Parempaa bisnestä itsemyötätunnon avulla

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Tämä artikkeli on osa Bonfire.fi.bisnesmedian ja Hidasta elämää -hyvinvointimedian välistä sisältövaihtoa. Hidasta elämää on Suomen suurin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin media, jonka tuottama sisältö auttaa ihmisiä parantamaan kokemusta elämästä.

”Itsemyötätunto? Varmaan ihan kivaa sellaisille, joilla on aikaa ja tarvetta moiseen…”
Itsemyötätunto kuulostaa monen korvissa pehmeältä hötöltä ja oman posken silittelyltä. Todellisuudessa itsemyötätunto on uskalluksen ja aikaansaamisen supervoima. Ja siinä sivussa se lisää usein onnellisuutta.

Tiede on alkanut kiinnostua tästä monivaikutteisesta taidosta ja tutkimuksia siitä on kertynyt jo liki 4000. Niiden mukaan itseensä myötätuntoisesti suhtautuva stressaa vähemmän ja nukkuu paremmin. Hän ei lykkää asioiden tekemistä ja toipuu vastoinkäymisistä nopeammin. Itsemyötätuntoinen kärsii muita harvemmin ahdistuksesta ja masennuksesta. Itsemyötätunnon taito lisää myös luovuutta, koska se antaa uskallusta kokeilla uutta ja testata uusia tapoja tehdä asioita. Ja paljon muita työssä hyödyllisiä taitoja.

Itsemyötätunto on sitä, että kohtelee itseään kuin ystävää – erityisesti silloin kun kohtaa vaikeuksia. Lohduttaa, tukee ja tsemppaa. Ei hylkää itseään vastoinkäymisten edessä vaan on aina itsensä puolella.
Itsemyötätunnon vastakohta on yliankara sisäinen kriitikko. Se tyyppi sisällämme, joka vaatii meiltä epäinhimillisiä suorituksia ja solvaa, piiskaa ja haukkuu kun emme pääse niihin.

Kritiikissä ja kriittisessä ajattelussa ei tietenkään sinänsä ole mitään vikaa. Sisäinen kriitikkomme on kuitenkin harvoin rakentavasti ja hyvällä tavalla kriittinen. Puhe itselle voi olla todella julmaa, vaativaa ja lyttäävää. Sosiaalisen suodattimen puuttuessa puhuttelemme itseämme sisäisesti usein niin roisisti, että jos sanoisimme kollegalle ääneen asioita, joita päämme sisällä itsellemme puhumme niin eipä olisi kovin lämpimät välit lähijoukkoihin.

Ja itsensä pieksäminen ei saa meitä todellakaan antamaan parastamme. Se tekee meistä stressaantuneita, varovaisia ja ahdistuneita.

Sisäinen työilmapiiri

Monella meillä on oletus, että ellemme piiskaa itseämme emme saa mitään aikaiseksi. Tai että jos suhtautuisi itseensä lempeämmin, tulosten ja suoritusten rima laskisi roimasti. Tutkitusti tämä ei pidä paikkaansa.

Itsemyötätuntoiset asettavat itselleen ihan yhtä vaativia tavoitteita kuin muutkin. Erona on se, että elleivät he pääse asettamiinsa tavoitteisiin he eivät jää ruoskimaan itseään siitä, että asiat eivät menneet toivotulla tavalla. Itselleen ystävällisen on helpompi ottaa mokat oppimiskokemuksina – ei tilaisuuksina, joissa mitataan heidän arvoaan työntekijöinä ja ihmisinä. Uudet opit repussa he lähtevät muita nopeammin ja reippaammin liikkeelle kohti uutta yritystä.

Itsemyötätunto ei ole itsesääliä, itsensä hemmottelua, pakkopositiivisuutta tai asioiden kieltämistä. Siinä kohdataan todellisuus juuri sellaisena kuin se on ja otetaan faktat faktoina. Se ei ole nössöä hempeilyä, vaan välillä varsin tiukkaakin – mutta aina hyväntahtoista ja ystävällistä asennoitumista ja toimintaa.

Taito joka kasvaa harjoittelemalla

Itsemyötätunto on taito, jota voi kasvattaa kuin lihasta. Pikkuhiljaa ja sitkeästi harjoitellen. Kuten hauis kasvaa toistojen myötä, myös aivomme muokkautuvat sen mukaan mitä teemme niillä paljon; millaisia neuroniratoja vahvistamme.

”Yksi itsemyötätuntoisuuden hetki voi muuttaa päiväsi kulun ja monta itsemyötätuntoista hetkeä voi muuttaa koko elämäsi kulun”, kuvailee psykologi Chris Germer.

Itsen ystävällinen kohtelu ei muuta asioita, mutta se muuttaa suhtautumistamme niihin – ja sitä myötä muuttuu kaikki. Se, mitä meille tapahtuu ei ole ollenkaan niin merkityksellistä kuin se, mitä ajattelemme siitä, mitä meille tapahtuu.

Kenen kanssa haluat elää ja tehdä töitä?

Vanhassa intiaanitarinassa viisas vanhus kertoo lapsille, että hänen sisällään elää kaksi sutta. Toista sutta hän kuvailee raa’aksi, julmaksi ja vihaiseksi. Toinen sisäisistä susista taas on hyvään pyrkivä, ystävällinen ja kannustava.

”Kumpi susi voittaa?” kysyvät jännittyneet lapset iltanuotiolla. ”Se, jota ruokin” vastaa vanha intiaani.

Kuvitteelliset sudet elävät meistä jokaisen sisällä. Ja voimme valita, millaisia ajatuksia päätämme ruokkia ja kasvattaa.

 

Reija Könönen on viestinnän ja mindfulnessin maisteri. Hän on yritysvalmentaja, mindfulness- ja myötätunto-opettaja sekä Business Coach. Reijan missio on auttaa ihmisiä näkemään heidän oma ainutlaatuisuutensa ja tulla onnellisemmiksi versioiksi itsestään.
Hän on kirjoittanut Sanna Wikströmin kanssa myötätunnosta kertovan Lempeyden kirjan (Otava, 2020). Kirjoittajaparilta ilmestyy alkuvuodesta 2022 Lempeästi eroon murehtimisesta -tehtäväkirja.

www.relatio.fi

Jaa

Vaikuttajasta

Jätä kommentti