Omasta lapsesta luopuminen sattuu – mitä tapahtui, kun luovuin Jungle Juice Barin johtamisesta?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Olimme olleet pääomasijoittajan kanssa kimpassa reilu 1,5 vuotta, kun puheeksi tuli mahdollinen seuraava exit. Olisinko käytettävissä toimitusjohtajana silloinkin? Mietin hetken asiaa, mutta lopulta päätös oli aika helppo. En ole käytettävissä.

Olimme halunneet Jungle Juice Bar:iin pääomasijoittajan, jotta yritys voisi kehittyä eteenpäin, mutta myös siksi, että halusin oppia ja nähdä kuinka tuo maailma toimii. Koin 1,5 vuoden jälkeen, että olin oppinut jo paljon ja tiesin, että minulla olisi vielä ainakin vuosi aikaa saada lisää ymmärrystä, ennen kuin saisimme palkattua ja perehdytettyä uuden toimitusjohtajan.

Asian ääneen sanominen oli kuitenkin vaikeaa. Päässäni pyöri monta ajatusta; Olenko ihan luuseri, jos en halua jatkaa toimitusjohtajana perustamassani yrityksessä? Mitä töitä minä sitten teen? Mitä jos uusi toimari ajattelee ja toimii eri tavalla kuin minä, ja kaikki tekemäni asiat heitetään roskakoriin? Mitä sanon maailman parhaimmille työkavereilleni, jotka olen itse palkannut? Mikä on parasta yrityksen kannalta?

Toimitusjohtajan roolista luopuminen

Kun kerroin päätöksestäni pääomasijoittajan edustajalle, olin oikeastaan tosi helpottunut. Olin ehtinyt toistuvasti käymään kysymyksiä pääni sisällä läpi, joten koin saaneeni niihin kaikkiin vastaukset. Olin ollut oikea henkilö vetämään yritystä startupista kasvuyritykseksi, mutta seuraavaan steppiin löytyisi varmasti vielä parempi tekijä. Toki olisin itse oppinut seuraavan matkan aikana lisää, mutta minun oli ajateltava yrityksen parasta. Omat kykyni eivät olisi riittäneet, eikä minulla ollut myöskään enää niin suurta intohimoa työskennellä pitkiä päiviä. Ajattelin, että on hyvä antaa aikaa myös kolmelle lapselleni, joiden mielestä äiti oli aina töissä.

Tästä päätöksen teosta ei mennyt kauaakaan kuin palkkasimme uuden toimitusjohtajan. Hän tuli ensin operatiiviseksi johtajaksi ja vajaan vuoden päästä yleni Rouva Toimitusjohtaksi.

Olin itse toimarina hieman vajaa 10 vuotta. Tuolle matkalle on tottakai mahtunut jos minkä moista. Erilaisia tunnustuksia ja palkintoja saatiin useampia, niin yritys kuin myös minä henkilökohtaisestikin. Niistä itselleni merkittävimmät ovat olleet Veuve Clicquotin New Generation ja Springvestin Vuoden kasvuyritysjohtaja -tunnustukset. Tietenkään töitä ei tehdä tunnustusten vuoksi, mutta kyllä ne lämmittävät mieltä erityisen paljon. Siinä kohtaa kun miettii luopumista toimarin pestistä, on myös hyvä kerrata, mitä onkaan saavuttanut. Ainakin minua se auttoi päätöksen teossa.

Miltä tuntuu, kun sinua ei hyväksytä perustamasi yrityksen hallitukseen?

Kun luovuin Jungle Juice Barin operatiivisesta roolista, sovimme pääomasijoittajan kanssa, että jatkaisin toistaiseksi hallituksessa. Sovimme, että katsoisimme puolisen vuotta kuinka homma sujuu, jonka jälkeen päättäisimme jatkosta. Jo siinä vaiheessa kun olimme myyneet enemmistön pääomasijoittajalle, neuvottelimme pitkään hallituspaikoista.

Emme saaneet neuvoteltua sopimukseen kohtaa, jossa perustajat saisivat valita yhden hallituksen jäsenen operatiivisen roolin päätyttyä. Arvelinkin, että kun puolen vuoden hallituspaikkakokeilu olisi minun osaltani täynnä, ilmoittaisi pääomasijoittaja ettei se halua minun jatkavan hallituksessa. Ja niinhän siinä sitten kävikin!

Vaikka ennakoin näin tapahtuvan, päätös tuntui todella kurjalta. Syyt päätökseen avattiin, mutta en osannut täysin luottaa kun he sanoivat, että ratkaisu on kaikkien kannalta parempi. Ajattelin, että hitto sentään jos en saa olla perustamani yrityksessä hallituksessa. Tämä siitäkin huolimatta, että oli oma päätökseni etten halunnut jatkaa toimarina. Ajattelin, että saatte vielä katua!

Olisin ymmärtänyt tilanteen paremmin, jos olisimme olleet riidoissa tai tilanne olisi ollut jollain tapaa hankaa. Kaikki oli silti hyvin, koronaa lukuunottamatta. Hetken kuitenkin nieltyäni tilannetta ymmärsin, että näin olisi varmasti parempi. En tietenkään voi edelleenkään sanoa, oliko ratkaisu yrityksen kannalta parempi kun korona iski samaan aikaan, mutta ainakin se oli parempi meidän henkilöiden osalta.

Minulla on liian suuri tunneside yritystä kohtaan ja monesti ajattelen asioita vain tunteella tai intuitiolla. Jälkeenpäin ajateltuna, huomasin monesti varovani sanomisiani, etten astuisi uuden toimitusjohtajan varpaille. Uskon, että hänellä on parempi työrauha, jos vanha toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja ei ole kommentoimassa hänen tekemisiään.

Olen erittäin hyvissä väleissä niin uuden toimitusjohtajan kuin myös pääomasijoittajan kanssa, ja siitä olenkin kiitollinen. Olen ollut myös todella tyytyväinen heidän työskentelyynsä. On upeaa seurata, kuinka he ovat päässeet monessa asiassa valtavasti eteenpäin. Saan edelleen kaikki hallitusmateriaalit luettavaksi, jotta pysyn kärryillä. Harvemmin minulta silti enää kysytään mitään. Omistan edelleen osuuden yrityksestä, mutta en osallistu päätöksentekoon.

Pidän Jungle Juice Baria ensimmäisenä lapsenani. Vertaisinkin tilannetta siihen, kun lapsi muuttaa pois kotoa. Toivot, että hän luottaa sinuun edelleen kertoen kuulumisia, ja jos hän haluaa mielipidettäsi johonkin asiaan, pystyy hän sitä kysymään.

Milloin on oikea hetki päästää irti?

Ihminen on sopeutuvainen, ja välillä saattaa elää kuplassa ja sinnitellä eteenpäin. Hektisten ja pitkien työpäivien keskellä useimmat ovat silti onnellisia ja tuntevat työtään kohtaan suurta intohimoa.

On hyvä kuitenkin katsoa omaa elämäänsä hieman ulkopuolelta ja miettiä, onko ihan oikeasti onnellinen. Ainakin itselleni onnellisuus on se mittari, joka ohjaa elämääni. Nukunko riittävästi? Olenko energinen? Saanko itsestäni riittävästi irti? Olenko stressaantunut tai voinko olla tyytyväinen siihen millainen olen äitinä? Jos ei ole tyytyväinen vastauksiin, kannattaa asialle tehdä jotain. Tärkeintä on voida hyvin ja olla onnellinen.

Näen asian siten, että niin kauan kuin on intohimoa työtä kohtaan, kannattaa sitä tehdä. Mutta täytyy osata myös ajatella yrityksen parasta.

Henkilökohtaisesti ajattelen myös, että kun yhden oven sulkee tai kun jostain luopuu, saa uusia tilalle. Näin on käynyt myös minulle. Olen saanut päätökseni jälkeen aivan valtavasti yhteydenottoja, ja hyväksynyt monta hallituspaikkaa. Teen myös enkelisijoituksia, ja on aivan upeaa, että pystyn auttamaan muita yrittäjiä.

Olen todennut, että minun intohimoni, juuri tällä hetkellä on auttaa startup-yrityksiä kasvamaan, sillä siihen minulla on annettavaa ja juuri sen koen nyt tärkeäksi. Omaa intohimoa joutuu välillä etsimään uudelleen, mutta kun sen löytää, on helppo olla onnellinen.

Jaa

Vaikuttajasta


co-founder
Junge Juice Bar
#yrittäjyys #business
#kasvu

Sarjayrittäjä ja enkelisijoittaja Noora on monessa yrityksessä mukana joko perustajan tai sijoittajan roolissa. Tunnetuksi hän on tullut Jungle Juice Barin perustajana, jossa hän myös oli toimitusjohtajana lähes 10 vuotta.

Kommentointi on suljettu