20-luvun johtamishaaste – liikettä ennen lamaannusta!

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Suomella on kaikki edellytykset kasvaa ja kehittyä. Monella tapaa paremmat kuin koskaan ennen.

Suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan innovoi ja kasva täysillä. Innovaatioista saatu liikevaihto jää alle EU:n keskiarvon, innovaatioyhteistyö on heikkoa ja pk-yritysten t&k-panokset ovat reilusti alle OECD:n keskiarvon. (TEM: Kestävän kasvun agenda, 2018) Kuten Aki Kangasharju huomauttaa: yrityksillä ”olisi varaa investoida” paremmin kuin pitkään aikaan, mutta ”käsijarru on jäänyt päälle”. (YLE Ykkösaamu 27.12.)

Kyseessä ei ole teknologia- tai osaamishaaste vaan johtamisen haaste.

Meillä on uutta näyttöä ratkaisun avaimista. Suomalaisista organisaatioista löytyy paljon osaavia rohkeita ihmisiä, joiden kädet syyhyävät tehdä enemmän. Isoissa byrokraattisissa yrityksissä, jopa julkisella sektorilla on yrittäjämäisiä johtajia, jotka ovat valmiita astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja laittamaan itsensä likoon.

Osaamista tarvitaan, mutta kaikkien ei tarvitse osata kaikkia viimeisten johtamis- ja kehittämisoppien tai digitaalisaation kiemuroita. Kaikkien ei myöskään tarvitse itse olla innovaattoreita tai yrittäjiä.

Riittää kun annamme yrittäjien ja isojen organisaatioiden yrittäjämäisten johtajien, aktiivisten osaajien, tehdä, kokeilla ja oppia. 

Vielä parempaa on opetella porukalla tukemaan yrittäjämäistä tekemistä. Jokainen innovaattori tietää, kuinka tärkeitä ovat ensimmäiset tukijat, jotka avaavat ratkaisevia ovia tai lähtevät mukaan uusiin asioihin.

Seuraavien parin vuoden tärkein johtamishaaste on yksinkertainen: ylemmän johdon, ehkä jopa hallitusten ja yhteiskunnan päättäjien on raivattava tilaa yrittäjämäisille tekijöille.

Tämän ohessa on kehitettävä yhteistyötä ja yrittäjyyttä arvostavaa kulttuuria yleisemminkin, mm. Slushin ja Startup Saunan viitoittamalla tiellä.

Yrittäjämäisen johtamisen merkitys on huomattu mm. Maailman talousfoorumin ja EU:n komission taholla. Teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia, mutta niiden avaamien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii rohkeaa tekemistä, kokeiluja ja ripeää skaalaamista – yrittämistä.

Jonkun on aina laitettava itsensä likoon, otettava vastuu ja tehtävä ihan itse asioita, joiden onnistumisesta ei voi olla varma. Tarpeen vaatiessa on jaksettava puskea vuosia.

Tämä ei ole seminaari- ja huomiotalouden ominta aluetta.

Yrittäjämäisyys on hajautettu, systeeminen uusiutumisvoima

Päästäksemme eteenpäin on tunnustettava, ettei yksittäinen johtaja tai edes pieni tiimi pysty ottamaan haltuun kaikkia nousevia ilmiöitä ja teknologioita. Lamaantuminen tai näennäinen puuhastelu, “innovaatioteatteri”, eivät ole kestäviä ratkaisuja erityisesti suhdanteiden heikentyessä.

Ainoa realistinen vaihtoehto on aktivoida eri puolilla organisaatioissa ja verkostoissa piilevä monipuolinen osaaminen, oppimiskyky ja muutosvoima.

Tätä ei saada aikaan tilaamalla aiheesta kalvoja tai puhumalla asioista, joita jonkun muun pitäisi tehdä: vastuu tekemisestä on meillä kaikilla ja tulevaisuutta on työstettävä nyt.

Koska viimeksi sinä otit riskin ja asetuit tukemaan työtoveria, alaista, pomoa tai strategista kumppania jossain uudessa epävarmassa asiassa? Uudenvuodenlupauksen paikka?

Katse eteenpäin ja rohkeampaa uutta vuotta 2019!

Tapio Peltonen
Kirjoittaja on yrittäjäksi kasvanut ekonomisti, kädet savessa talouden tulevaisuudessa.

Jaa

Vaikuttajasta

Tapio Peltonen

Founder
EEX
#yrittäjämäinen johtaminen
#strategia #yhteistyö

Tapio Peltonen on yrittäjäksi kasvanut taloustieteilijä. Hän uskoo, että suurimmatkin ongelmat voidaan ratkaista tekemällä: yrittäjämäisellä asenteella ja yhteistyöllä. Tapion oma yritys EEX on rakentanut globaalisti uniikin yhteisen oppimisen ”alustan”, jossa isojen organisaatioiden nousevat johtajat lähtevät oman laatikkonsa ulkopuolelle auttamaan startup-yrittäjiä ja oppimaan yhdessä yrittäjyydestä ja yhteistyöstä. Tapio on myös strategiakouluttaja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.

Jätä kommentti