Bonfire.fi

Pitääkö tekoälyä pelätä?

Antti Merilehto

Keskustelua tekoälystä ovat viime aikoina värittäneet pelot ja huolet: milloin tekoäly tuhoaa planeetan, orjuuttaa ihmisen tai ainakin vie työpaikat.

On täysin mahdollista, että tekoäly jossakin muodossa, jossakin ajan hetkessä tulee aiheuttamaan ihmiselle merkittäviä haittoja ja suoranaista vaaraa. Tuntuu kuitenkin siltä, että joillekin pelkolippujen liehuttelu on puolustusmekanismi, yritys sulkea silmät siltä, mitä todellisuudessa tapahtuu jo nyt.

Haastattelin Piilaaksossa tekoälyä kehittäviä yksilöitä kirjaani varten ja kysyin heiltä tekoälyn uhista. Sain mielestäsi parhaan vastauksen henkilöltä, joka on työskennellyt aiheen parissa yli kymmenen vuotta. Hän totesi, että maailmassa on hyviä ja pahoja ihmisiä. On aina ollut ja tulee aina olemaan. Samalla tavalla kuin hyviä ihmisiä on enemmän kuin pahoja, tulee myös olemaan enemmän hyviä tekoälyjä kuin pahoja.

Se, mistä hän oli huolissaan, on niin sanotun siirtymäkauden vaihe, jossa tekoäly voi ottaa roolin tavanomaisten aseiden rinnalla, esimerkiksi miehittämättömien kopterien avulla. Sotateollisuus on varmuudella yksi suurimpia tekoälyn kehittäjiä ja hyödyntäjiä lähivuosina. Esimerkiksi itseohjautuvien autojen kehitysloikka on pitkälti Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaisen DARPA-kehityslaboratorion järjestämien kilpailujen tulosta.

Valtioilla on merkittävä intressi kehittää tekoälyä. Vladimir Putinin mukaan tekoälykilpailun voittaja hallitsee maailmaa. Samaan hengenvetoon Teslan perustaja Elon Musk arvelee tekoälykilvan olevan syy kolmannen maailmansodan syttymiseen. Yuval Noah Harari puolestaan uskoo, että ihminen katoaa ja sulautuu koneisiin. James Barrat on kirjoittanut kirjan, jonka nimi on Tekoäly – viimeinen keksintömme.

Life 3.0 -kirjan kirjoittaja Max Tegmark toteaa tekoälyn todellisen vaaran olevan sen kompetenssi, ei niinkään sen pahantahtoisuus: “Superälykäs tekoäly tulee olemaan erittäin hyvä tavoitteidensa saavuttamisessa ja mikäli nuo tavoitteet eivät ole samansuuntaisia meidän tavoitteidemme kanssa, me olemme pulassa.”

Paras vertauskuva pahan tekoälyn pelosta tulee professori Andrew Ngilta:
“Se on vähän sama asia kuin joku kysyisi, etkö ole huolissasi Marsin ylikansoittamisesta. Toivon, että jonain päivänä asutamme Mars-planeettaa, ja tällöin muutaman ihmisen kannattaakin pohtia tätä ylikansoitusongelmaa, mutta vielä ei ole taidettu laskeutua koko planeetalle?”

Tekoäly ja koneoppiminen tulevat vaikuttamaan perustavanlaatuisesti niin työmarkkinoihin, työhön sellaisena kuin me sen tänään ymmärrämme sekä yhteiskuntaan laajemminkin. Koska Suomi on pieni maa, voimme ottaa kantaa tekoälyn hyödyntämiseen ja sen kehityssuuntiin vain rajallisesti lukuunottamatta muutamia tutkimuksen huippuyksiköitä.

Mikäli olet maailman viiden johtavan tekoälyä kehittävän yrityksen johdossa, on sinun vastuullasi pohtia tekoälyn mahdollisia riskejä globaalilla tasolla. Mikäli taas vaihdatte 5-500 miljoonaa euroa vuodessa, on aika suunnata katse tuleviin viiteen vuoteen ja mieluiten aloittaa tekoälyn hyödyntäminen jo tänään.

Kuten kaikki toiminta yrityksessä, johtajan vastuulla on pitää huoli tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä. Kaikki uudet asiat, myös tekoäly ja sen hyödyntäminen, vaativat kaikista eniten yhtä asiaa: yhteistyötä. Ja yhteistyö syntyy rohkeudesta, ei pelosta.

Antti Merilehto

Antti Merilehto

Merilehto

AI-tietokirjailija, Speaker and consultant

Antti Merilehto toimi aiemmin Googlella ja maajohtajana Finch Finlandilla. Nykyisessä työssään Houston Analyticsissa hän vastaa yhtiön kasvusta. Ulkomailla vietettyjen vuosien aikana Merilehto on ehtinyt kartuttaa näkemystään erilaisista kulttuureista, markkinoista ja digitaalisen myynnin rakentamisesta. Hänen kirjansa Tekoäly – matkaopas johtajalle oli vuoden 2018 myydyin bisneskirja Suomessa.

Lisää vaikuttajalta Antti Merilehto


Lisää kategoriasta Teknologia