Miten työyhteisön sosiaalisen median käyttö vaikuttaa työhyvinvointiin?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa työhyvinvointiin? Sosiaalisen median alustat ovat yleensä olemassa jakamista, keskustelua, henkilöbrändäystä tai yrityksen viestintää varten. Lisääntyvässä määrin myös työyhteisöjen johto hyödyntää sosiaalista mediaa. Valitettavaa on kuitenkin keskustelun polarisoituminen, trollauksen ja kiusaamisen lisääntyminen sosiaalisessa mediassa. Paljon on keskusteltu sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista ihmisiin ja henkiseen jaksamiseen. Törmäsin tutkimukseen siitä, miten sosiaalisen median käyttö yrityksessä vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin. Miten olet itse kokenut sosiaalisen median käytön arjessasi ja työpaikallasi? Oletko kokenut sen kuormittavana vai energisoivana? 

Mitä haasteita sosiaalisen median käytöllä on henkilöstön työhyvinvointiin? 

Ensimmäinen ja merkittävin haaste on sosiaalisten medioiden helposti edellyttämä 24/7 läsnäolo. Tätä pahentaa samojen alustojen (esim. Twitter, LinkedIn, FB) käyttö sekä työroolissa että vapaa-ajalla. Kuinka olla osallistumatta työroolissa mielenkiintoisiin keskusteluihin ilalla? Työtehtävän ja roolimme perusteella meidän tarvitsee olla aidosti hyvin harvoin läsnä ja tavoitettavissa 24/7. 

Toinen haaste on oman työminän ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, mikä on osalle meistä vaikeaa. Osallistun itsekin moniin keskusteluihin eri alustoilla (yleensä Twitterissä tai LinkedIn:issä). Itselläni rajat, nykyään työ- ja vapaa-ajan roolin välillä, ovat hyvin hämärtyneet. Yrittäjänä olen luonnollisesti eri roolissa kuin perinteinen palkansaaja. Aikoinaan tämä oli itselleni suuri haaste. Nyt haasteena eivät ole rajat, vaan ajankäyttö. Mielenkiintoiset työhön liittyvät keskustelut vain vievät mennessään ja usein iltaisin. Näin tapahtui jo ennen yrittäjyyttä Emooterissa. Opettelen itsekuria ja pitämään huolta palautumisestani sekä jaksamisestani. 

Lisäksi negatiivisina vaikutuksina on koettu työn tuottavuuden laskun vaikutus tiimin tehokkuuteen, sosiaalisen median käyttö ns. “omiin asioihin” työaikana sekä jännitteiden ja johtamishaasteiden kasvaminen työyhteisöissä avoimen keskustelun lisääntyessä ja siirtyessä organisaation perinteisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi kollegoiden ja esimiesten kaverikutsut alustoilla hämärtävät entisestään työn rajoja ja ovat ongelma osalle työntekijöistä hyvin vaikeita.

Tunnistamalla omat rajasi, et riskeeraa palautumista!

Miten sosiaalisen median käyttö vaikuttaa henkiseen työhyvinvointiin? 

Sosiaalisen median ja ylipäätään viestinnän reaaliaikaistuminen ja läpinäkyvyys vaikuttaa sekä kehittävästi että heikentävästi henkiseen työhyvinvointiin. Henkistön henkistä työhyvinvointia voidaan seurata esim. tutkimalla heidän kokemaa työn imua. Tutkimuksista löytyy viitteitä sekä työhyvinvointia parantavista että huonontavista seikoista. Tässä artikkelissa keskityn siihen, miten voimme vaikuttaa positiivisesti kokemaamme työhyvinvointiin.

Sosiaalisen median käytön positiiviset vaikutukset henkiseen työhyvinvointiin?

Positiivisina vaikutuksina nähdään erityisesti työn tehokkuuden, yhteenkuuluvuuden tunteen ja työmoraalin lisääntyminen.  Myös sosiaalinen median alustoilla tapahtuva ihmisten välinen keskustelu ja vuorovaikutus sekä saatu palaute vaikuttavat positiivisesti, kuten palaute sekä kiitollisuuden kokemus yleisestikin.

Tutkimuksesta on löydettävissä seitsemän ohjenuoraa meille jokaiselle sekä työntekijänä että työyhteisönä: 

  1. Henkilön avoin suhtautuminen työn ja vapaa-ajan rajoihin vaikuttaa positiivisesti sosiaalisen median käyttöön ja omasta työstä viestimiseen. Tällä on positiivinen vaikutus työn imuun.
  2. Työstä ja työpaikasta viestiminen sosiaalisessa mediassa kehittää työn imua eli positiivista työhyvinvointia. Tämä ei riipu henkilön rajoista työelämän ja vapaa-ajan välillä tai muista henkilökohtaisista sosiaalisen median käytön preferensseistä.
  3. Yllättävää kyllä, henkilöstön kokema positiivinen työn imu ei vaikuta suoraan sosiaalisen median käyttöön/aktiivisuuteen.
  4. Huolestuttavin löydös on se, että työ siirtyy entistä enemmän vapaa-ajalle. Palautumisen ja palautumistaitojen merkitys korostuu jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa!
  5. Sosiaalisen median postausten positiivinen palaute (liket, retweetit, kommentit, jne) lisäävät henkilöstön omaa kokemusta työn merkityksellisyydestä ja vaikuttavat täten henkiseen työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Vahvin kokemus on heillä, joiden työn ja vapaa-ajan rajat ovat kevyimmät.
  6. Organisaatiossa tulisi aina tunnistaa eri henkilöiden luontaiset rajat ja reunaehdot sosiaalisen median alustoilla. Osa meistä on valmis jakamaan kaiken eri rooleissa toimiessaan. Osa haluaa tiukat rajat yksityiselämän ja työn välille. Kunnioitetaan näitä rajoja, kun koulutamme tai motivoimme henkilöstöä sosiaalisten medioiden käyttöön työroolissa.
  7. Yrityksen tai johdon asettamat sosiaalisen median säännöt, ohjeet ja politiikat vaikuttavat negatiivisesti halukkuuteen osallistua sekä työn imuun eli työhyvinvointiin. Heitetään sosiaalisen median ohjeistukset ja oppaat roskakoriin! Luottamus ihmisiin toimii parhaimpana motivaattorina sekä työhyvinvoinnin lähteenä.

Kuinka voimme varmistua sosiaalisen median positiivista vaikutuksista työhyvinvointiin?

Sosiaalinen media voi vaikuttaa merkittävästi henkiseen työhyvinvointiin, kun se on sopivalla tavalla yhdistetty sekä henkilön työtehtäviin, että hänen omien rajojen puitteissa vapaa-aikaan. Mitä enemmän pelisääntöjä tai ohjeita sosiaalisen median käyttöön ja jaettavaan sisältöön luodaan, on niiden vaikutus negatiivinen henkilöiden jaksamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen.

Sosiaalisen median ohjeet ja pelisäännöt vaikuttavat negatiivisesti työyhyvinvointiin!

Koska työ siirtyy vapaa-ajalle, muistetaan huolehtia omasta ja kollegoiden palautumisesta. Varmistetaan myös, että negatiivisen palautteen käsittelylle on riittävästi aikaa ja tilaa. Lopuksi, muistetaan kunnioittaa meidän jokaisen yksilöllisiä rajoja eri sosiaalisen median alustoilla. Tämä on hyvä pitää mielessä myös sosiaalisen median ja henkilöbrändäyksen valmennuksissa.

Henkilöstön omien toiveiden ja heidän työarkeen tuotuna, sosiaalisella medialla voi olla hyvinkin suuri vaikutus henkilöstön kokemaan henkiseen työhyvinvointiin, merkityksellisyyden kokemukseen sekä palautumiseen. 

Jaa

Vaikuttajasta

Teemu Jäntti

Co-Founder, Biz Development
Emooter
#työhyvinvointi
#työnimu
#johtaminen

Ihmisten ja työyhteisöjen työhyvinvoinnista innostunut yrittäjä. Lisää työn imua ja merkityksellisyyttä työelämään.

Jätä kommentti