Startup-yhteistyössä tärkeintä on löytää yhteinen sävel tavoitteista, kielestä ja työkaluista

Mikko Nieminen

Maailman suurin teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush on jo ovella. Innostus kaupungissa kasvaa ja tiivistyy sitä mukaa, kun loskan määrä kadulla lisääntyy. Slush kokoaa yhteen paitsi startupit ja sijoittajat myös suuren määrän johtoa maailman suurimmista yrityksistä. Tässä blogissa kerron muutamia oppejamme isojen yhtiöiden ja startupien yhteistyöstä.

Toimintaympäristön muutosvauhti on kasvanut vuosi vuodelta. Paljon puhutaan ketteryydestä ja siitä, kuinka yritysten tulisi pystyä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Ketteryyteen mielletään liittyvän usein myös innovatiivisuus: ketterät yritykset paitsi reagoivat nopeasti heikkoihinkin signaaleihin myös luovat innovatiivisia ratkaisuja.

Startupit on perinteisesti mielletty ketteriksi ja innovatiivisiksi. Isoissa organisaatioissa reagointinopeus tuntuu hidastuvan. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin, ja niin startupeilla kuin isoilla yhtiöillä on paljon toisiltaan oppimista. Yhtä lailla kuin ison yrityksen täytyy oppia olemaan ketterä, startup tai nuori kasvuyhtiö tarvitsee kasvun myötä tueksi vankkaa toimintamallia, asianmukaisia prosesseja ja resursseja, joilla liiketoimintaa voidaan skaalata ylöspäin.

Yhteistyö palkitsee, kun suunta on sama

Suuryritysten ja startup-yritysten välisessä yhteistyössä onkin valtavia mahdollisuuksia. Jotta yhteistyö sujuisi, kummankin osapuolen on suhtauduttava siihen kumppanuutena, oltava avoin oppimaan ja hyväksyttävä yritysten erilaisuus.

PwC on tehnyt vuosia yhteistyötä startupien ja suuryhtiöiden kanssa. Olemme olleet pitkään Slushin yhteistyökumppani ja siellä mm. auttaneet suuryhtiöitä löytämään heille sopivia keskustelukumppaneita startupien joukosta. Mitä olemme oppineet isojen yhtiöiden ja startupien yhteistyöstä? Mm. seuraavat kolme seikkaa ovat oleellisia yhteistyön onnistumiselle:

1) Strateginen taso: Tavoitteiden jakaminen

Yhteistyölle tulee määritellä selkeä yhteinen tavoite tai tavoitteet, jotka tukevat molempien liiketoimintastrategioita ja ratkaisevat todellisia ongelmia. Tämä edellyttää, että molemmat osapuolet jakavat avoimesti sekä strategiansa että arvon, jota ne yrittävät muodostaa.

On erittäin tärkeää etsiä yhteinen perusta, jossa yhteistyöstä on hyötyä, mutta myös tunnistaa alueet, joissa yhteistyöstä voi olla haittaa. Myös ulkopuolinen taho voi edesauttaa yhteistyösuhteen syntymistä. Näin kumpikin osapuoli voi keskittyä olennaiseen ja pitää mielessään arvon, jota he yrittävät luoda.

2) Operatiivinen taso: Yhteisen kielen ja perustan rakentaminen

Yhteistyön vaikeutena on usein yhteisen kielen löytäminen. Osapuolten on kuunneltava toisiaan oppiakseen. Yhteistyö vaatii myös avoimuutta uusien lähestymistapojen kokeiluun silloinkin, kun nämä lähestymistavat poikkeavat vanhoista toimintavoista ja prosesseista. Ilman yhteistä kieltä vaarana on yhteistyön muodostuminen kankeaksi toiminnaksi, joka voi työntää startupin sivuosaan. Tällöin suuryrityksen kulttuuri ja uusien tuotteiden kehitys voi puolestaan jäädä vaille yrittäjyyden voimaa ja startupin inspiroivaa vaikutusta.

3) Yhteistyömallin taso: Oikea lähestymistapa ja työkaluvalikoima

Yhteistyötä koskevaan lähestymistapaan vaikuttaa, halutaanko yhteistyöllä kehittää pieniä parannuksia nykyiseen liiketoimintaan vai disruptoida markkinaa. Markkinan disruptoiminen tavanomaisella tuotekehityksellä on yhtä vaikeaa kuin innovaatiolaboratorion käyttäminen lyhyen aikavälin innovaatiotarpeisiin. Menestyksekäs yhteistyö edellyttää kaikkien osapuolten käyttävän oikeaa työkaluvalikoimaa.

Oikean lähestymistavan ja työkaluvalikoiman löytäminen alkaa tavoitteiden ymmärtämisestä. Jos tavoitteena on löytää ratkaisuja lähitulevaisuuden liiketoiminta- tai teknologiatarpeisiin, startupin olisi oltava melko kypsä ja sen tuotteen koeteltu käytännössä. Tässä tapauksessa painopiste on integraatiossa ja hyvän toiminta- ja yhteistyömallin etsimisessä.

Jos taas tavoitteena on löytää yhdessä disruptioita, painopiste on kokeiluissa ja tulevien mahdollisuuksien etsinnässä, toteutuivatpa ne tai eivät. Nämä ovat kaksi hyvin erilaista lähestymistapaa yhteistyöhön ja niitä on arvioitava eri tavalla. Yksi suurimmista haasteista ilmenee silloin, kun suuryritykset eivät ota tätä eroa huomioon ja sen vuoksi asettavat esimerkiksi odotuksensa virheellisesti.

Liiketoiminnan rakentaminen yhdessä voi olla äärimmäisen palkitsevaa sekä suuryritykselle että startupille, eikä vain taloudellisessa mielessä. Se voi antaa kummallekin organisaatiolle uusia näkökulmia sekä osaajia ja resursseja, joita niillä ei muuten olisi – uusien työskentelytapojen oppimisesta puhumattakaan. Tulevan menestyksen perustana on varmuus yhteistyön hyödyllisyydestä kummallekin osapuolelle, yhteisen kielen löytäminen ja tilanteeseen sopivien oikeiden työkalujen käyttö.

Millaisia kokemuksia sinulla on startup-yhteistyöstä? Jatketaan keskustelua somessa ja ensi viikolla Messukeskuksessa!

Mikko Nieminen

PwC

toimitusjohtaja

Intohimoni on ihmisten johtaminen, liiketoiminnan kehittäminen ja parhaan asiakaskokemuksen rakentaminen sekä koripallo. Olen tällä hetkellä PwC Suomen toimitusjohtaja. Yli 1100 asiantuntijan voimin luomme luottamusta yhteiskuntaan ja ratkaisemme asiakkaidemme merkittävimpiä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, tehostamaan prosessejaan ja raportoimaan luotettavaa taloudellista tietoa.