Saako teillä unelmoida ja epäonnistua?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Tämän vuoden Nordic Business Forumin teemana oli kasvu. Kasvu syntyy innovaatioista, kyvystä aikaansaada jotain uutta, rohkeudesta ja unelmista. Ainakin, jos on uskominen NBF puheenvuoroja.

En usko, että yleisössä oli yhtäkään, joka ei ajattelisi samoin; innovaatiot, kokeileminen ja epäonnistuminen ovat nykyään tie menestykseen. Samaan aikaan uskon, että yhdeksän kymmenestä suomalaisesta johtajasta liikahteli kuitenkin hermostuneesti tai naurahteli kuivasti kuunnellessaan näitä puheenvuoroja.

Rohkeus, kokeilukulttuuri, inhimillisyys, virheet ja epäonnistuminen ovat nimittäin vaikea pala myydä mille tahansa organisaatiolle.

Muutoksena se on ihan omaa luokkaansa.

Olen työroolini puolesta jatkuvasti tilanteessa missä yritän myydä uutta toimintatapaa ihmisille, johtajille, organisaatioille ja lähes yhtä jatkuvasti saan todistaa kuinka inhimilliset suojausprosessit iskevät päälle (armor à la Brené Brown). Haluttaisiin tehdä uudella tavalla, mutta epäonnistumisen pelko lamaannuttaa. Muutokseen kun sisältyy aina riski epäonnistumisesta.

Costas Markidesia lainatakseni, ”Same bloody thing”.

Johtajat, jotka eivät todellisuudessa halua muuttua, ovat melkoisia keksimään erilaisia syitä sille, miksi uudenlainen tapa tehdä asioita ei ole hyvä idea. Jopa nekin, jotka ovat Nordic Business Forumissa voimaantuneet ja uhkuneet muutosta, usein oman työpöytänsä ääressä alkavat epäröidä.

Kuin huomaamatta, turvaudumme vanhoihin keinoihin ja unohdamme uudet, rohkeat ideat.

8+1 tapaa päästä hyvästä ideasta eroon

Tiedätkö miltä muutosvastarinta kuulostaa? Osaatko tunnistaa sen omasta tai toisten puhetavasta? Kokosin tähän kahdeksan yleistä ja hyväksi havaittua hyvien ideoiden tappajaa ja miten voit (ehkä) varautua niihin ennalta. [1] 

1. Haluat, että muutamme toimintatapaamme? Toisin sanoen, olet sitä mieltä että olemme toimineet väärin aikaisemmin?

Suurin mahdollinen miina uusien ajatusten tuojalle. Miten navigoida tilanteessa, missä toinen pörhistelee koska pelkää menettävänsä omat kasvonsa?

Ainoa oikea vastaus: “Ei, päinvastoin, olette onnistuneet tekemään upeaa duunia näissä olosuhteissa ja nyt jos vielä lisäämme elementin X, voi se viedä tämän organisaation ihan uudelle tasolle.”

On ihan turhaa vastakkainasettelun hakemista asettaa henkilön tai organisaation nykyinen osaaminen vastakkain ehdotuksesi kanssa. Se mitä sinä ehdotat, ei ole pois nykyisestä osaamisesta, se vain parantaa sitä entisestään.

2. Olemme menestyneet tähänkin asti, miksi meidän pitäisi muuttua?

Usein myös: ”Emme ole koskaan aikaisemminkaan toimineet näin ja aina olemme pärjänneet.”

Totta ja silti muutos on jatkuvaa, jos haluamme pärjätä myös tulevaisuudessa, meidän pitää pystyä jatkuvasti uusiutumaan. Käytä esimerkkeinä muutamaa toimivaa esimerkkiä kuten Kodak, Stockmann, Windows puhelimet..

3. Tämä on tällainen muna-kana ongelma

“Emme voi tehdä asiaa X ennen asiaa Y, emmekä voi tehdä asiaa Y ennen asiaa X, joten suunnitelmasi ei toimi.”

“Niinkö? Entä jos tekisimme hieman asiaa Y, joka mahdollistaisi pikkuisen asiaa X, joka taas mahdollistaa sen, että voimme tehdä vähän lisää asiaa Y.. ja niin edelleen.” Aloita pienesti. Pieni investointi asiaan X mahdollistaa kehittämisen Y, mikä tuo tarvittavaa momentumia asialle X ja sitä rataa.

4. Meillä ei ole varaa tähän

”Suunnitelmasi on varmasti ok, mutta meillä ei ole varaa siihen.” Ei tietenkään, tuskinpa missään organisaatiossa on rahakasa vain odottamassa, että joku keksii niille käyttöä. Useimmat ideat eivät vaadi massiivisia investointeja, vaan enemmän omien toimintatapojen muuttamista. Ja jos idea on riittävän hyvä, rahat löytyvät kyllä. Uudelleen priorisoimalla, lainaamalla, anelemalla..

5. Kokeilimme tätä jo aiemmin – ei toiminut

Hmm. Oliko silloin kun kokeilitte tätä aiemmin, toimintaympäristö ja olosuhteet täysin samanlaiset kuin nykyään? Sitä paitsi uskon, että ajatukseni ei ole kuitenkaan tismalleen samanlainen kuin viimeksi kokeiltu idea.

Jos olet todella valmistautunut, olet myös selvittänyt etukäteen, miten ja milloin ideaasi on testattu aiemmin, joten osaat pointata erot nykytilanteeseen.

6. Hyvä idea, mutta nyt ei ole oikea hetki

”Meidän täytyy odottaa että saamme tämän toisen jutun ensin pois päiväjärjestyksestä (tai että saamme ensin käynnistettyä tämän toisen projektin).”

Paras aika tehdä muutoksia, on silloin kun ihmiset ovat innostuneita ja sitoutuneita saamaan jotain aikaan. Ja se hetki on nyt.

7. Ei toimi täällä, olemme erilaisia

”Ei tule toimimaan täällä, me olemme erilaisia.”

“Totta, olemme erilaisia mutta meissä on myös aika paljon samaa.” Tuo esille esimerkkien kautta samankaltaisuudet.

8. Et koskaan onnistu vakuuttamaan kaikkia ihmisiä tämän idean taakse

”Emme ikinä tule saamaan yksimielistä sitoutumista tämän suunnitelman taakse.”

“Olet siinä ihan oikeassa. Se ei käytännössä juuri koskaan ole mahdollista, ja se on ihan ok.” Usein on mahdotonta saada täydellistä buy-in:ia mille tahansa idealle. Mutta silti näemme joka päivä ideoiden ja suunnitelmien toteutuvan vaikka vain 80% ostavat idean, onnistuminen ei siis vaadi täydellistä sitoutumista.

+1 Ei kukaan muukaan toimi näin!

Erittäin suosittu kysymys; “Jos kerran tämä on niin hyvä tapa toimia, mikseivät muut tee niin jo?”

Ehkä se, että muut eivät todellakaan vielä ole heränneet tähän, antaakin meille juuri sen kilpailuedun mitä tarvitsemme. Jonkun on aina oltava ensimmäinen ja se joku voimme hyvin olla me.

Muutos vaatii johtajan ?

Sara Blakely sanoi omassa NBF puheenvuorossaan, että ”Muutos alkaa aina jostakusta sellaisesta, joka on valmis ottamaan riskejä.” Huomaa, että hän viittasi todellakin ihmiseen, ei toimintaympäristöön tai sen disruptioon, vaan ihmiseen. Henkilöön, joka on valmis ottamaan henkilökohtaisen riskin ajaessaan muutosta eteenpäin.

Ihan yhtälailla sinun organisaatiosi tarvitsee ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja kokeilevat uusia asioita. Uskaltavat myös epäonnistua.

Kirjoittaessani tätä, mieleeni palasi tarina kahdesta keksijästä, toisesta joka vahingossa keksi liian huonon liiman ja hänen kollegastaan, joka kuusi vuotta myöhemmin keksi hyödyntää tätä heikkoa liimaa post-it lapuissa. Heidän ideansa torpattiin, hylättiin ja lopulta heitä kiellettiin kehittämästä tuotetta edelleen keksijöiden itse pitäessä ideastaan sinnikkäästi kiinni. Keksijät Spencer Silver ja Arthur Fry, jatkoivat kuitenkin tuotteensa kehittämistä salassa (!). Meni toiset 6 vuotta ennenkuin heidän sinnikkyytensä ja tottelemattomuutensa palkittiin.

Se tekee yhteensä 12 vuotta. Onko sinulla todella varaa odottaa niin kauan?

 

Oma missioni on rakentaa parempaa strategiaa muotoilun keinoin. Sellaista strategiaa, mikä tuo kasvua ja luo pohjan menestykselle tulevaisuudessa, saa organisaation syttymään ja elämään sen todeksi arjen teoissa. Matkaani voit seurata esimerkiksi LinkedInissä ja Instagramissa.

 

[1] John P. Kotterin & Lorne A. Whiteheadin kirjassa “Buy In” esitellään 24 tapaa vastustaa uusia ideoita ja vasta-argumentit niille.

.

 

Jaa

Vaikuttajasta

Riikka Tanner

Business Designer
Vere Oy
#business design
#strategia

Jätä kommentti