Peter Nyman syttyy elokuvien motivaatiopuheista – yksi niistä nousee ylitse muiden

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Viestintävalmentaja ja kirjailija Peter Nyman vieraili taannoin BKP by Bonfire -tapahtumassa, eli tuttavallisemmin Bisneskirjapiirissä. Nymanilta on vastikään julkaistu kirja Viesti, vaikuta, vakuuta (Kauppakamari 2021), joka pureutuu nimensä mukaisesti vaikuttavan viestinnän anatomiaan.

Kuulemistaan puheista Nymanille on jäänyt erityisenä mieleen Al Pacinon ikoninen puhe elokuvassa Minä päivänä tahansa (1999). Oliver Stonen ohjaamassa draamaelokuvassa Pacino näyttelee veteraanivalmentaja Tony D’Amatoa, jonka kontolla on amerikkalaisen jalkapallojoukkue Miami Sharksin luotsaaminen menestykseen. Vastassaan hänellä on seurajohtajien osoittama epäluottamus ja tähtipelaajien oikkuilut. Elokuvan loppupuolelle sijoittuu kohtaus, jossa D’Amato puhuu joukkueelleen muutamia minuutteja ennen ratkaisevan ottelun alkamista. Puhe on ikoninen ja se on jäänyt myös Nymanin mieleen historian parhaimpana elokuvapuheena.

– Saan hillittömät kicksit, kun kuulen ja näen elokuvassa motivaatiopuheen. Kun puheita translitteroi puhtaaksi, näkee niiden taustalla klassisen puheen retoriikkaa. Pacinon puhe on sellainen, että katsojan selkäpiitä pitkin kulkee sähkövirtoja. Muista elokuvapuheista Mel Gibsonin Bravehearin sisältämä puhe on mielestäni pateettisempi ja Chaplinin Diktaattorin loppupuhe alkaa kulttuurisesti olemaan jo liian kaukana meistä. Pacinon puhe elokuvassa Minä päivänä tahansa on sen sijaan juuri sellainen, jonka voisi kuulla myös tänä päivänä urheilujoukkueen pukukopissa tai missä tahansa yrityksessä.

Viestintä on tekniikkalaji

Nyman painottaa sekä kirjassaan että myös Bisneskirjapiirin vierailun aikana, että viestintä on ennen kaikkea tekniikkalaji, jota voi oppia ja jonka pitäisi olla osa peruskoulutusta. Viestintää ei tulisi jättää ainoastaan ekstroverteille.

– Kyse ei ole siitä, että joku on hyvä ilmaisemaan itseään. Et pääse olympiavoittajaksi ilman luontaisia lahjoja, mutta tarvitset siitä huolimatta harjoittelua. Puheen laatiminen on tekniikkaa ja sitä on mahdollista harjoitella.

Modernissa viestinnässä sisältöä oleellisempaa tuntuu olevan viestijän tyyli ja ulosanti. Kun ihastumme tai vihastumme jonkun pitämään puheeseen, se johtuu harvoin puhtaasti puheen sisällöstä, vaan ennemmin siitä vaikuttavuudesta, jolla puhuja on onnistunut meitä puhuttelemaan.

– Viestinnässä vaikuttaa paljon enemmän se miten sanot, kuin se mitä sanot. Esimerkiksi ajoitukset, tunne ja asenne. Jos niitä harjoittelee, myös omasta mielestään huonosta esiintyjästä voi tulla vakuuttava ja taidokas.

Nymanin kirjassa mainitaan 1960-luvulla vaikuttaneen psykologian tohtori Albert Mehrabian tutkimus, jossa osoitetaan, että viestinnän vaikutuksesta peräti 93% tulee ei-sanallisesta ilmaisusta. Vaikka tulos on kiistelty, prosenttimäärät herättävät kysymyksen: Onko loppupeleissä sillä mitään väliä mitä sanoo, jos sen vain viestii vakuuttavasti?

– Muistamme puheesta hyvin vähän konkreettisia sisältöpointteja. Suurin osa siitä, mikä meihin puheissa tekee vaikutuksen, kumpuaa muualta kuin tiukasta asiasisällöstä. Sisällöllä on toki merkitystä, mutta sitäkin enemmän korostuu se, miten sen viestii.

Viesti ei mene läpi, ellet ole läsnä

Elokuvien mahtipontisia motivaatiopuheita leimaa usein spontaanius. Niin Mel Gibsonin esittämä William Wallace Braveheartissa, kuin myös Tony D’Amato Minä päivänä tahansa -elokuvassa vakuuttavat puhuessaan intensiivisellä läsnäolollaan.

– Vaikka tekniikka olisi hallussa, viestisi ei mene läpi, ellet ole aito ja läsnä. Viestinnässä käytettävät tekniikat eivät ole verrannollisia luonnonlakeihin, eli yksi plus yksi ei ole kaksi. Matemaattiselle ihmiselle tämä voi olla tuskallista.

Nyman painottaa juurikin asenteen merkitystä. Esimerkiksi sitä, että medialle tai yleisölle puhumisen ei koeta olevan yhtä kuin teloitusryhmän eteen astuminen. Kun uhka muuttuu mahdollisuudeksi, tämä näkyy mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös koko viestinnän vaikuttavuudessa.

– Läsnäolo välittyy intohimon kautta. On tärkeää, että puhujasta jää tunne, että hän välittää yleisöstään.

 

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Jaa

Vaikuttajasta

Kommentointi on suljettu