Neljä periaatetta ja kehityspäivää tuovat työelämään luovuutta

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Moni meistä pitää itseään varsin luovana ajattelijana ja toimijana. On kuitenkin osoitettu, että suuri osa luovaksi ymmärretystä työstä on toisteista ja rutiinimaista. Käytännössä hyödynnämme vain pienen osan siitä luovasta potentiaalista, joka meissä kussakin on.

Mikä sitten rajoittaa luovuutta työelämässä? Esteitä ja hidasteita riittää. Yksilön luovuutta tukahduttavat esimerkiksi kiire, väsymys, laiskuus ja mukavuudenhalu. Luovassa työssä tarvitaan kokeiluja, riskinottoa ja rohkeutta epäonnistua. Ne edellyttävät epävarmuuden sietokykyä, joka on harvinainen luonnonvara. On helpompaa toimia kuten aiemmin, kuin innovoida uutta.

Työyhteisöissä luovuutta tukahduttavat esimerkiksi tiukat tavoitteet, tehostaminen ja tuloksentekemisen paine.

Johtamisen professorit Mats Alvesson ja André Spicer ovat ihmetelleet mainiossa kirjassaan The stupidity paradox (Profile Books, 2016), miksi yritykset rekrytoivat erityisen osaavia ja lahjakkaita ihmisiä, mutta määräävät heidät suorittamaan rutiininomaisia ja tarkasti säänneltyjä tehtäviä. Näin yritykset jättävät hyödyntämättä heidän luovuutensa, kekseliäisyytensä ja uteliaisuutensa.

Ihmiskunnan luovasta pääomasta onkin vain pieni osa käytössä. Vain harvat yksilöt ja organisaatiot toimivat niin luovasti kuin kykenisivät. Siksi tarvitsemme lisää ymmärrystä siitä, miten voimme kehittää ja hyödyntää luovaa potentiaaliamme.

Kuinka elää luovemmin?

Luovan kasvun perustana on omien tavoitteiden ja valmiuksien tiedostaminen, kehittäminen ja hyödyntäminen. Luovassa toiminnassa menestyminen edellyttää sekä omien vahvuuksien tunnistamista että avoimuutta uusille ja tuntemattomille asioille.

Kirjassani Uudistu ja kasva – luovan mielen johtaminen ja kehittäminen (Viisas elämä, 2018) olen esittänyt neljä periaatetta, joiden avulla työelämää voi luoventaa:

#1 Päätä elää luovasti ja uudistua jatkuvasti

#2 Toimi strategisesti ja valikoi projektisi

#3 Investoi kyseenalaistamiseen, kokeiluihin ja epäonnistumisiin

#4 Pyri avoimuuteen, kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen.

Periaatteita on kuitenkin helpompi luoda kuin soveltaa. Hyvätkään ohjenuorat eivät sellaisenaan muuta mitään, niiden lisäksi tarvitaan käytännön tekoja.

Kuinka neljä periaatetta otetaan käyttöön?

Helppo tapa on järjestää henkilökohtainen kehitysviikko ja pohtia omaa suhdettaan työelämän luoventamiseen. Samalla voi määritellä periaatekohtaisia kehitystavoitteita. Henkilökohtaisen kehitysviikon ohjelma on seuraava:

  • Kehityspäivä 1: Luonnostele itsellesi luovemman työelämän strategia. Sen perustana on tahto toimia luovasti ja saavuttaa luovia päämääriä. Pohdi, miksi haluat uudistua ammattilaisena ja mikä juuri sinua motivoi luovassa työssä.
  • Kehityspäivä 2: Mieti, mikä on työelämäsi tarkoitus ja mitä tavoitteita haluat työssäsi saavuttaa. Valitse yksi luova kehitysprojekti, johon seuraavien kuukausien aikana erityisesti panostat. Jotta voit onnistua tässä tehtävässä, kohdenna siihen riittävästi voimavaroja. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla on valittava ne projektit, jotka jätät tekemättä tai siirrät myöhemmäksi.
  • Kehityspäivä 3: Tunnista kolme työskentelyäsi rajoittavaa ajattelu- ja toimintamallia. Kehitä käytännöllisiä keinoja niiden kyseenalaistamiseen, murtamiseen ja uudistamiseen. Kokeile näitä keinoja projektissasi. Investoi aikaa epäonnistumisille – niitä on luvassa.
  • Kehityspäivä 4: Mieti, minkälaiset ihmiset ja kohtaamiset edistävät luovuuttasi. Entä minkälaiset vuorovaikutustilanteet ovat sellaisia, joissa olet löytänyt yllätyksellisiä näkökulmia ja oppinut uutta? Pohdi, miten voit lisätä niitä työn arjessa. Hakeudu sellaisiin kohtaamisiin.
  • Kehityspäivä 5: Arvioi edellisten neljän kehityspäivän oppeja ja kiteytä ne suunnitelmaksi, joka ohjaa jatkuvaa työelämän luoventamista. Tee päätös, että alat toimia järkähtämättä näiden valintojen ja toimenpiteiden mukaisesti.
Jaa

Vaikuttajasta

Nando Malmelin

Professor of Practice, Disruptive Business
VTT
#luovuus, #uudistuminen, #johtaminen

Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin työskentelee VTT:llä liiketoimintamurroksiin keskittyvässä Professor of Practice -toimessa sekä toimii viestinnän dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja University of Technology Sydneyssä sekä A-lehtien kehitysjohtajana. Hän on kouluttanut ja konsultoinut laajasti luovia tiimejä ja organisaatioita. Malmelin on julkaissut kirjoja sekä palkittuja artikkeleita johtamisesta, luovuudesta, innovaatioista ja brändeistä kansainvälisissä journaaleissa. Hänen viimeisin kirjansa on nimeltään ”Uudistu ja kasva - luovan mielen kehittäminen ja johtaminen”.

Jätä kommentti