Nyt tarvitaan yrittäjämäistä oppimista – kolme vinkkiä!

Vilma Mutka

Ole oppimisaddikti. Jokainen haaste tai huono uutinen on otettava mahdollisuutena oppia. Yhdessä oppiminen on vielä tehokkaampaa: menestyvä tiimi, joka välittää toisistaan, oppii myös parhaiten yhdessä.

– Risto Siilasmaa

Mitä on yrittäjämäinen oppiminen?

Heti aluksi haluan oikoa mahdolliset väärinkäsitykset. Yrittäjämäinen oppiminen ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi ryhtyä yrittäjäksi. Vaikka olen itsekin yrittäjä ja uskon vahvasti yrittäjyyteen tulevaisuuden työn organisoimistapana, en puhu tässä kirjoituksessa yrittäjyydestä tai yrittäjyyskasvatusmetodeista – vaan oppimisesta työpaikoilla.

Työ on oppimista ja oppiminen työtä. Alati muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan ketteriä oppimisen tapoja ja rakenteita. Siksi yrittäjämäisellä oppimisella on valtavasti annettavaa tämän päivän työyhteisöjen ja -organisaatioiden muotoilussa ja kehittämisessä.

Yrittäjämäinen oppiminen on enemmän kuin osaamisen kehittämistä tai koulutusta. Se on jatkuvan oppimisen asennetta, oppimisen kulttuuria ja uuden luomista. Kirjoituksen lopussa jaan 3 vinkkiä, mistä voit aloittaa omassa työyhteisössäsi.

Tavoitteena oppimisen nopeuttaminen

Kuten yrittäjillä arjessa, tekeminen, kokeileminen ja ongelmanratkaisu ovat kaiken ytimessä. Oppimista ei kuitenkaan tapahdu, jos tehtyä ei reflektoida yhdessä säännöllisesti. Vasta dialogin kautta opit sisäistetään, saadaan käyttöön ja jaettu, jatkuva oppiminen taataan. Samalla rakennetaan jatkuvasti erilaisia dialogin paikkoja ja tiloja, asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Jos haluamme lisätä oppimista, meidän tulee lisätä reflektiota, opetti edesmennyt Esko Kilpikin.

Reflektointi jää valitettavan usein tekemisen jalkoihin, jolloin emme saa kaikkea oppimista hyödynnettyä. Jätämme liian vähälle huomiolle olennaisen vaiheen, jossa tapahtuu yhteisen ymmärryksen muodostuminen (sensemaking). Hyviä esimerkkejä ovat myös kokeilukulttuurin ja start-up -maailmasta tuttu fail fast -periaate. Nämä on monesti väärinymmärretty siellä täällä sähläämiseksi, vaikka hyvin muotoillut ja toteutetut kokeilut nopeuttavat oppimista. Fail fast yhdistettynä reflektioon (esim. retrospektiivit) onkin yhtäkkiä learn fast.

Jos oppimisretroista ja osaajayhteisöistä tulee kiinteä osa työnteon ja oppimisen kulttuuria, opit eivät jää vain yksilön omaisuudeksi ja yhteisön oppiminen vauhdittuu.

Yrittäjämäisessä oppimisessa olennaista ovat oppimisen käytännönläheisyys, oikea-aikaisuus, sosiaalisuus ja merkityksellisyys.

Yrittäjä oppii luonnostaan

asiakkaiden kanssa yhdessä, työtä tekemällä
ratkaisemalla eteen tulevia haasteita
soveltamalla ideoita ja oivalluksia heti käytäntöön
havainnoimalla ja kokeilemalla jatkuvasti
reflektoimalla yksin, yhdessä, tiimillä ja verkostoissa (dialogi)

Nämä kaikki ovat arjesta tuttuja asioita pienten ja vähän suurempienkin yritysten arjesta. Yrityksissä ja yrittäjillä tämä on suorastaan elinehto. Kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, miten nämä tekijät näkyvät sinun työyhteisössäsi? Isommissa yrityksissä usein prosessien ja rakenteiden liika tiukkuus ja jäykkyys ovat pikkuhiljaa muotoutuneet oppimista ja vastuunottoa hidastaviksi tai jopa estäviksi.

Voimme oppia yrittäjämäisestä oppimisesta monia asioita. Voimme huolehtia, että omassa organisaatiossa edistetään sellaisia yrittäjämäisen oppimisen taitoja ja muotoillaan oppimista tukevia rakenteita, joilla ihmisten, yritysten ja organisaatioiden on mahdollisuus menestyä tämän päivän alati muuttuvissa olosuhteissa.

Menestyjät panostavat oppimiseen

Yrittäjien on samanaikaisesti sekä ratkaistava päivänpolttavia ongelmia, että luotava koko ajan tulevaisuutta. On toimittava kuten Risto Siilasmaan paranoidi optimisti ja suhtauduttava maailman kompleksisuuteen työstämällä useita skenaariota rinta rinnan. Se on entistä tärkeämpää nyt, kun epävarmuus on läsnä hyvin kouriintuntuvasti kaikilla työpaikoilla ja meidän jokaisen elämässä. Ehkä tästä löytyy selitys sille, miksi jotkut pärjäävät ja toiset eivät. Toisilla on kyky uudistua, jopa päivittäin, kuunnella asiakkaiden ja toimintaympäristön ääntä ja toimia tulevaisuustietoisesti.

Hyvä ennakointityö ja skenaariot eivät kuitenkaan riitä, jos ihmisten ja organisaatioiden oppimiskyky ei ole kunnossa. Leenamaija Otala peräänkuuluttaa oppimiskyvykkyyden ja ihmisten älyllisen kunnon nimeen. Hän on lanseerannut kirjassaan konseptin ketterästä oppimisesta (Ketterä oppiminen, Kauppakamari 2018). Ajatus pohjautuu ketteriin työmenetelmiin ja kulttuuriin, mutta ketteryys laajentuu työssäoppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Itseohjautuvalla oppimisella, ketterällä oppimisella ja yrittäjämäisellä oppimisella on paljon yhtymäkohtia.

EEX:n Tapio Peltonen on puolestaan tuonut uuden ulottuvuuden oppimiseen yritysjohtamisen kontekstissa. EEX:n ohjelmissaan edistetään start-up -yrittäjien ja isojen yritysten sekä julkisen sektorin johtajien yhteistä oppimista. Toisin kuin perinteisessä advisory board –tyyppisessä yhdensuuntaisessa sparraus- ja mentorointityössä, tässä opitaan toisilta dialogin kautta. Aito ja dialoginen vertaisoppiminen avaa silmiä ja ajatuksia sektorilta, alalta ja yrityskoosta toiselle – ja hyöty on molemminpuolinen.

Miten edistää yrittäjämäistä oppimista?

Modernin, oppivan työpaikan rakentaminen vaatii jatkuvan työssäoppimisen organisoimista uudelta pohjalta. Yrittäjämäisen oppimisen elementtejä voidaan luoda oppimismuotoilun oppien ja työkalujen avulla. Kaikki lähtee oppivista yksilöistä, joita tuetaan oppimista tukevilla rakenteilla. Parhaimmillaan voi syntyä ketterästi oppiva kulttuuri, jossa yksilöt ja koko työyhteisö kukoistavat.

Jos haluat luoda yrittäjämäistä oppimista, kannattaa aloittaa tästä kolmen kohdan vinkkilistasta:

Keskity luomaan oppimiselle puitteita ja tarjoa valinnan vapautta. Unohda HR- ja johtovetoinen koulutussuunnittelu ja kontrolli. Narulla työntäminen ei toimi oppimisessa. Sen sijaan, ota ihmiset mukaan miettimään itse omia oppimistarpeitaan, -tavoitteitaan ja -tapojaan. Esimerkiksi kehityskeskusteluista tulee oppimiskeskusteluja, ja lähiesihenkilön rooli oppimisen valmentajana kasvaa.
Tarkastele kriittisesti oppimisstrategiaanne. Koulutus ei saa olla ainut tapa kehittää osaamista. Pohtikaa, etsikää ja synnyttäkää yhdessä tapoja varmistaa jatkuva työssäoppiminen ja reflektion / dialogin paikat (esim. oppimisretrot ja oppimisyhteisöt yli rajojen). Älä unohda ottaa asiakasta mukaan dialogiin.
Luo oppimiselle tukipalveluita. Perusta tarvittaessa uusia toimenkuvia fasilitoimaan arjessa oppimista, esimerkiksi oppimisvalmentajia, -fasilitaattoreita ja -mentoreita.

Lopuksi lainaus Otto Burmanin väitöskirjasta (2019):

Oppimisen iloa koetaan kun kannustetaan, kun tuetaan ja ohjataan myönteisessä hengessä, kun voi toteuttaa itseään ja voi löytää jotain uutta; oppimisen psykologista omistajuutta koetaan kun työskentelee sopivien tehtävien parissa, kun osallistuu ryhmän toimintaan, kun kokee tekevänsä itselle merkityksellistä työtä ja kun suunnittelee ja toteuttaa työnsä; yrittäjämäistä oppimista koetaan kun on mahdollista kokeilla, nähdä, kokea ja kehittää uutta, kun panostaa haastaviin tehtäviin ja kun näyttää osaamisensa.

Vastuullinen ja haluttu työnantaja pitää huolta, että ihmisten älyllinen kunto ja oppimisen taidot pysyvät kunnossa. Oppimiskykyyn panostaminen on merkittävä etu, niin taistelussa osaajista kuin asiakkaistakin.

Miten sinä pidät huolta omasta ja organisaatiosi oppimiskyvystä?

Vilma Mutka

Mukamas Learning Design Oy

CEO, Fasilitaattori, valmentaja

Vilma Mutka on oppimismuotoilun pioneeri ja oppivien työyhteisöjen valmentaja. Kyky oppia jatkuvasti on ainut pysyvä kilpailuetu, ja siksi Vilma haluaa lisätä johtajille ymmärrystä siitä miten ihminen ajattelee ja oppii - ketterästi osana työn tekemistä. Vilma luotsaa kasvavaa tiimiä Mukamas Learning Design Oy:ssä ja uskoo vahvasti oppimisunelmien voimaan.