Strateginen uudistuminen vaatii johtajuutta ja nuoria

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Pääsin osallistumaan Strateginen uudistuminen ja johtaminen -tutkimushankkeen päätöstilaisuuteen, jossa joukko suomalaisen liike-elämän johtohahmoja keskustelivat strategiatyöstä ja sen merkityksestä. Nyt päättynyt tutkimushanke tarkasteli strategiatyön tilaa Suomessa, ja sen toteuttivat liikkeenjohdon konsultti Timo Raikaslehto, Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Lasse Mitronen ja Sitran strategiajohtaja Paula Laine. Neljä vuotta kestäneen tutkimuksen keskeiset havainnot on koottu myös kirjaksi, josta Laine ja Raikaslehto olivat kertomassa vieraanani Bonfire-podcastissa. Jaksot löytyvät täältä ja täältä.

Strategiatyön merkityksestä on keskusteltu jo vuosia, ja jotkut ovat jopa povanneet sen kuolemaa. Nyt päättyneen tutkimushankkeen perusteella voidaan kuitenkin todeta ettei strategia suinkaan ole kuollut, vaan sen merkitys on jopa kasvanut. Kaikissa tutkimusta varten haastatelluissa yrityksissä oli joko virallinen strategia, tai muutoin havaittavissa tiukkoja strategisia valintoja.

Yksi keskeinen havainto tutkimuksen perusteella oli se, että useita yrityksiä vaivaa lyhytjänteisyys. Painopisteet ovat nykytilan tai hyvin lähitulevaisuuden haasteissa, eikä pitkän tähtäimen kehitykseen kiinnitetä huomiota. Ja tästä syystä yritykset pyrkivät uudistumaan vasta pakon edessä, jolloin se voi jo olla liian myöhäistä.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, tämän me tiedämme kaikki. Markkinat yllättävät, emmekä voi varmaksi tietää mitä tulee tapahtumaan, ja tämän hyväksyminen on ensimmäinen askel kohti tulevaisuuskestävää organisaatiota. Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen vaatii uudistumiskykyä, jota peräänkuuluttivat myös tilaisuudessa puhuneet työelämäprofessori ja Vuorineuvos Reijo Karhinen, sekä Varustelekan toimitusjohtaja Jari Laine. Uudistuminen tulee nähdä pysyvänä olotilana, ja tässä hyvin tehty strategia on avainasemassa.

Vaikka olemassa oleva liiketoiminta on usein yrityksen toiminnan keskiössä, on uudistumisen kannalta tärkeää jo ennakoivasti kiinnittää huomiota myös liiketoiminnan kasvattamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Karhinen näkee uudistumisen kulttuurikysymyksenä, jossa vastuu on yksittäisillä ihmisillä – erityisesti johtajilla.

Miten uudistumista voi johtaa?

Strateginen uudistuminen ja johtaminen -tutkimuksen perusteella sen tekijät nostivat kolme keskeistä johtopäätöstä uudistumisen johtamisesta.

  1. Tee päätös uudistua
    Ensimmäinen askel jatkuvaan uudistumiseen tähtäävän kulttuurin luomiseen on julmien tosiasioiden tunnustaminen. Usein sanotaan, että ellemme itse tuhoa bisnestämme, joku muu tekee sen puolestamme. Johtajalla tulee olla vahva tahto ylläpitää tulevaisuuteen katsovaa asennetta.
  2. Käytä aikaa ja ole uskottava
    Käytä strategiatyöhön tarpeeksi aikaa ja erota se selvästi operatiivisesta toiminnasta. Vaikka nämä tapahtuvat osin lomittain, tulee fokus keskittää erikseen myös strategian kehittämiseen. Jukka Laakso, joka piti tilaisuudessa puheenvuoron ajastaan Flexim Security Oyn toimitusjohtajana korosti, että johtajan tulisi varata pari tuntia viikossa ajattelulle. Kuinka moni johtaja tekee näin?
  3. Kokeile, kasvata ja juurruta
    Jukka Laakso kertoi, että aikanaan Flexim Securitylla he kokeilivat laidasta laitaan erilaisia lukkoratkaisuja – villeimpinä kokeiluina rakennekynnet ja korut.

    ”Tehtiin horisontteja nopeilla sprinteillä. Kokeiltiin 2 viikkoa, jos ei toimi: roskiin. Jos toimii, vauhtia lisää.”
    Kokeilukulttuuri ei synny itsestään, vaan sitä täytyy opetella ja erityisesti johtaa. Kokeilukulttuurin luomisessa erityisen tärkeää on johdon uskallus ja luottamus, mikä vaatii johtoryhmän kouluttamista oikeaan ajatteluun. Mainitaan tässä vain Kodak, ja jätetään se siihen. Käytäntöjen ja kulttuurin juurruttamisessa tavoitteena on Jukka Laakson mukaan se, että firman keskeisen strategian tietää jokainen asentaja ja huoltomieskin. Kaikkien tulee tietää mihin ollaan menossa, miksi ja miten. Ei kuitenkaan ole kyse siitä, että kaikki osaavat strategian ulkoa, vaan että jokainen osaa omin sanoin kertoa miten strategia näkyy omassa roolissa ja asiantuntijuudessa.

Kysele, kuulostele ja pyydä apua

Heltin toimitusjohtaja Timo Lappi sanoi omassa puheenvuorossaan, että yleisesti on kaksi tapaa tehdä strategiatyötä. Voidaan joko sulkeutua sisäiseen pieneen aivoriiheen tai suunnata katseet ulospäin ja alkaa kysellä. Heltin strategiaa muodostaessaan Lappi oli valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon, ja pyytänyt neuvoja ja mielipiteitä verkostoltaan. Tämä toimi – Heltti yrityksenä erottuu edukseen muista terveydenhuoltoalan yrityksistä erityisesti ”helttiläisen”-kulttuurinsa ansiosta, jossa alalla perinteisesti vallitsevat hierarkkiset rakenteet on purettu lähes kokonaan. Lappi kuitenkin korostaa, että samaa asiakkaan tarpeista lähtevää ulospäin suuntautunutta asennetta pitää ylläpitää:

”Useimmat yritykset, jotka lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ulospäin suuntautuneena, alkaa kasvaessaan kehittää toimintaansa sisäsyntyisesti, kun fokus menee johonkin tiettyyn keskeiseen ongelmaan”

Sisäisten ongelmien ratkominen ei siis voi viedä 100% huomiosta, vaan on tärkeää jatkuvasti havainnoida toimialalla, asiakkaiden keskuudessa ja maailmalla tapahtuvia muutoksia. Strategisen ajattelun ei myöskään tulisi olla vain johdon asia. Tehtävänimikkeestä riippumatta aivot tekee jatkuvasti töitä ja kehittämistä tapahtuu henkilöstön sisällä kautta linjan. Olisi hölmöä jättää käyttämättä kaikkea tarjolla olevaa tietoa ja siksi koko henkilöstö tulisi sitouttaa strategian kehittämiseen.

Mielipiteiden kysymisessä erityisen tärkeää on kysyä niitä ihmisiltä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin itse. Näin oman urani alkutaipaleella erityisen ilahduttavaa oli kuulla, kuinka jokainen tilaisuudessa puhunut korosti nuorten mielipiteiden kysymistä:

”Jokaisella viiskymppisellä pitää olla kakskymppisiä neuvonantajia.”

”Yksi parhaita kokemuksia, jossa olen saanut olla mukana oli projekti, jossa tulevaisuuskuvan rakentaminen annettiin nuorille talenteille. Tämän kuvan perusteella useat eri työryhmät alkoivat rakentamaan yrityksen strategiaa.”

”Kakskymppiset tyypit kyseenalaistaa rohkeasti ja ajattelee ihan eri tavalla.”

Iän tulee kuitenkin olla vain yksi diversiteetti, jota tulee hakea. Maailma ja sen kehityksen suunta ja tahti näyttäytyy hieman erilaisena meille jokaiselle, ja tämä on hyvä muistaa.

Lisätietoja tutkimuksen pohjalta tehdystä kirjasta löydät täältä.

Jaa

Vaikuttajasta

Laura Pukkila

Viestintäkoordinaattori
Bonfire.fi

Jätä kommentti