Pohjoismainen luottamus on voimavara – ja heikkous

Niina Ratsula

Juttelimme pari viikkoa sitten EthicsTalk podcastissamme Michaela Ahlbergin kanssa Pohjoismaisista arvoista ja bisnesetiikasta. Siitä inspiroituneena ajattelin jakaa keskustelustamme muutaman ajatuksen. Pääset kuulemaan itse tarinaa EthicsTalk -podcastimme aalloilla, jolloin tarina oikeastaan vasta pääsee oikeuksiinsa. (Huom. podcast on nauhoitettu etäyhteyksin, mikä välittyy kyllä tunnelmasta, mutta ei anneta sen häiritä tärkeää asiaa, josta keskustelemme).

Mutta kuka onkaan Michaela, jota ammattikunnan piireissä kutsutaan tittelillä Queen of Ethics & Compliance? Michaela on erityisesti tunnettu vaikuttavasta työstään Telian Chief Ethics & Compliance Officerina. Michaela sai tehtäväkseen pelastaa Telia korruptioskandaalista, jonka keskeltä yhtiö löysi itsensä vuonna 2012. Michaelan ja hänen tiiminsä tekemä työn merkittävyyttä voi mitata muun muassa sillä, että sen ansiosta Telia joutui maksamaan huomattavasti vähemmän sakkoja korruptiosta (jotka muuten lopulta ylsivät noin miljardiin dollariin). Tällä summalla Telia on yltänyt yhdessä Ericssonin kanssa maailman TOP5 yritysten listoille kun mittarina on korruptiosakkojen suuruus.

Pohjoismaiset arvot avuksi kriisistä selviämiseen

Michaela on työssään nähnyt, miten Pohjoismaalaiset johtajat voivat työssään sokeutua eettisesti ja aiheuttaa valtaisan liiketoimintapotentiaalin menetyksen tehdessään eettisiä kompromisseja. Silti Michaela puhuu vahvasti Pohjoismaisten arvojen puolesta ja näkee ne erityisenä kilpailuetuna globaalissa perspektiivissä. Ahlbergin mukaan kapitalismi on lisännyt ihmisten ahneutta ja henkilökohtaisten etujen tavoittelua, mikä on edelleen johtanut tuloerojen kuilun syventymiseen. Tänä päivänä politikot ja yritysjohtajat kaipaavat kuitenkin uusia menetelmiä uusien arvojen löytämiseen – raha ja vauraus ei ole enää menestyksen mittari. Tähän tarpeeseen Michaela uskoo löytävänsä vastauksen Pohjoismaisesta tavasta olla ja ajatella.

”Pohjoismaissa uskomme yhteishenkeen, myötätuntoon ja lojaliteettiin on vahvempaa kuin muualla keskimäärin. Pohjoismaissa kollektiivinen hyvinvointi nähdään yksilön menestystä arvokkaampana tavoitteena. Suurten rakenteiden horjuessa koko ryhmästä huolehtimisen merkitys ainoastaan korostuu. Siksi pohjoismaiset arvot tarjoavatkin loistavan pohjan yhteiskunnalle ja organisaatioille kriisistä selviämiseen”, Michaela toteaa.

Ovatko Pohjoismaat eettisempiä kuin muut?

Michaela ei usko Pohjoismaiden yksinomaan vetävän muita pidempää kortta eettisyydessään. Sen sijaan hän korostaa yhteiskuntien ja organisaatioiden potentiaalia kasvattaa omaa ”eettistä kompassiaan”, joka tapahtuu nojaamalla niihin arvoihin, jotka ovat jo pitkään juurtuneet osaksi Pohjoismaista kulttuuria. Meillä on kapasiteettia toimia oikein. Voimme inspiroida paitsi itseämme, myös muita tukeutumaan arvoihimme.

Voimme inspiroida paitsi itseämme, myös muita tukeutumaan arvoihimme.

Luottamus on meidän vahvuus, mutta myös heikkous

Siinä missä luottamusta pidetään pohjoismaisten yhteiskuntien keskeisimpänä vahvuutena, muodostaa se samanaikaisesti niiden suurimman heikkouden. Toisinaan pohjoismaiset yhtiöt ovat turhan sinisilmäisiä korruption ja petosten yleisyyden suhteen esimerkiksi laajentaessa toimintaansa ulkomaille. Meillä on vahva halu luottaa toisiin ihmisiin ja uskoa, että ihmiset haluavat toisilleen hyvää. Tämän näkyy jo pelkästään tarkastelemalla suomalaisten yritysten arvoja ja tarkoitusta. Kaikille nämä arvot eivät ole itsestäänselvyys. Suurin osa maailman korruptiosta tapahtuu länsimaisten yritysten mahdollistamana, vaikka nämä samat yritykset haluavat toimia oikein ja eettisten arvojen mukaisesti. Syvä uskomme ihmisen hyvyyteen saa meidät toisinaan sulkemaan silmämme eettisiltä huolenaiheilta.

Meillä on vahva halu luottaa toisiin ihmisiin ja uskoa, että ihmiset haluavat toisilleen hyvää.

Meidän pitäisi olla useammin eri mieltä

Nordic Business Ethics Surveyn mukaan puolet pohjoismaisista työntekijöistä ei puutu havaitsemaansa epäeettiseen käytökseen. Tulos tuli yllätyksenä myös Michaelalle: ”Onko pohjoismaalaisilla liian ruusuinen kuva itsestänsä?” Jopa johtoasemassa toimivat henkilöt eivät soita hälytyskelloja juuri silloin, kun niiden pitäisi soida. Tämä johtuu useimmiten siitä, etteivät ihmiset usko epäeettiselle käytökselle voitavan tehdä mitään tai että vastuu vieritetään aina jollekin toiselle.

Rakastamme purjehtia yhteisymmärryksen aalloissa: emme halua keikuttaa venettä. Michaela kiteyttää tämän hienosti: ”We often feel that it should be nice around the table.” Meidän pitäisi kuitenkin opetella olemaan rohkeammin eri mieltä. Kun kansainvälistymme markkinoille, joilla korruptio on arkipäivää, meidän ei pitäisi vältellä vaikeiden kysymysten esittämistä. Silmien sulkeminen ei saa vaikeita asioita katoamaan. Päin vastoin, silmien sulkeminen saattaa aiheuttaa miljardien dollareiden suuruisia sakkomaksuja, puhumattakaan muista seurauksista.

Pohjoismaiset yritykset käyttävät pääsääntöisesti agentteja kansainvälisessä myynnissään. Agentit ja muut kaupan välikädet ovat tunnetusti suurin korruption mahdollistajia. Jokaisella yrityksellä on olemassa viralliset keinot korruption muodolliseen torjuntaan, kuten sopimukset, code of conductit ja auditointi. Tärkein ehkäisevä kontrolli on kuitenkin aito halu pitää kiinni nollatoleranssista ja olla sulkematta silmiään punaisilta lipuilta, joita ajan kuluessa tulee eteen. Ja jotta nollatoleranssi voi koskaan toteutua, ihmisten pöydän ympärillä on uskallettava esittää epämiellyttäviä kysymyksiä.

Ja jotta nollatoleranssi voi koskaan toteutua, ihmisten pöydän ympärillä on uskallettava esittää epämiellyttäviä kysymyksiä.

Yhteenvetona

Syvä luottamus yhteiskuntaan on ominaista kaikille Pohjoismaille. Kollektiivinen hyvinvointi on yksilön menestystä arvokkaampaa, mikä omalta osaltaan selittää Pohjoismaiden korkeaa sijoitusta onnellisuustutkimuksissa. Syvä luottamus on suurin vahvuutemme, joka voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan mennessään liiallisuuksiin.
Menestyksen resepti koostuu päämäärätietoisuudesta, hyvistä kollegoista ja avoimuudesta. Hyvät johtajat eivät keskity ainoastaan tuottavuuteen ja tuloksiin, vaan hyödyntävät pohjoismaisia arvoja tarkastelemalla asioita eri näkökulmista.
Yritysmaailman vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilöihin ovat suuret. Yrityksillä on mahdollisuus luoda paljon lisäarvoa paitsi itselleen, myös koko maailmalle.

Kuuntele koko podcast jakso Soundcloudissa.

Niina Ratsula

Code of Conduct Company Oy

Business Ethics Advisor

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.