Nykyjohtajuus – käsitteen ongelmallisuudesta

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Väittävät, että johtajuuden on muututtava.

Väittävät, että vanha johtajuus ei enää toimi tässä uudessa ajassa.

Väittävät, että enemmän kuin koskaan, nyt tarvitaan “nykyjohtajuutta”.

Niin, aina ei tietenkään käytetä juuri tuota käsitettä. Välillä sanotaan “tämän päivän johtaminen” tai “uusi johtaminen” tai käytetään sanoja, kuten “moderni”. Kaikissa tarkoitetaan silti samaa.

On olemassa joku vanha johtajuus, ja sitten tämä uusi, parempi. Se vanhempi ehkä kelpasi silloin ennen vanhaan, vuonna miekka ja kilpi, mutta nyt tarvitaan uutta ja parempaa. Näin ne siis väittävät.

Jos yrittää kysyä, mitä se nykyjohtajuus oikeastaan on, saa kyllä monenmoisia vastauksia, mutta ennen kaikkea sellaisia joissa joko puhutaan klassisista hyveistä tai siitä mitä nykyjohtajuus ei ole. Ensin mainitun kohdalla puhutaan kuuntelemisesta, selkeydestä, ja kommunikaatiosta – asioista, jotka ovat olleet osa hyvän johtajuuden kuva jo ammoisista ajoista saakka. Jälkimmäisessä kohdalla puhutaan sitten niistä asioista, joita liitetään juurikin siihen vanhaan johtamiseen – pönöttäminen, päsmäröinti ja muita paheita.

Ajaudutaan tilanteeseen jossa nykyjohtaminen on todellisuudessa vain tapa sanoa ”silleen parempaa johtamista”, ja tämä luo omat ongelmansa.

Tänä päivänä nykyjohtajudesta on tullut myös tekosyy. Johtaja voi mikromanageerata ja todeta jälkeenpäin, että se on sitä nykyjohtajuutta. Tämä siksi, koska nykyjohtaja ”keskittyy asiakaskokemukseen”. Sitä voi jättää kommunikoinnin vähemmälle, koska nykyjohtaja ”toimii tässä ja nyt”. Sitä voi kiukutella ja äksyillä, koska nykyjohtaja ”pistää itsensä likoon”. Monen monta johtajuuden syntiä voi piilottaa nykyjohtajuuden käsitteen taakse, jos vain omaa tarpeeksi ketterän mielen, koska kukaan ei oikeastaan tiedä mitä se loppujen lopuksi tarkoittaa.

Tämä onkin syy miksi itse yritän olla varovainen tämän tyyppisten käsitteiden kanssa. Ne kuulostavat hyviltä ja monet nyökkäilevät kun termejä käytetään. Kuitenkin yhtä lailla ne ovat usein epämääräisiä ja luonteeltaan sellaisia, että niitä voi käyttää vähän miten haluaa. Tietenkään kukaan ei halua vanhaa johtamista, tai sellaista joka ei ole tätä päivää. Silti, jos haluamme aidosti parempaa johtamista (eikä vain uudempaa), meidän täytyy uskaltaa ajatella pidemmälle.

Onko esimerkiksi linjakkuus vanhaa johtamista vai nykyjohtamista? Entä oikeudenmukaisuus? Tai kunnianhimo? Monet johtajuuden hyveistä ovat hyveitä juuri siksi, etteivät ne ole kiinni ajassa. Ne ovat jotain suurempaa ja pysyvämpää.

Haluavatko ihmiset johtajan johon voivat luottaa vai sellaisen joka hallitsee sosiaalisen median? Uskoisin, että eivät nekään jotka tänään kovasti suitsuttavat nykyjohtajuutta oikeasti usko, että LinkedIn on luottamusta tärkeämpää, vaikka onkin kivaa puhua uusista alustoista ja verkostoiden tärkeydestä.

Jokaisen johtajan tulisi elää tätä päivää, ja kehittää omaa johtajuuttaan. Kukaan ei pidä sikaniska-johtajuudesta. Tämän ei silti tulisi tarkoittaa, että teemme ”nykyjohtajuudesta” taikasanan. Kaikkia johtajuuden käsitteitä tulisi katsella kriittisesti, eikä nykyaikaisuus ole yhtään sen parempi syy johtaa kömpelösti tai hätäisesti. En väitä, että vanhassa on aina vara parempi, mutta ei välttämättä uudessakaan. Hyvä johtaminen on hyvää johtamista, ja huono huonoa. Eilen, tänään, ja huomenna.

Jaa

Vaikuttajasta

Alf Rehn

Professori
University of Southern Denmark
#Innovaatio
#Luovuus

Alf Rehn on kirjailija, kolumnisti ja johtamisen professori. Hän toimii innovaation, designin ja johtamisen professorina Syddank Universitetissa Tanskan Odensessa. Vuonna 2009 Rehn sai kansainvälistä tunnustusta Thinkers 50 -listalla, jonka nousevia ajattelijoita listaavassa "gurututkassa" hänen sijoituksensa oli 13.

1 kommentti

  1. Avatar

    Käsitteet ovat aina ongelmallisia silloin kuin niitä ei ole täsmällisesti määritelty. Kaikki ihmiset haluavat varmasti hyvää johtamista, mutta tosiasia on sekin, että eri ihmiset voivat määritellä myös hyvän johtajuuden monella eri tavalla samassakin asiayhteydessä.

    Itse olen ymmärtänyt modernilla, nykyaikaisella johtamisella toimintatavat, jotka helpottavat tiedonkulkua, osallistavat yksilöitä ja tätä kautta mahdollistavat yritystoiminnan kehittymisen sekä uudet innovaatiot. Nykyaikainen johtajuus vaatii siis entistä enemmän kykyä johtaa ihmisiä ja ottaa huomioon heidät yksilöinä. Tämä edellyttää esimiehiltä/johtajilta vuorovaikutustaitoja, aitoa läsnäoloa ja kuuntelua, avointa tiedonkulkua ja käytännön toimia kehittämistyöhön.

    Elämme tietoyhteiskunnassa ja tekemämme työ on entistä enemmän palvelutyötä. “Vanhan johtamisen” toimintatavat linkittyvät enemmänkin asioiden johtamiseen (management), jossa korostuu yksisuuntainen tiedonvälitys ja ylhäältä alaspäin johtaminen. Tällainen on saattanut toimia vielä teollisuusyhteiskunnassa, mutta ei enää tietoyhteiskunnassa.

Jätä kommentti