Purpose on välttämättömyys

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Onko sinun yrityksesi jo tunnistanut toiminnan taustalla vaikuttavan itseään suuremman merkityksen jota kutsutaan nimellä purpose? Siis sen ytimekkään kiteytyksen joka vastaa kysymykseen: miksi toimintamme pitäisi loppupeleissä kiinnostaa ihmisiä? Siis sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi samalla toimialalla?

Täällä Bonfiressakin kirjoitteleva Markus Nieminen kirjoitti purposesta muutama viikko sitten hieman kriittisempään sävyyn. Hänen mukaansa yrityksen visio ja missio ovat lopulta menestyksen kannalta merkittävämmät kuin toiminnan taustalta tunnistettu laajempi inhimillinen merkitys. Mielestäni näiden keskinäinen rinnastaminen ei kuitenkaan ole mielekästä. Tärkeämpää on ymmärtää työkalujen keskinäiset roolit.

Kolme syytä, miksi purpose on merkittävä

Itse kuulun koulukuntaan, joka näkee purposen määrittelytyövaiheena, joka jokaisen työnantajan täytyy käydä läpi. Tähän on olemassa kolme keskeistä syytä:

Ensinnäkin, toiminnan laajemman merkityksen tunnistaminen on ensisijaisen tärkeää sisäisen motivoimisen näkökulmasta. Monet yritykset painivat parhaillaan suurten uudistumispaineiden alla ja oma henkilöstö pitää saada mukaan uudistamistalkoisiin. Työelämä on yhä tietojohteisempaa, analyyttisempaa ja vuorovaikutteisempaa. Tämä tarkoittaa, että henkilöstö pitää saada innostumaan omasta työstään, kantamaan uudenlaisia vastuita ja myös kehittämään itseään jatkuvasti. Tämä vaatii työntekijän näkökulmasta selkeästi enemmän ponnisteluja ja muutoksensietokykyä kuin hierarkioihin nojaavalla aikakaudella, jossa joku johtaa ja toinen suorittaa. Kun uudistumispaineet aiheuttavat arjessa sydämentykytyksiä, on tärkeää, että uudistumisen eteen tehtävät ponnistelut tuntuvat vaivan arvoisilta ja että ne kytkeytyvät johonkin suurempaan tunnistettuun tarkoitukseen.

Sisäisen motivoinnin lisäksi yrityksen toiminnan laajemman merkityksen tunnistaminen on tärkeää maineen näkökulmasta. Yritysten toimintaa tarkastellaan nimittäin yhä laajamittaisemmin vastuullisuusnäkökulmasta. Jokaisen yrityksen täytyy pystyä kertomaan omasta toiminnastaan myös laajemman yhteiskunnallisen kontekstin kautta. Millaisia vaikutuksia liiketoimintamme tuottaa lähiympäristöön ja yhteiskuntaan? Millaisia inhimillisiä vaikutuksia toiminnallamme on? Hyvin kiteytetty purpose ottaa kantaa myös näihin kysymyksiin.

Kolmas syy liittyy nuorten tekijöiden tavoittamiseen ja sitouttamiseen. Uudet sukupolvet astelevat työelämään edeltäjistään poikkeavin odotuksin. Y- ja Z-sukupolven näkemyksiä työelämästä on tutkittu paljon ja eräs asia on selkeä: nämä nuorimmat sukupolvet sitoutuvat hyvin löyhästi työnantajaansa – erityisesti silloin kuin he eivät tunnista oman työnsä tuottamaa laajempaa merkityksellisyyttä.

Purpose-työtä ei siis tule nähdä ainoastaan strategian ja markkinoinnin vaan ennen kaikkea johtamisen, kulttuurin rakentamisen ja sitouttamisen työkaluna. Se, että yritykseltä löytyy markkinoita ravisteleva visio ja sitä toteuttava missio ei jätä purpose-työtä merkityksettömäksi.

Onhan täysin luonnollista, että haluamme olla osa jotain suurempaa tarinaa, jolla on mielestämme väliä.

Jaa

Vaikuttajasta


Founder
Vapa
#Uudistumiskyky
#Yrityskulttuuri #Markkinointi

Kommentointi on suljettu