Suomen heikko sijoitus kansainvälisessä kasvuvertailussa hirvittää. Syynä pidetään pitkään laskussa olleita t&k investointeja, mutta onko se koko totuus?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Tasaisin väliajoin tässä maassa uutisiin nousee keskustelu Suomen kilpailukyvystä, kasvusta tai sen puutteesta, siitä miten Ruotsissa kaikki on paremmin tai ainakin ne osaavat jotain mitä täällä ei osata, myyvät, markkinoivat ja brändäävätkin itsensä paremmin. Pari viikkoa sitten maaliskuun puolivälissä Talouselämässä nostettiin esiin melko hämmentäviä lukuja. Maailman onnellisin kansa asuu maassa, joka on tippunut kasvuvertailussa lähes sen hännille. Maailman 141 maan joukosta vuosien 2008-2019 välillä ainoastaan 7 maata kasvoi hitaammin kuin Suomi. Samaan aikaan kasvuero Ruotsiin on revennyt jo 20 prosenttiin.

Aiheeseen perehtynyt Nordic Investment Bankin entinen johtaja Johnny Åkerholm on tutkinut Suomen investointitilastoja ja erityisesti aineettomien investointien kehitystä. Talouselämän artikkelissa siteerataan Åkerholmia ”Ruotsissa aineettomat investoinnit ovat 28 prosenttia kaikista investoinneista ja ne ovat kasvussa. Suomessa ne ovat ainoastaan 18 prosenttia ja matkalla alaspäin.[1]

Aineettomiksi investoinneiksi katsotaan panostukset mm. tutkimus- ja kehitystoimintaan, digitalisaatioon ja markkinointiin. Samaan aineettomien investointien kategoriaan menee mm. myös asiakaskokemus.

Hetkinen? Ymmärsinkö nyt oikein?

Meillä olisi Suomessa kaikki edellytykset kasvaa ja pärjätä kilpailussa Ruotsia vastaan mutta me valitsemme toisin? Me siis valitsemme olla investoimatta kasvuun?

Asiat harvoin ovat niin mustavalkoisia kuin ne lukujen valossa saattavat näyttää, joten tämä herätti uteliaisuuteni. Mistä tästä voisi kaivaa lisää dataa? Helmikuussa julkaistu ”Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus” [2] raportti tuntui hyvältä paikalta aloittaa. Raportti esittelee Pekka Ala-Pietilän vetämän kestävän kasvun työryhmän tuloksia, jotka luovutettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle helmikuun lopussa.

Raportti jatkaa vuosi sitten julkaistun ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa” [3] raportin linjaa ja vahvistaa sen sanomaa. Suomen tuottavuuden kehitys on ollut huolestuttavalla tasolla viimeisen kymmenen vuotta, samaan aikaan kun yleinen rakennemuutos teollisuudesta palveluihin on edennyt Ruotsissa huomattavasti nopeammin. Ei siis mikään ihme, että vähentyneitä tutkimus- ja kehityspanostuksia kautta 2010-luvun on helppo pitää syyllisenä Suomen heikkoon kasvuun.

Mutta riittääkö se yksinään selittämään tilannetta?

Seuraavaksi käänsin katseeni saatavilla olevaan EU dataan. EU julkaisee vuosittain European Innovation Scoreboardin, jossa verrataan EU-maita 27 eri indikaattorien avulla. Tämän mukaan Suomi pärjää verrattain hyvin – kuulumme innovaatiojohtajien joukkoon, mikä tarkoittaa sitä että meillä on yleisesti ottaen innovaatiotoimintaa enemmän kuin 120% yli EU:n keskiarvon. Kun raaputtaa hieman pintaa syvemmältä ja perehtyy Suomen maaprofiiliin [4], piirtyy kuitenkin hyvin kiinnostava kuva. Erityisen huonosti sijoitumme vertailussa kyvykkyydessä kasvaa ja luoda työpaikkoja innovaatioiden avulla, uusien tuotteiden ja innovaatioiden myynnissä ja ei-perinteisen R&D innovaatiotoiminnan investoinneissa.

Samaan lopputulokseen tuli myös Ala-Pietilä työryhmineen. Työryhmä nostaa nimittäin vähintään yhtä isoksi pullonkaulaksi kuin vähentyneet investoinnit, myös tutkimus- ja kehitystoiminnan synnyttämien ideoiden ja uusien mahdollisuuksien skaalaamisen nopeasti kasvavaksi liiketoiminnaksi. Meillä on pulaa erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan osaajista ja osaavasta pääomasta, jolla viitataan sijoituksiin, joiden tekijät antavat itse pääoman ohella myös osaamistaan sijoituskohteidensa kehittämiseen.

Kuinka paljon enemmän meidän sitten pitäisi investoida, jotta olisimme kansainvälisesti kilpailukykyisiä?

Miten yritykset investoivat nyt tutkimukseen ja kehitykseen?

Vastaus kysymykseen löytyi Tekniikka & Talous lehden kesäkuussa 2020 julkaisemasta laajasta Top100 t&k selvityksestä. [5] Selvityksen mukaan Nokia painelee ihan omassa kategoriassaan yli 4,4 mrd euron tuotekehitysinvestoinneillaan, mikä vastaa 18,9% sen liikevaihdosta. Ohjelmistoalalla keskimäärin t&k menot vastaavat 20 % liikevaihdosta, siinä missä esimerkiksi finanssisektorilla vastaava luku on 4,85%, metalliteollisuudessa (kone-ja kaivostoiminta) 3,3% ja energiasektorilla 3 prosenttia. Haitari vaikuttaa melko suurelta, eikä äkkiseltään tunnu korreloivan menestyksen kanssa.

Tarvitaan siis vertailukohta. Sellainen löytyy PwC:n Strategy& tuottamasta Global Innovation 1000 selvityksestä vuodelta 2018. [6] Kymmenen maailman innovatiivisimman yrityksen listalta löytyvät tutut yritykset Apple, Amazon, Alphabet (Google), Microsoft, Tesla, Samsung, Facebook, GE, Intel ja Netflix. Näiden yritysten R&D spendi prosentteina on keskimäärin 12 %.

Olisi houkuttelevaa laittaa yhtäläisyysmerkit yrityksen menestyksen ja sen tutkimus- ja kehityskulujen välille ja vetää johtopäätös, että tutkimus- ja kehitysmenoja lisäämällä yritys menestyy paremmin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Jos pitäisi, maailman innovatiivisimpien yritysten lista näyttäisi erilaiselta. Nämä datalähteet tuovat näkyville sen, että mitä digitaalisemmasta liiketoiminnasta on kyse, sitä isompia ovat investoinnit myös tutkimukseen ja kehitykseen. Toisaalta, joukkoon mahtuu kiinnostavia poikkeuksia (Apple 5,1 %).

Paljon suurempi merkitys, kuin itse t&k budjetin koolla, on sillä miten yrityksen innovaatiotoimintaa johdetaan ja miten olemassaolevat resurssit allokoidaan. Global Innovation 1000 -tutkimuksessa nostetaan esiin nämä 6 menestystekijää:

  1. Parhaat yritykset sitovat innovaatiostrategiansa suoraan liiketoimintastrategiaan. Yrityksen visio ja liiketoiminnan tavoitteet ohjaavat innovaatiostrategiaa.
  2. Näissä yrityksissä luodaan systemaattisesti innovaatioiden syntymistä tukevaa kulttuuria (luovuus, psykologinen turvallisuus)
  3. Yrityksen ylin johto on aktiivisesti mukana innovaatio-ohjelmissa sponsoreina
  4. Innovaatiot pohjautuvat suoraan asiakasymmärrykseen ja loppukäyttäjiltä saatuihin näkemyksiin *
  5. Innovaatioprosessin alkupäähän on rakennettu tiukat kriteerit sille, mitkä ideat pääsevät mukaan kehitysportfolioon
  6. Maailman innovatiivisimmat yritykset ovat paitsi onnistuneet näissä viidessä osa-alueessa, ne ovat  onnistuneet integroimaan ne saumattomaksi kokonaisuudeksi ja kyvyksi tuottaa uniikkeja asiakaskokemuksia, jotka muuttavat koko markkinaa (Amazon, Apple, Netflix).

 

Viimeisin on näistä kaikista itse asiassa se merkityksellisin. Maailman innovatiivisimmat yritykset eivät ole enää pitkään aikaan kilpailleet tuoteinnovaatioilla, vaan ne ovat siirtyneet kilpailemaan liiketoimintamallien innovaatioilla.

Perinteinen t&k ei enää riitä

Perinteisen tuotekehityksen rinnalle vähintään yhtä merkittävänä tekijänä onkin noussut business R&D. Alexander Osterwalderin, Yves Pigneurin ja kumppanien lanseeraama termi [7] on luotu korostamaan sitä, että vaikka innovaatiotoiminta ymmärretään edelleen usein hirveän kapeasti vain perinteisenä teknologia- tai tuotekehityksenä, innovatiiviset yritykset eivät välttämättä tarvitse yhtään varsinaista keksintöä rakentaakseen kannattavaa liiketoimintaa. Business R&D ei korvaa perinteistä teknologia- ja tuotekehitystä vaan se täydentää sitä.

Business R&D:n tavoitteena on luoda ja tutkia uusia tapoja tuottaa arvoa asiakkaille ja synnyttää uusia liiketoimintamalleja. Business R&D keskittyy 1) uusien mahdollisuuksien tunnistamiseen 2) arvolupausten ja liiketoimintamallien muotoiluun, testaukseen ja iterointiin sekä 3) innovaatioportfolion hallintaan.

Myös Suomessa kasvuyritykset ovat ymmärtäneet, että pysyäkseen edellä muita tai pärjätäkseen disruptiossa, yrityksen pitää jatkuvasti uudelleen määritellä itsensä. Pelkästään kilpaileminen tuotteen tai palvelun ominaisuuksilla, hinnalla tai teknologialla ei onnistu. Johdon agendalla -podcastin uusimmassa jaksossa Kasvuryhmän CEO, Katriina Juntunen vahvistaa tämän puhuessaan siitä, miten Kasvuryhmän yrityksissä että kasvua ja kilpailuetua ei haeta niinkään tuoteinnovaatioista vaan liiketoimintamallin innovaatioista.

Kasvu ei synny nykyistä liiketoimintaa kehittämällä ja inkrementaalisesti parantamalla. Liiketoimintamallien parasta ennen päivämäärät asetetaan käytännössä niiden nähdessä päivänvalon. Siksi kasvua hakeva yritys joutuu ennakoimaan alusta lähtien nykybisnekselle sen katoamisvauhdin ja rakentamaan sitä kompensoivia uusia kasvun moottoreita – varsinainen kasvu rakennetaan kuitenkin usein core bisneksen ulkopuolella.

Jos pitää jotenkin analysoida Suomen heikkoa menestystä kasvuvertailussa, uskon että nimenomaan meidän kykymme rakentaa näitä pitkän tähtäimen uusia kasvun ajureita vaatisi enemmän panostuksia. Tätä ajatusta tukee EU:n maaprofiilista poimittu data; investointimme innovaatiotoimintaan (ei suoraan R&D kustannuksiin) on selvästi EU keskiarvon alapuolella.

Pelkästään tuotekehitysinvestointien lisääminen ei siten riitä vaan samaan aikaan innovaatiojohtamiselta ja yrityksen johdolta pitäisi odottaa enemmän. Liiketoiminnan tunnuslukujen ja lyhyen tähtäimen näkymän sijaan kiinnittäisin enemmän huomiota siihen, miten johto on varmistanut tulevaisuuden kilpailukyvyn? Miten yritys hallinnoi innovaatioportfoliotaan, kuinka pääoma ja investoinnit jakautuvat yrityksen vision ja strategian kannalta merkittäviin kehityshankkeisiin, millaisia kyvykkyyksiä ja kompetensseja on tunnistettu tulevaisuuden kannalta merkittäviksi ja miten näihin panostetaan?

Kuriositeettina mainittakoon, että siinä missä Global Innovation 1000 tutkimus nostaa asiakasymmärryksen ja asiakaskeskeisyyden yhdeksi merkittävimmistä menestystä selittävistä tekijöistä, Ala-Pietilän työryhmän raportissa asia kuitataan yhdellä lauseella; ” *…asiakaslähtöisyyttä ja -keskeisyyttä ei ole pidetty suomalaisen liiketoiminnan yleisenä vahvuutena.”

Niinpä. Kenties olisi aika saada siihenkin muutos.

 

Lue lisää aiheesta

Lähteet

[1] Talouselämä 18.3. Suomen talouskasvu lähes maailman heikointa – ”Miksi suomalaiset eivät ole huomanneet tätä”, ihmettelee tiedon kaivanut Johnny Åkerholm

[2] Työ- ja elinkeinoministeriö ”Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus” – raportti 24.2.2021

[3] Työ- ja elinkeinoministeriö ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa” 4.2.2020

[4] European Innovation Scoreboard Finland 2019

[5] T&T:n jättiselvitys: Nämä yritykset panostavat eniten tutkimukseen ja kehitykseen Suomessa

[6] Strategy+business ”What the top innovators get right”

[7] The Invincible Company: How to Constantly Reinvent Your Organization with Inspiration From the World’s Best Business Models, Wiley 2020

 

Johdon agendalla – joka kuun ensimmäinen sunnuntai. Tilaamalla uutiskirjeen saat johtamisen uusimmat trendit suoraan sähköpostiisi. 

Jaa

Vaikuttajasta


Business Director
Frankly Partners
#business design
#strategia

Riikka Tanner on johdon neuvonantaja ja strategi, joka suhtautuu intohimoisesti tulevaisuuteen ja liiketoiminnan trendeihin. Johdon agendalla -artikkeleissaan Tanner pureutuu johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin omalla tinkimättömällä tyylillään.

Kommentointi on suljettu