Startupin keräämä rahoitus muuttuu työpaikoiksi ja innovaatioiksi

Amel Gaily

Aikaisen vaiheen kasvuyritysten keräämä rahoitus on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 2011. Samalla näille yrityksille tarjolla olevan rahan määrä on lisääntynyt valtavasti, ja markkinoille on tullut uusia toimijoita mukaan. Ekosysteemin kypsyminen on siirtänyt rahoituksen saamisen pullonkaulaa alkurahoituksen löytämisestä suurempien kierrosten keräämiseen; kotimaiset rahoituskierrokset kun ovat kansainvälisessä vertailussa pienehköjä, usein alle puoli miljoonaa euroa.

Joka vuosi useat sadat yritykset kuitenkin löytävät sijoittajia, saavat kierroksen kerättyä ja jatkavat kasvuaan. Osasta kasvaa Suomelle kansainvälisiä menestystarinoita. Mutta mihin yritykset käyttävät keräämänsä rahoituksen?

Rahoituksella rekrytoidaan ja panostetaan tuotekehitykseen

Tilastojen valossa muutaman sadantuhannen euron kierroksissa rahat jakautuvat tuotekehitykseen, nykytiimin palkkoihin ja parin uuden työntekijän rekrytointiin. Miljoonan ja sitä suurempien kierrosten potti puolestaan käytetään kansainvälistymiseen, myyntiin ja uusien vahvistusten rekrytointeihin.

Esimerkiksi vajaan kolmensadantuhannen euron kierros on jakautunut kolmen uuden työntekijän rekrytointiin, tuotekehitykseen ja operatiiviseen toimintaan, kun taas puolentoista miljoonan euron kierros on käytetty kahdeksan uuden työntekijän rekrytointiin, myyntiin, operatiiviseen toimintaan ja kansainväliseen laajentumiseen. Suurempi, kahden miljoonan euron kierros taas on kohdistettu yhdentoista henkilön rekrytointiin, myyntiin, tuotekehitykseen ja kansainväliseen kasvuun.

Toki on huomioitava, että kerätyn rahoituksen käyttöä ohjaa myös julkisen puolen tuet ja lainat, jotka voivat määrätä saako julkisen puolen instrumenttia käyttää esimerkiksi myyntiin vai tuleeko se käyttää suurelta osin tuotekehitykseen.

Enkelisijoittaminen ammattimaistuu myös Suomessa

Finnish Business Angels Networkin (FiBANin) mukaan vuosina 2013–2016 enkelirahoitusta saaneisiin yrityksiin on syntynyt nettona 1 996 uutta työpaikkaa. Tämä tarkoittaa keskimäärin 19 uutta työpaikkaa jokaista enkelisijoittajien sijoittamaa miljoonaa kohden. Laskelma perustuu 720 enkelisijoitukseen ja 490:een enkelisijoituksia saaneen yrityksen tietoihin.

Nähdään myös, enkelirahoitusta saaneet yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan enemmän kuin yritykset, jotka ovat hakeneet enkelirahoitusta mutta eivät ole sitä saaneet. Laskelman mukaan 18 prosenttia enkelirahoituksen saaneista startupeista on kasvattanut liikevaihtoaan yli miljoonalla, kun rahoituksen saamisesta on kulunut neljästä kuuteen vuotta. Ilman rahoitusta jääneistä tähän yltää kuusi prosenttia. Täten enkelirahoitusta saaneiden startupien on kolme kertaa todennäköisempää kasvattaa liikevaihtoaan miljoonalla eurolla verrattuna startupeihin, jotka eivät ole sitä saaneet.

Enkelisijoittajat, eli bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat omaa varallisuuttaan kasvuyrityksiin. He tuovat rahan lisäksi osaamisena, kokemuksensa ja verkostonsa yrityksen käyttöön. Startupit ovat korkean riskin sijoituksia, ja bisnesenkeli ottaa sijoittaessaan aina huomattavan riskin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tarkasteltuna erittäin tuottavien irtautumisten osuus on kasvanut, mikä kertoo enkelisijoittamisen ammattimaistumisesta Suomessa.

Mistä Suomeen lisää kasvua ja työpaikkoja? Esimerkiksi tekemällä enkelisijoittamisesta houkuttelevampaa, sillä sijoitukset kasvuyrityksiin edistävät työllisyyttä.

Amel Gaily on FiBANin (Finnish Business Angels Network) toimitusjohtaja. Yli 670:llä sijoittajajäsenellään FiBAN on yksi maailman suurimmista ja aktiivisimmista bisnesenkeliverkostoista.