin kirjaamattomia sääntöjä sillä “aina ennenkin täällä on toimittu näin”. Oikeassa kahvipöydässä, metsästysporukassa tai muussa verkostossa istuvalle aukenee ovia, jotka muille pysyvät visusti suljettuina.

Muistan itsekin vielä elävästi 15 vuotta sitten Kauppakorkeakoulun käytävillä hoetun mantran: Täytyy olla suhteita. Täytyy tuntea oikeat ihmiset. Monelle ensimmäinen työpaikka toden totta aukesikin iskän suhteiden avulla (ja kyllä, myös minun ensimmäinen kesätyö oli äitini yrityksessä).

Älä käsitä väärin, verkostot ovat äärimmäisen tärkeä osa suomalaista liike-elämää. Ja kesätöihin voi mennä sukulaisen firmaan. Verkostojen varjopuoliin kuuluu kuitenkin se, että jossain vaiheessa helposti mielessämme saattaa hämärtyä raja sille, milloin terve verkosto muuttuu epäterveeksi. Verkoston etuja nauttivan on helppo rationalisoida itselleen toiminnan oikeellisuus. Kyse on kuitenkin korruptiosta, silloin kun verkoston keskuudessa tehty päätös johtaa tilanteeseen, jossa kilpailu häiriintyy: Tehtäviin ei valikoidu parasta henkilöä. Yhteistyökumppaniksi ei valikoidu parasta toimijaa. Laatu, tehokkuus ja työhyvinvointi kärsivät. Henkilökohtainen hyöty ja etu kohdistuu pienelle piirille. Toiminta ei ole avointa, eikä siitä todellakaan halua lukea Hesarin etusivulta.

Toisin sanoen, suomalaiselle korruptiolle on tyypillistä, että toiminta on kyllä laillista, mutta eettisen kompassin esiin kaivamista tarvittaisiin useammin. Vain nostamalla epäkohtia esiin avoimesti ja luomalla läpinäkyvämpää päätöksentekoa voimme pelastaa Suomen korruptiolta ja edistää suomalaisen työelämän eettisyyttä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Miten korruptio näkyy sinun työpaikallasi tai toimialalla? Mitäpä, jos nostaisit kysymyksen vaikka seuraavan johtoryhmäsi kokouksen agendalle?

 

Jaa

Vaikuttajasta

Niina Ratsula

Business Ethics Advisor
Code of Conduct Company Oy
#työelämä #oikeintoimimisenkulttuuri #yritysvastuu

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.

Jätä kommentti