Onko johtajien kuva oman organisaation eettisyydestä liian ruusuinen?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Se on vihdoin täällä – Nordic Business Ethics  2020 kyselyn tulokset! Lanseerasimme kyselyn viime vuonna ensimmäistä kertaa ja positiivisen vastaanoton jälkeen päätimme tehdä sen uudestaan. Kyselyn tavoitteena on ymmärtää, minkälaista on pohjoismaalainen työelämä eettisyyden toteutumisen näkökulmasta: Mistä muodostuu eettisesti kestävä työpaikka? Minkälaista epäeettiseksi koettua toimintaa ihmiset työpaikoilla havaitsevat? Kuinka moni kokee joutuvansa tekemään töissä kompromissin työpaikan – tai omien – virallisten eettisten arvojensa kanssa? Kuinka moni on valmis lakaisemaan maton alle epäeettisen toiminnan ja miksi? Ja mitä organisaatiot tekevät eettisyyden varmistamiseksi?

Kysely toteutettiin viime vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tänä vuonna mukaan otettiin myös uutena maana Tanska. 

Tulokset osoittavat, että työsarkaa työelämän eettisyyden kehittämisessä vielä on. Tavoitteenamme on tämän kyselyn avulla tarjota faktoihin perustuvaa tietoa tukemaan keskustelua työelämän eettisyydestä ja auttamaan organisaatioita kehittämään toimintatapoja, joiden avulla edistää vastuullista ja eettisesti kestävää käyttäytymistä.

Minkälainen on eettinen työntekijäkokemus?

Eettisesti käyttäytyvä työyhteisö kohtelee Ihmisiä kunnioittavasti kaikissa tilanteissa. Sen jäsenet uskaltavat tuoda esiin huolenaiheitaan ilman koston pelkoa. Johdolle ja työntekijöille on samat säännöt ja niiden rikkomisesta tulee seurauksia. Myös päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Näillä viidellä mittarilla olemme määritelleet eettisen työilmapiirin. Onnistuminen niiden toteutumisessa heijastuu ihmisten kokemuksissa –  olemme alkaneet käyttää tästä termiä eettinen työntekijäkokemus.

Entä mikä sitten on epäeettistä? Epäeettisyys tulee työpaikoilla esiin monin eri tavoin. Se voi tarkoittaa epäkunnioittavaa käytöstä, eettisten sääntöjen rikkomista tai jopa laitonta toimintaa, kuten luottamuksellisten tietojen vuotamista, työturvallisuuden vaarantamista tai lahjuksen vastaanottamista.

Tärkeintä tässä keskustelussa on muistaa, että kukaan ei ole 100% eettinen tai epäeettinen, vaan meistä jokainen taiteilee jatkumolla, jossa toisinaan ajatuksemme, tekomme ja käytöksemme on eettisempiä, toisinaan vähemmän eettisiä.

Jokainen meistä kohtaa työssään tilanteita, joihin voi liittyä eettisiä ristiriitoja. Kyse ei tarvitse olla isosta skandaalista tai hirvittävästä rikoksesta, vaan arjen pienistä päätöksistä: Voinko vastaanottaa tällaisen edun? Tekikö pomoni oikean päätöksen, kun osti palvelun kilpailuttamatta? Oliko se pikkujouluissa tapahtunut välikohtaus seksuaalista häirintää?

Tärkeintä on oppia tunnistamaan tilanteet, joissa meidän tulisi pysähtyä hetkeksi ja arvioida tilannetta, ehkä jopa kyseenalaistaa opittuja tapoja tai uskomuksia. Monesti kuvitellaan, että ihmiset osaavat luonnostaan toimia oikein; se ei ole totta. Organisaatiossa valtaa pitävät hiljaiset uskomukset ja epäviralliset säännöt saattavat osoittaa eri suuntaan kuin moraalinen kompassimme. Pahinta on, että helposti sokeudumme oman organisaatiomme hiljaisesti hyväksytyille toimintamalleille, vaikka ulkopuolelta katsottuna ne tuntuisivat vääriltä. Tarvitsemme vahvistusta sille, mitä oikein toimiminen on. Moraali on lihas, joka vaatii treenaamista.

Ongelma ei ole epäeettisyys – vaan se ettei siihen puututa

Suurin osa ihmisistä kohtaa työn arjessa epäeettiseksi kokemaansa käyttäytymistä – syrjintää, suosintaa, epäkunnioittavaa käytöstä, faktojen vääristelyä tai arvojen vastaista johtamista. Täydellistä työpaikkaa ei ole olemassakaan, joten emme tule koskaan pääsemään eroon tilanteista, jossa näitä tilanteita ei esiintyisi. Ongelma ei siis ole se, että epäeettisyyttä tapahtuu – ongelma on se, ettei siihen puututa. Tutkimuksemme mukaan 62% (Suomessa 56%) epäeettistä käyttäytymistä todistavista ihmisistä ei puutu tilanteeseen (47% vuonna 2019).

Mielenkiintoinen kysymys on tietysti, miksi tilanteisiin ei puututa. Ylimmän johdon merkittävin peruste on, etteivät he kokeneet tilannetta merkitykselliseksi. Esihenkilöiden kokemus oli, ettei puuttuminen ole heidän asiansa. Ja työntekijät puolestaan, ettei puuttuminen kuitenkaan muuttaisi mitään. Tällaisista kokemuksista muodostuva noidankehä on omiaan ruokkimaan kulttuuria, jossa ongelmat lakaistaan maton alle ja vaikeista asioista vaietaan. 

Maalaisjärjen käyttö ei riitä

Kyselymme tulosten mukaan johdolla on työntekijöitä ruusuisempi kuva oman organisaationsa eettisyydestä. Kun työntekijät eivät raportoi rikkeistä, niin esihenkilöt ja johto uskovat, että ongelmia ei ole. Monilla työpaikoilla ei tunnisteta epäeettistä käyttäytymistä eikä tiedetä, miten siihen pitäisi reagoida. 

Yleinen uskomus on, että työpaikoilla on jo liikaa sääntöjä. Kyselyn tulosten valossa uskallan kuitenkin kyseenalaistaa tämän: Yleisimmät epäeettiseksi koetut toimintatavat olivat sellaisia, joita pidettiin epäeettisinä, mutta niitä ei oltu säännelty yrityksen politiikan tai eettisen sääntöjen vastaisesti. 

Tuloksistamme käy hyvin ilmi tämä ristiriita käytännön toiminnan ja muodollisten arvojen välillä. Muodolliset rakenteet ovat avain työntekijöiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Niiden viemiseksi käytäntöön tarvitaan resursseja kuten koulutusta, keskustelua ja vaikeiden asioiden esille tuomista. Helposti kuvittelemme, että ihmiset osaavat toimia oikein ja käyttää maalaisjärkeä. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Tarvitsemme selkeitä sääntöjä, jotka tukevat oikein toimimista.

Onko pomo osa ongelmaa vai sen ratkaisu?

Monilta suomalaisilta työpaikoilta puuttuu ilmoituskanava tai vastuuhenkilö, jolle epäeettisestä toiminnasta voisi raportoida. Tilanne mutkistuu entisestään, jos epäeettisesti käyttäytyvä henkilö kuuluu yrityksen johtoon tai on esihenkilötehtävissä.

Monilla työpaikoilla ainut tapa raportoida rikkeistä on kertoa niistä omalle esihenkilölle. Tutkimusdata paljastaa kuitenkin, että esihenkilö on useimmiten mukana työntekijän epäeettiseksi kokemassa toiminnassa. Tämä on yksi syy, miksi työyhteisöissä tarvitaan uudenlaisia käytäntöjä. Suomessa vasta 14 prosentissa yrityksistä on vastuuhenkilö ja 7 prosentissa ilmoituskanava, jonka kautta voi raportoida epäeettisestä käytöksestä. Tilanne tulee dramaattisesti muuttumaan ensi vuonna, jolloin tuoreen EU direktiivin myötä jokaisen yli 50 henkeä työllistävän yrityksen tulee ottaa käyttöönsä ilmoituskanava.

Miten voisi kannustaa suomalaisia avaamaan suunsa ja tarttumaan epäkohtiin? Vastaus on yksinkertainen, mutta sen toteuttaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja sitoutumista: Oikein toimiminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Organisaation on tehtävä selväksi eettiset pelisäännöt sen sijaan, että luotetaan sokeasti ihmisen kykyyn toimia oikein. Viestin tulee olla selvä: epäeettisen toiminnan esiin nostaminen kannattaa ja siitä jopa palkitaan.

Tänään tehdyt päätökset voivat aiheuttaa skandaalin 10 vuoden kuluttua

Erityisesti näinä epävarmoina aikoina, jolloin yrityksien arvoja testataan, eettiset periaatteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Eettiset skandaalit, joilla on taloudellisia, juridisia, työnantajamielikuvaan ja työntekijäkokemukseen liittyviä seurauksia ja jotka voivat realisoitua ehkä vasta 5-10 vuoden kuluttua, ovat lähtöisin päätöksistä, jotka tehdään tässä ja nyt.

Näin edistät eettistä työelämää omassa organisaatiossasi:

  1. Tunnista omalle työyhteisöllesi relevantit eettiset riskit
  2. Määrittele selkeät pelisäännöt
  3. Viesti ja kouluta koko henkilöstö, erityisesti esihenkilöt
  4. Varmista puolueettomat kanavat epäkohtien ilmoittamiselle ja käsittelylle
  5. Palkitse oikein toimimisesta ja rankaise sääntöjen rikkomisesta
  6. Johda omalla esimerkillä

———

Nordic Business Ethics Surveyn tavoitteena on luoda keskustelua Pohjoismaalaisessa työelämässä siitä miten eettisyys toteutuu työn arjessa. Kyselyyn ovat vastanneet työssä käyvät ihmiset Norjassa, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa (n=4200). Hanke toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019 saaden erinomaisen vastaanoton mm. mediassa ja Pohjoismaisissa johtoryhmissä. Kyselyn on tuottanut Nordic Business Ethics -yhteisön perustajat Niina Ratsula ja Anna Romberg. Raportti löytyy osoitteesta https://nordicbusinessethics.com   

Jaa

Vaikuttajasta

Niina Ratsula

Business Ethics Advisor
Code of Conduct Company Oy
#työelämä #oikeintoimimisenkulttuuri #yritysvastuu

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.

Jätä kommentti