Strateginen optimisti voittaa työelämässä – paitsi jos alkaa uskoa luovan tuhon tarinaan ja vaipuu apatiaan

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Maailman sanotaan muuttuvan yhä nopeammin ja radikaalimmin. Vaikka ajatusta on toisteltu jo vuosikymmeniä, on selvää, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Erityisesti epävarmuuden kokemukset ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet.

Muutosta koskevassa keskustelussa painottuvat usein sen ääripäät: yltiöoptimistisen toiveikas suhtautuminen muutosten mahdollisuuksiin sekä pessimistinen näkemys muutoksen vahingollisuudesta.

Varsinkin perinteisillä toimi- ja ammattialoilla disruptiot ovat aiheuttaneet pelkoa ja epävarmuutta. Luovaa tuhoa ennakoivat puheet perustuvat ajatukseen siitä, että murros tuo yrityksille ja ammattikunnille merkittäviä ongelmia tai ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, jotka johtavat yritystoiminnan kurjistumiseen.

Tämänkaltaiset huolet ovat ymmärrettäviä, koska murroksessa liiketoiminnan olosuhteiden kehittymistä on vaikea hallita. Lisäksi muutos aiheuttaa yksilöille monenlaisia huolia: Onko ammattiosaamisellani enää arvoa? Joudunko työttömäksi? Menetänkö ansiotuloni?

On mitä inhimillisintä huolestua siitä, miten uudessa ja epävarmassa tilanteessa selviydytään.

Pelko kaventaa ajattelua

Toisaalta voidaan myös kysyä, muuntuuko pessimistinen keskustelu yritysten kyvyttömyydestä uudistua itseään toteuttavaksi ennusteeksi? Kun tarinaa luovasta tuhosta kerrotaan laajasti, alkaako se ohjata toimintaa kertomuksen mukaiseksi.

On luontevaa, että jossakin määrin näin tapahtuu. Kun tietynlainen ajattelutapa ohjaa alalla käytävää keskustelua, se vaikuttaa ammattilaisten näkemyksiin asiasta. Tämä koskee myös arvioita muutosten vaikutuksista – ja vaikutusten vaikutuksista.

Toimialalla käytävä keskustelu ohjaa samalla myös organisaatioiden päätöksentekoa ja toimintaa. Pelokasta keskustelua seuraa pelokas ajattelu, joka johtaa yleensä myös pelokkaaseen toimintaan.

Lisäksi tällainen keskustelukulttuuri hiljentää helposti myös optimistiset äänet. Muutosmyönteiset näkemykset on usein jätetty vähemmälle huomiolle, koska ne eivät ole sopineet siihen luovan tuhon kehyskertomukseen, jossa vanhanaikaiseksi mielletyt instituutiot ja yritykset vääjäämättä tukahtuvat esimerkiksi digitalisoituvan maailman paineessa.

Valppaus uudelle ratkaisee uudistumisessa

Luovasta tuhosta puhumisen sijaan onkin tartuttava luoviin mahdollisuuksiin, joita toimialojen muutokset tarjoavat. Toimiminen murroksessa ei tarkoita vain sopeutumista hankaloituviin olosuhteisiin, vaan erityisesti uusien strategisten mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.

Tässä työssä tarvitaan apatian sijaan strategista optimismia, pyrkimystä nähdä muutokset uhkien sijaan mahdollisuuksina. Se tarkoittaa avautumista uusille näkökulmille, valppautta ja toiveikkuutta tuntemattoman äärellä.

Strateginen optimismi on uskoa tulevaisuuteen. Presidentti Mauno Koiviston viileän optimistinen mietelause kuvaa mainiosti tämänkaltaista ajattelua: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Ajatus sopii epävarmoihin murrosaikoihin ja käännekohtiin, kirjattiinhan se presidentin kuolinilmoitukseenkin.

Työelämässä strategisen optimistin ohjenuoraksi ajatus soveltuu erityisesti piilaaksolaisen itsevarmana versiona: Koska emme voi tietää minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu, lähdetään siitä, että yhdessä voimme tehdä siitä mahtavaa.

Jaa

Vaikuttajasta


Professor of Practice, Disruptive Business
VTT
#luovuus, #uudistuminen, #johtaminen

Valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin työskentelee VTT:llä liiketoimintamurroksiin keskittyvässä Professor of Practice -toimessa sekä toimii viestinnän dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän on aikaisemmin työskennellyt esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja University of Technology Sydneyssä sekä A-lehtien kehitysjohtajana. Hän on kouluttanut ja konsultoinut laajasti luovia tiimejä ja organisaatioita. Malmelin on julkaissut kirjoja sekä palkittuja artikkeleita johtamisesta, luovuudesta, innovaatioista ja brändeistä kansainvälisissä journaaleissa. Hänen viimeisin kirjansa on nimeltään ”Radikaali uudistuminen - miten johtaa murroksessa” (Kauppakamari 2021).

Kommentointi on suljettu