Robottiromansseja ja etiikan etikkaa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Ihmiskunta on löytänyt uuden temppelin ylistääkseen oman hyvyytensä ylivoimaisuutta. Ihmiskunta on ryhtynyt julistamaan tekoälyn etiikkaa.

Tekoetiikan julistajat

Tekoälyn etiikkaa julistamalla ihmiskunta, sen yrityksen ja yhteiskunnat kertovat suoraselkäisestä tahdostaan kantaa vastuutaan tulevaisuudesta ja teknologiasta, jonka kehityksen tulevista vaiheista ei ole varmaa tietoa.

Asiassa on yksi pulma. Ihminen on biologiaa ja kemiaa, tekoäly on laskentaa. Me ajattelemme, että voimme ohjelmoida koneen toteuttamaan ihmisen eettisiä periaatteita. Kuinka moni on ollut seminaarissa, jossa puhuja on innostuneena keksinyt esittää robottiauto-ongelman (pitäisikö auton tappaa mummo vai vauva, muistattehan) eettisen pohdinnan kaiken ratkaisevana ytimenä?

Puhuessamme tekoälyn etiikasta puhummekin omasta moraalistamme ja valinnoistamme. Miten sinä tekisit (jos ennättäisit) tappaisitko onnettomuuden lähestyessä mummon vai vauvan? Niin, et tällaisia pysty miettimään arvottamatta ihmisiä ja se ei ole kovin eettistä, ainakaan jos ajatellaan raamatun näkökulmasta, jossa ihminen on luomakunnan kruunu ja jokainen elämä on arvokas.

Joissakin tapauksissa tekoäly on jo eettisempi kuin ihminen – tai voisi olla, jos sitä käytettäisiin. Israelilaisessa tutkimuksessa havaittiin, että oikeudessa tuomarit tuomitsivat todennäköisemmin ehdonalaista aamulla ja lounaan jälkeen. Ennen lounas- tai kahvitaukoa tuomarit antoivat kovempia rangaistuksia. Kemia heitti etikkaa etiikkaan, tuomarin verensokeri laski ja sitä myöten kärsivällisyys ja empaattisuus.

Meistä jokainen on kohdannut tilanteen, jossa oma etiikka on venynyt, jos ei lain ulkopuolelle, mutta toisen ihmisen huonoon kohteluun, valehtelemiseen, kertomatta jättämiseen tai muuhun asiaan, jonka on kokenut oman tai läheisten hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi.

Tekoälyn etiikkaa pohdittaessa on tärkeää kertoa mihin tekoälyä aiotaan käyttää ja mihin sitä ei käytetä. Samoin pitää kuvailla, mitä vaikutuksia tekoälyn käyttämisellä on juuri tälle kansalaiselle. asiakkaalle tai työntekijälle. Se on eettistä. Eettistä on myös kertoa tekoälystä ja sen ominaisuuksista kaikelle kansalle, jotta joka ikinen ihminen tietää, että tällainen teknologia tulee vaikuttamaan heidän elämäänsä, vaikka he eivät sitä itse välttämättä huomaa. Kukaan ei voi tehdä eettisiä valintoja, jos ei tiedä valinnan mahdollisuudesta tai asioista, jotka niihin vaikuttavat.

Tekoälyssä on oppimisominaisuuksia ja niin kauan kuin voimme ohjata oppivaa tekoälyä voimme toivoa, että ihminen tekee oikeita asioita tekoälyn avulla. Jonain päivänä tekoäly voi alkaa tehdä omia valintojaan ja kaikki ei enää olekaan käsissämme, silloin tekoäly voi ryhtyä esimerkiksi ohjaamaan energiaa omiin käyttötarkoituksiinsa, pois meiltä ihmisiltä. Meidän pitää nyt vaikuttaa kehitykseen, jotta tulevaisuudessa voimme edelleen olla luomakunnan kruununkantajia, tai yksi niistä. Puheet ja selonteot ovat hyvä, mutta teot ja valinnat parempia. Tekoäly lukee somepostauksiamme ja oppii myös niistä. Tavallaan jokainen meistä on tekoälyn ohjelmoija. Valitkaamme sanamme tarkoin.

Robotit vallanpitäjinä ja sänkykavereina

Isompi eettinen haaste ovat robotit, jotka toimivat fyysisessä maailmassa. Jo nykyroboteissa on paljon eettistä pohdittavaa, kun ne tulevat ihmistä lähelle hoivaamaan tai pitämään seuraa tai ihan vain auttamaan arkisissa töissä ja askareissa. Mitä kaikkea ne saavat tehdä? Voiko ihminen antaa niille asiat hoidettavaksi (myös virtuaalisessa maailmassa)? Onko oikein, että ihminen, joka voi hoitaa robottiavusteisesti asioitaan saa parempia palveluja ja päätöksiä, kuin ihminen jolla tätä mahdollisuutta ei ole? Onko hyväksyttävää, että robotti on yksinäisen kaveri, kun ihmisiä ei riitä jokapäiväiseen läsnäoloon? Onko oikein jättää tarjoamatta robottia tukea tarvitsevan avuksi, jos se toisi merkittävän hyvinvointilisän tämän ihmisen elämään? Pitääkö yhteiskunta velvoittaa tarjoamaan vaikkapa robottiavusteista kuntoutusta, jonka on todettu olevan yksin ihmisen antamaa kuntoutusta laadukkaampaa ja tehokkaampaa?

Virtuaalirobotti voi tehdä kenestä tahansa vallanpitäjän. Onko se oikein? Vai pitäisikö robottien ja tekoälyn prosessit tehdä näkyviksi? Kvanttitietokoneiden aikana emme ehkä enää voi tehdä niin.

Entä sitten seksirobotit? P. C. Jersildin kirjassa Tivoli vanhukset ovat muuttaneet entisen huvipuiston alueelle rakennettuun vanhusten paratiisiin. Erään vanhuksen kumppani on pumpattava Barbara, jonka hän pumppaa joka ilta sänkykaverikseen ja aamulla hellästi tyhjentää nuken ja pesee sen. Vanhentuessa voimat katoavat ja mies ei enää pysty pesemään Barbaraansa, vaan työntekijöiden on tehtävä se (alue on tietysti all-inclusive, sisältäen kaikki palvelut ja muut tarvittavat). Vanhemmat työntekijät suhtautuvat tehtävän inhoten, kun taas nuoremmille se on vain yksi homma muiden joukossa. Barbara voisi olla myös robotti, joita tällä hetkellä paljon valmistetaankin. Olisiko sinusta iljettävää, että yksin jääneellä läheiselläsi olisi kumppaninaan seksirobotti?

Emme voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan, siksi meidän täytyy tehdä parhaamme, että se on hyvä. Itse uskon, että tulevaisuus on parempi kuin voimme uskoa, mutta etiikka ei parane julistuksia tekemällä – se paranee valinnoilla. Jos tässä vaiheessa emme voi vielä tehdä valintoja, jotka kuuluvat tulevaisuuteen, tehkäämme kysymyksiä ja luokaamme kuvitteellisia ennakkotapauksia. Sieltä löydämme sen hyvän vastauksen, jota haemme.

Viite:

Andrew McAfee and Erik Brynjolfsson (2017); Machine, Platform, Crowd: Harnessing Our Digital Future, W.W. Norton & Company s. 39

Jaa

Vaikuttajasta

Cristina Andersson

Liikkeenjohdon konsultti
Tietokirjailija
#Tekoäly
#Robotisaatio

Jätä kommentti