Muutos johtaa kansaa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +
Evoluutio perustuu jatkuvaan muutokseen. 
Selviytyjiä eivät ole vahvimmat ja älykkäimmät, 
vaan joustavimmat ja sopeutumiskykyisimmät.

Tapahtunut aiemmin:

Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa havaittiin koronavirus SARS-CoV-2. Kyseinen virus aiheuttaa COVID-19-tautia, joka tarttuu ihmisestä toiseen. Tauti vaikutti olevan melko harmiton perusterveille, mutta vaarallinen vanhuksille ja tiettyjä perussairauksia kantaville. 

Pitkin alkuvuotta 2020 maailmalla uutisoitiin uudesta viheliäisestä flunssataudista. Sen laaja leviäminen vaikutti vääjäämättömältä. 29.1.2020 uutisoitiin ensimmäinen Suomessa todettu koronavirustartunta. Tartunnan saanut oli Lappiin matkustanut kiinalaisturisti. 

Suomessa oltiin varuillaan. Sikainfluenssa, ebola ja muut lähivuosien vaaralliset taudit olivat vielä lähimuistissa, mutta ne tapahtuivat pääosin jossain kauempana. Sen sijaan tämä tauti näytti tulevan lähelle. 

Keskiviikkona 11.3.2020 Maailman terveysjärjestö julisti koronaviruksen pandemiaksi. 

Torstaina 12.3.2020 Yhdysvallat sulki lentoliikenteen Euroopasta tulevilta lennoilta. Samana päivänä Suomen hallitus kielsi kaikki yli 500 hengen tapahtumat toukokuun loppuun saakka. Tämä oli vain yksi rajoitustoimenpide muiden joukossa. Tarkoituksena oli suojata Suomen terveydenhuoltojärjestelmä, se ei saisi kaatua. Tartuntoja vähennettäisiin nyt välttelemällä ihmiskontakteja. Loppuviikon aikana lähes kaikki kevään isot tapahtumat peruttiin.

Maanantaina 16.3.2020 Suomen hallitus tuli julkisuuteen uusien rajoitusten myötä. Viimeistään nyt kaikille selkeni, että toimenpiteet vaikuttaisivat lähes jokaisen suomalaisen elämään. Liiketoiminta kokisi kovan kolauksen. Vain harvan arki säilyisi ennallaan

Elämä tulisi muuttumaan. 

On kulunut noin kuukausi poikkeustilan julistamisesta. Vuorineuvos Reijo Karhinen vastaa puhelimeen metsätilaltaan Itä-Suomesta. Metsätalousyrittäjänä hänellä on metsää omistuksessa ja hoidettavana useita satoja hehtaareja. Reijo on onnistunut välttämään ihmiskontakteja.

Reijo näkee pandemiassa suoran yhteyden vallitsevaan ilmastokriisiin. Kyse on siitä, hyväksymmekö tosiseikat ja alammeko valmistautua niiden varalle.

– Korona tuli tavallaan yllättäen, vaikka asiantuntijat sanoivat, että on vain ajan kysymys, koska tämänkaltainen pandemia syntyy. Globaalisti olimme surkeasti valmistautuneita muutokseen.

Reijon mielestä yhteiskunnan tulisi valmistautua voimakkaammin uuteen alkuun ja kulkea kohti hiilineutraalia, kiertotaloudella pyörivää yhteiskuntaa. Koronavirus ei tule olemaan ainoa laatuaan, joten valmistautuminen on aloitettava myös tulevien pandemioiden varalle.

– Uskon vahvasti, että kiertotalous ja datatalous tulevat olemaan tulevaisuuden talouden pohjia. Niiden merkitys kasvaa. Uskon myös, että valtiot tulevat poikkeustilanteen myötä pitkäksi aikaa, ehkä jopa pysyvästi, voimakkaammin mukaan talouden ohjaamiseen. Riskienhallinta laajasti ottaen tulee saamaan johtamisessa vahvemman roolin.

Laajalle levinnyt ja alati kasvava globalisaatio on mahdollistanut paljon, mutta samalla vähentänyt yksittäiseltä valtiolta tarvetta huolehtia omavaraisuudestaan. Keskinäisen riippuvuuden lisääntyminen on kasvattanut haasteita ja ongelmia, jotka tulevat kriisiolosuhteissa näkyviksi.

– Jos eläisimme yhä vanhakantaisissa kyläyhteisöissä, tilanne olisi täysin erilainen. Täytyy kuitenkin muistaa myös, että globaalissa mittakaavassa esimerkiksi digitalisaatio tulee edistymään valtavasti. Se on ratkaisu monilta osin myös ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.

Kun epävarmuuden varjo tulee leijumaan yllämme vielä pitkään, monikanavaisen viestinnän merkitys tulee olemaan suuri. Johtajat, jotka ovat jo aiemmin olleet aktiivisia sosiaalisessa mediassa, pystyvät nyt viestimään avoimesti myös kriisioloissa, mikä synnyttää luottamusta.

– Tuleeko Suomi erottumaan kriisin hoidossa? Meillä on edellytyksiä siihen. Suomi-brändi saattaa muodostua jopa kilpailueduksi pitkässä juoksussa. Tämä on raadollinen ajattelutapa tässä vaiheessa, mutta silti relevantti. Olimme edes jotenkin valmistautuneita tähän ja yhteiskuntamallimme on toimiva. Päätöksenteossa korostuvat perinteiset suomalaiset arvot.

Reijo korostaa, että meidän tulee varautua paremmin tulevaisuuden kriisien varalle. Viimeistään nyt on annettava tilaa arvopohjaiselle johtamiselle. Muutoksessa korostuu se, miten ihmisiä johdetaan ja miten heille viestitään. Yritykset joilla on vahva arvopohja, tulevat selviytymään ensimmäisinä kriisistä ja siitä kumpuavan muutoksen kourista.

Tämän piti olla Perttu Pölösen kevät. Toisin kävi, muutos tyhjensi kalenterin kertaheitolla. Vuonna 2019 satoja puhujakeikkoja tehnyt Perttu huomasi joutuneensa tyhjän päälle. Jo sovitut keikkamatkat Kroatiaan, Itävaltaan ja Yhdysvaltoihin peruttiin koronan vuoksi.

Esikoiskirja Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava, 2019) saatiin ulos loppuvuodesta ja siitä tuli myyntimenestys. Nyt edessä olevat esiintymiset on kuitenkin peruttu, eikä Perttu (tai kukaan muukaan) osaa sanoa, milloin tilanne normalisoituu.

Kaikesta huolimatta, Perttu ei ole pahoillaan tilanteesta, vaan näkee siinä mahdollisuuden kehittyä. Kaikessa hiljaisuudessa hän pystyy myös valmistelemaan toista kirjaansa, joka julkaistaan joulukuussa.

– Muutos herkistää kasvulle. Koronakriisi tuhoaa paljon, mutta luo samalla uutta tilalle. Näiden kokemusten myötä saamme oppitunnin siitä, mitä emme tarvitse enää kriisin jälkeisenä aikana.

Ilmastonmuutos on ollut todellinen jo pitkään. Aniharva viitsii enää kyseenalaistaa sen etenemistä. Tästä huolimatta ihmiskunta ei ole onnistunut kollektiivisesti muuttumaan. Perttua turhauttaa, että edes kymmenen miljoonaa hehtaaria palavaa metsää Australiassa ei ole riittänyt motivoimaan tarvittavien muutostoimenpiteiden nopeuttamiseksi. Nyt tilanne on toinen. Toisinaan pakko on paras muusa.

– Syömme epäterveellisesti, kunnes saamme sydänkohtauksen. Vasta sen jälkeen muutamme elintapamme. Koronavirus on tämän ajan sydänkohtaus. Toivon, että yhteinen kokemuksemme siitä on riittävä, että ymmärtäisimme tehdä tarvittavat muutostoimenpiteet.

Perttu on taitava puhuja, mikä muodostaa myös oleellisen osan hänen liiketoiminnastaan. Puhuja on aina riippuvainen siitä, että ympärillä on tarpeeksi halukkaita kuulijoita. Perttu uskoo, että koronan myötä tapahtuu muutosta myös siinä, että bisneskirjailijoilta ja motivaatiopuhujilta vaaditaan uudenlaisia painotuksia. Autenttisuus ja omakohtaisuus tulevat korostumaan. Samaan hengenvetoon hän toivoo, että nopeuden ja tehokkuuden silmitön ihannointi tulee vähenemään.

– Tarvitsemme suuntaa, emme nopeita ratkaisuja. Uskon, että FOMO-ilmiö (Fear of missing out) kokee kolauksen. Karanteenin aikana huomaamme, että pärjäämme hyvin, vaikka emme ole mukana jokaisissa kissanristiäisissä. Opimme elämään yksinkertaisemmin ja jättämään turhakkeita pois.

Sellaiset kulttuuriin sidonnaiset asiat, kuten kärsivällisyys ja epäitsekkyys vaikuttavat suuresti siihen, kuinka muutoksesta selviytyy. Enemmän kuin mitään muuta, Perttu toivoo, että me suomalaiset voisimme kokea uudenlaista yhtenäisyyttä muutoksen keskellä.

YLE:n toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila soittaa sovittuna aikana. Kuten useimmat, myös hän työskentelee nyt kotoaan käsin. Yhteiskunta on pakotettu rytmin vaihdokseen.

Merja uskoo, että muutos tulee rytmittämään sitä, kuinka valitsemme matkustaa tulevaisuudessa. Yhä useampi tapaaminen tullaan järjestämään etänä digitaalisen teknologian avulla.

– Bisnesmatkustaminen tulee muuttumaan. Päiväkokouksiin tai muihin lyhyisiin tapaamisiin ei enää matkusteta entisen tavoin. Kun tapaamiset toteutetaan etänä, joutuu kyberturvallisuus tietysti koetukselle. On ensiarvoisen tärkeää, että verkkopalvelut pysyvät tietoturvan osalta turvallisina.

Kun suuntaa katseensa taivaalle, voi muutoksen havaita. Ei lentokoneita, ei kaukaista hurinaa. Pidempään katsoessa lentokoneista tyhjentynyt taivas alkaa näyttää lähes aavemaiselta. Useista eri uutislähteistä on kiirinyt tietoja eri alueiden ilmanlaadun paranemisesta. Onko ilmastonmuutoksen yksi keskeisimmistä ongelmista nyt taittunut? Kokeeko lentomatkailu ratkaisevan inflaation?

– Ylimääräinen matkustaminen tulee vähenemään, mutta ei lentäminen kokonaan lopu. Meille tulee vastaisuudessakin tarve päästä lomalle aurinkoon. Uskon silti, että lähitulevaisuudessa keskitymme enemmän kotimaan lähimatkailuun. On hyvin mahdollista, ettei lentäminen palaudu enää entiselle tasolleen ja tulee joka tapauksessa kallistumaan.

Eristys on nostanut myös monelle pintaan sen, miten itsestäänselvistä asioista on tullut luksusta. Se, että ylipäätään saamme nähdä toinen toisiamme silmästä silmään ja koskea tuntuu odottamisen arvoiselta. Äkkinäinen muutos on saanut paatuneimmankin introvertin muistamaan sen, millaisen arvon fyysinen kohtaaminen synnyttää.

– Kaipaamme sosiaalisia verkostoja. Jo pelkästään sen vuoksi olen varma, että esimerkiksi tapahtumille ja elämyksille tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Sosiaalinen kanssakäyminen on meille ihmisille ominaista, se ei muutu mihinkään.

Koronan kaltainen poikkeustila on ollut omiaan kirkastamaan myös YLE:n omaa roolia yhteiskunnassa, sekä huoltovarmuuteen liittyvää tehtävää. Muutoksen kourissa on tärkeää, että kansalaiset kokevat viestinnän sujuvana ja tiedonvälityksen luotettavana. Näinä aikoina yhteistyön merkitys korostuu myös media-alalla.

– Koronakriisi on YLE:lle testi siitä, kuinka selviydymme roolissamme. Tiedonvälitys Suomessa ei ole mikään monopoli. Tämän vuoksi yhteistyö esimerkiksi muiden kaupallisten medioiden kanssa on korostunut ja ollut nähdäkseni myös onnistunutta.

Markkinointiviestintäyhtiö Dentsu Aegisin Suomen toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä vastaa puhelimeen aamuyhdeksältä. Hän on herännyt jo paljon aiemmin ja suorittanut jo aamutreenit. Pauli on Training for Warriors -kuntosaliketjun osakkaana, mm. ystävänsä Kimmo “Elastinen” Laihon ja Johannes “Hatsolo” Hattusen kanssa.

TFW on kokenut kolauksen siinä, missä myös valtaosa muista kuntosalitoimijoista. Paulin mukaan heidän asiakaskuntansa on silti äärimmäisen sitoutunutta,  minkä turvin toimintaa on pystytty jatkamaan muokkaamalla palveluja onnistuneesti etätoiminnoiksi.

Paulille muutos ei ole itseisarvo. Hän itse asiassa varoo korostamasta koko sanaa. Paulia itseään on joskus tituleerattu Suomen parhaaksi muutosjohtajaksi. Titteli ei kuulosta hyvältä hänelle itselleen.

– Minulle johtaminen on  joukon viemistä tavoitteesta toiseen, se on jatkuvaa argumentointia ja oppimista ennen päätösten tekoa. Jos kukaan ei tule perässä tai päätökset osoittautuvat vääriksi, johtajuus on epäonnistunut.

Psykofyysisenä kokonaisuutena tarkasteltuna, ihminen on muuttunut historian saatossa melko vähän. Maslow’n tarvehierarkian tasot ovat edelleen voimissaan. Tosin sillä erotuksella, että ylimmäinen, itsensä ilmaisun tarve, on saanut rinnalleen merkityksellisyyden tarpeen. Eteenpäin menemisen kannalta on tärkeää, että muutoksen kykenee selittämään itselleen eikä toimi arvoilleen ristiriitaisesti.

– Menestyneimmät ihmiset ovat muita parempia reflektointikyvyssä. He ymmärtävät, minkälaisia taitoja heillä on ja mitä tarvitsevat tulevaisuudessa. Itsereflektiokyky, oppimishalu ja rohkeus ovat kolme keskeistä asiaa, jotka muutoksessa pärjäävillä yksilöillä ovat poikkeuksellisen hyvässä kunnossa.

Pauli uskoo, että ihmiset yliarvioivat tämänhetkisen tilanteen aikaansaamat muutokset kriisin jälkeen. Muutoksia varmasti tapahtuu, mutta perimmäiset tarpeemme pysyvät entisinä. Haluamme tulevaisuudessakin olla yhdessä ja kokoontua. Nämä tarpeet eivät muutu, vaikka niitä onkin nyt rajoitettu.

– Sen sijaan ennustan, että työnteossa tapahtuu trendimuutoksia. Olemme puhuneet jo pitkään digitaalisesta muutoksesta. Nyt kaikki puhe on muuttunut lähes yhdessä yössä todellisuudeksi. Niin julkiset kuin yksityiset organisaatiot toimivat nyt verkossa. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, että useimmat vieläpä onnistuneesti.

Dentsulla on toimistoja 140 eri maassa. Nyt kun matkustamista on rajoitettu, kokouskäytäntöjä on muutettu siten, että eri tapaamiset järjestetään Microsoft Teams -työvälineen avulla etänä. Pauli myöntää, ettei palavereiden sujuvuus ole yhtä hyvä, mitä se on silloin, kun kokoustetaan fyysisesti läsnä ja kasvotusten. Hän näkee silti myös positiivisia muutoksia.

– Teams-kokouksissa näkee, kuinka esimerkiksi lasten vaikutus kokouksen taustalla on jo normaalia. Muistan itsekin tapauksen, jossa henkilö veti laatimansa raportin läpi, vaikka lapsi kopsautteli päätään leikkisästi ja huomionhakuisesti seinään taustalla. Toleranssimme sietää erilaisia häiriöitä tulee kasvamaan. Ihmisen ymmärrys kasvaa.

Dentsulla tehdään luovaa ajattelutyötä, joka ei ole sidonnainen toimistoaikoihin. Tällöin oleellista on pitää huolta, ettei työn kokonaismäärä kasva kohtuuttomaksi. Elämän tulee pysyä kokonaisvaltaisesti tasapainossa. Oleellista on tietoinen valinta ja sen pohjalta tehdyt konkreettiset toimenpiteet.

– Sovimme jo viime vuonna ottavamme työajat käyttöön. Emme kuormita kollegaa tai alaista iltakuuden ja aamuseitsemän välillä. Kriisin myötä olemme sopineet yhä sitoutuvamme tähän aikatauluun. Omat kokemukseni ovat olleet hyvät, eikä työntekijöiden työmoraalissa tai laadussa ole ollut minkäänlaista moitittavaa.

– Näen paljon hyvyyttä ja potentiaalia ihmisissä. On hienoa, että puoluekannasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta haluamme nyt auttaa toisiamme.  Et ole etänäkään yksin, meitä on Suomessa miljoona muuta ihan samassa tilanteessa. Korona on eristänyt koteihinsa yli kaksi miljardia ihmistä. Pelkään, että hallitusten lääkkeet COVID-19-sairautta vastaan aiheuttavat vielä suuremmat vahingot, kuin itse sairaus. Luovuuttamme ja yhteistyökykyämme tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Sovittu puhelinaika kansanedustaja ja liikemies Hjallis Harkimon kanssa siirtyy tunnilla. Syynä on se, että Suomen hallitus pitää tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan Uudenmaan rajalle asetettujen sulkujen avaamisesta. Siltä osin yhteiskunnan on pakko hellittää, ainakin hetkeksi. Jatkuvan tarkastelun alla olevat rajoitukset elävät tilanteen mukaan. Strategia on valittu, taktiikka pyrkii joustamaan.

Mitä tulee pakotettuun muutokseen, ainakin koronan kohdalla, Hjallis pitää syntyneitä toimia tervehdyttävinä. Hän on huomannut myös itse tekevänsä asioita uudella tavalla. Hjallis uskoo, että monilta osin elintavat tulevat muuttumaan. Se tapa, jolla yhteiskunta on lähtenyt mukaan vallalla olevaan muutokseen varmistaa osaltaan, että emme tule palaamaan vanhaan normaaliin.

– Olen itse ohjelmoinut omat työskentelytapani uusiksi. Kuvittelin aiemmin, että etänä työskenteleminen ei ole tehokasta. Olen kuitenkin saanut huomata, että päinvastoin, se on normaalia tehokkaampaa. Esimerkiksi, kun minulta lähtee nyt tunti työmatkoista, voin käyttää sen ajan työskentelemiseen.

Uudet palaverikäytännöt eivät saa Hjallikselta suitsutusta. Vaikka teknologia mahdollistaa kokouksiin osallistumisen etänä, jotain oleellista jää puuttumaan, kun vuorovaikutus tapahtuu virtuaalisesti.

– Mielestäni esimerkiksi puhelinkokoukset eivät ole lähellekään niin tehokkaita kuin sellaiset tapaamiset, joissa myös konkreettisesti näen kanssaihmiset. Jos joku väittää toista, se ei pidä paikkansa. Joissain tapauksissa ne menevät ihan hyvin, mutta varsinkin luovissa palavereissa läsnäolo ja toisen ihmisen ilmeiden näkeminen ja tulkitseminen häviävät kokonaan.

Lukuisten eri valtioiden käyttöön ottamien rajoitusten myötä monen toimijan tuotantoketjut ovat alkaneet sakkaamaan. Globalisaation myötä olemme tulleet riippuvaiseksi kansanvälisistä toimijoista. Jos tuotantoprosessin eri vaiheita on ulkoistettu rajojen ulkopuolelle, se tuo vallitsevaan tilanteeseen omat haasteensa. Hjallis on varma siitä, että Suomen omavaraisuusaste tulee olemaan tulevaisuudessa suuremmassa roolissa.

– Emme voi enää luottaa siihen, että saamme Kiinasta tai jostain muualta tarvitsemamme. Kun omavaraisuusaste kasvaa, sen myötä myös tuotantoketjut tulevat olemaan yhtenäisempiä. Tulemme tulevaisuudessa tuottamaan Suomessa enemmän itse ja varmistamaan, ettemme ole riippuvaisia muista maista. Olen aika varma, että tämä tulee olemaan pysyvä muutos.

Vaatesuunnittelija ja elokuvantekijä Paola Suhonen vastaa puhelimeen ulkona kävellessään. Hän pysyy kiireisenä koronasta huolimatta, eikä muutos vaikuta suuremmin esimerkiksi Ivana Helsinki -vaatemerkin liiketoimintaan. Helsingissä sijaitseva liike pysyy tosin suljettuna. Samoin myös kuvauksia on jouduttu siirtämään poikkeustilan myötä.

Muutos on kuitenkin jo entuudestaan tuttu elementti Paolan arjessa. Hän yhdistää sen uteliaisuuteen, jota hän pitää henkilökohtaisesti suuressa arvossa.

– Jos ihminen ei halua oppia uutta ja seikkailla, hän on jollain tasolla menettänyt elämänhalunsa. Uteliaisuus on minulle synonyymi sille, että suhtautuu intohimoisesti omaan elämäänsä.

Meillä ihmisillä on mystinen halu ja biologinen tarve selvitä hengissä. Se mahdollistaa, että voimme lähteä ratkaisemaan yhdessä ongelmia. Kun muutos iskee, se shokeeraa. Silloin saattaa tuntua, että kaikki on peruuttamattomasti muuttunut. Loppupeleissä ihminen löytää kuitenkin melko nopeasti balanssin. Olemme sopeutujia.

– Luovat ihmiset ja arjessaan ongelmanratkaisua harjoittavat ihmiset eivät koe tämän muutoksen järkyttävän perusarkea. Esimerkiksi yrittäjänä oleminen on jatkuvaa oman elämän ongelmien ratkaisemista.

Muutoksella on monia eri vaiheita. Korona ja sen aiheuttamat toimenpiteet etenevät varmasti aaltojen lailla. Paola toivoo, että kulutustottumukset tulisivat järkevöitymään. Hän uskoo, että muutos jättää jälkensä laadukkaaseen kuluttamiseen.

– Toivon, että monet ihmiset totuttavat itsensä tämän myötä merkityksellisen kuluttamisen makuun. Mitä vaan ja halvalla -tyylisen shoppailun soisi kärsivän. Toivon mukaan sitä karsitaan pois.

Kuluva vuosituhat on ollut halpalentoyhtiöiden kulta-aikaa. On paljon mahdollista, että lentoliikenteen radikaalin vähentymisen myötä myös lentämisen kustannukset tulevat kasvamaan. Tämä vaikuttanee vääjäämättä myös lentolippujen hintoihin. Onko se syy, jonka vuoksi olemme tulevaisuudessa valmiita vähentämään lentomatkailua?

– Koko 2000-luku on ollut sitä, että vietämme pitkän viikonlopun Ranskassa tai Alpeilla. Siitä jäävä hiilijalanjälki on ollut melkoinen. Matkustamisessakin soisi yleistyvän se, että haluamme vähemmän, mutta samalla laadukasta ja merkityksellistä. Trendinä lähimatkailun soisi nousevan. Aina ei tarvitse lentää jonnekin.

Hieman yllättäen, Paola nostaa esiin viime vuosina maailmalla puhuttaneen #MeToo -ilmiön. Hän toivoo, että koronan myötä huomiota ja keskustelua avattaisiin sukupuolirooleista laajemmalle ihmisiin ja eläimiin.

– Toivon, että koronan jälkeen puhuttaisiin enemmän ihmisen merkityksestä osana maapalloa ja kaikkeutta. Meidän tulisi keskittyä ihmisoikeusrikkomuksiin sekä eläinten ja luonnon oikeuksiin sen sijaan, että keskittyisimme eri sukupuolten vastakkainasetteluun. 

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi vastaa puhelimeen kotoaan Tuusulasta. Perheen ääniä kuuluu taustalla. Muutoksen kanssa elämistä on opeteltu myös heillä. Asenne ratkaisee. Konsultit kehottavat kehittämään omaa relienssiä, eli psyykkystä palautumiskykyä. Se on oleellista, sillä epävarmuuden keskellä tieto ei lisää tuskaa, vaan lievittää pelkoja.

– Muutokseen liittyy epävarmuutta, joten on inhimillistä välttää sitä. Sellaista liiketoiminnan alaa ei silti ole, missä muutos ei ole jatkuvaa. Vauhti saattaa olla erilainen. On tärkeää, että muutosta kykenee sietämään samalla, kun osaa elää epävarmuudessa. Kannattaa varautua ja hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, joiden varalle tulee miettiä eri toimintamalleja.

Piia-Noora muistuttaa, että mikäli strategiatyö on tehty huolella siten, että juurikin eri skenaarioita on hahmoteltu, ei muutoksen tuomien yllätysten pitäisi olla suuria. Hyvin valmistautuneet pärjäävät parhaiten. Tosin, mitä koronaan tulee, muutoksen merkit ovat olleet ilmassa jo pidemmän aikaa.

– Globaalin pandemian riski on ollut asiantuntijoiden tiedossa jo pitkään. Korona ei tullut maailmalle sellaisena yllätyksenä, mitä useimmat tuntuvat kuvittelevan. Kaiken lisäksi nyt tapahtuvat muutokset olisivat tapahtuneet joka tapauksessa jollain aikavälillä. Vallalla oleva kriisi vain nopeuttaa niiden toteutumista.

Toisin kuin monen aiemman epidemian kohdalla, pandemiaksi yltynyt COVID-19 vaikuttaa lähes kaikissa maapallon kolkissa. Tämä on vaikuttanut myös kansainväliseen yhteistyöhön. Jotkut ovat ehdottaneet, rajoituksista huolimatta, että korkean profiilin tutkijat voisivat matkustaa eri valtioiden välillä siten, että joukkoäly mahdollistaisi uusia ratkaisumalleja. Liiketalouden kulmassa pohditaan sitä, onko korona tuhoisa isku globalisaatiolle, jonka haavoittuvuus on nyt tullut näkyväksi.

– En usko, että tämä on globalisaation loppu, päinvastoin. Yritykset ja maailma sopeutuvat kyllä uuteen tilanteeseen. Tosin geopolitiikan muuttuminen tulee olemaan mielenkiintoista. Tuleeko käymään niin, että Kiina ottaa nyt ratkaisevasti kiinni Yhdysvaltoja? Tuleeko Euroopasta vielä voimakkaammin “auringonlaskun manner”?

Kuten valtaosa asiantuntijoista, myös Piia-Noora uskoo digitalisaation ottavat nyt nopeita ja konkreettisia loikkauksia. Digitaalinen asiointi on jo nyt Suomen mittakaavassa edistynyt nopeasti ja sysännyt teknologisen murroksen uudelle tasolle.

– Kosketukseton teknologia tulee varmasti kasvamaan, mikä on jo terveysnäkökulman takia hyvä asia. Turhaa koskettamista voidaan välttää, kun esimerkiksi kaupan kassoilla on mahdollista maksaa etänä. Jatkossa käytämme varmasti myös puhe- ja kasvotunnistamista paljon nykyistä enemmän.

Talvisodan henki on metafora, jonka käyttöä Suomessa ei olla aristeltu. Myös nyt kuulee  monin paikoin puhuttavan yhtenäisyydestä. Siitä, kuinka suomalaiset ovat kriisin ja muutoksen aikana lähentyneet toinen toisiaan. Tasavallan presidentin kehotus ottaa fyysisen etäisyyden tueksi henkistä läheisyyttä on puhutellut monia.

Mutta ovatko kaikki tosiaan yhtä perhettä? Politiikan saralla on ollut oudon yhtenäistä. Kenties tyyntä ennen myrskyä? Myös Business Finlandin tukipaketit synnyttivät kohtuutonta eripuraa.

Piia-Noora on noteerannut muutoksen keskellä myös yllättäviä siiloja, jotka estävät hedelmällisen yhteistyön toteutumisen. Kriisin myötä esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin väliset estot tulevat poikkeuksellisen näkyviksi.

– Terveydenhuollon kohdalla minulla oli illuusio siitä, että yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa. Tämä kriisi osoittaa kuitenkin sen, että valtiovalta on siiloissa. Ei ole selkää tietoa sitä, minkä ministeriön alla mikäkin päätös lepää. Surullisen kuuluisa maskigate on tästä hyvä esimerkki. Julkinen puoli on siiloutunut, eikä siellä kyetä ottamaan vastaan yksityisen puolen apua, vaikka sitä olisi tarjolla. Useat yritykset haluaisivat olla osa ratkaisua.

Muutoksen anatomiasta

Muutos vaatii rohkeutta. Pyrkimys uuteen sisältää aina mustia pisteitä, joita emme kykene vielä näkemään. Joudumme siis luottamaan sokeasti rohkeuteen.

Onnistunut muutos kumpuaa kyvystä oppia. Tällöin muutosta on kyettävä katsomaan myös taaksepäin. Mitkä valinnat ovat määrittäneet suunnan? Mistä voimme oppia ja ammentaa?

Muutos mahdollistaa edistyksen askeleita, mutta siihen itseensä sisältyy kipu ja epävarmuus. Jatkuva muutos on kiinteä osa ihmisyyttä ja elämää. Se näkyy yhtä lailla liiketoiminnassa, kuin myös ympäröivässä luonnossa.

Oleellista ei ole sen välttäminen hinnalla millä hyvänsä, vaan laadukas läpieläminen. Laatu näkyy siinä, kuinka muutokset ja vastoinkäymiset kasvattavat. Tässä taas on avainasemassa se, löytääkö muutokseen sysäävistä koettelemuksista merkityksellisyyden.

Vaivannäön myötä arvostamme suuresti sitä, mitä olemme muutoksen avulla rakentaneet. Psykologit kutsuvat ilmiötä Ikea-efektiksi. Ikean huonekalujen kokoaminen lisää ihmisten tyytyväisyyttä niitä kohtaan. Jos muutoksesta löytää merkityksen, se lisää tyytyväisyyttä omaa ja ympärillä vallitsevaa elämää kohtaan.

 

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Kuvat ja visualisointi: Jani Utriainen

Jaa

Vaikuttajasta

Bonfire

Jätä kommentti