Tarinallistaminen ja pelillistäminen kuin sisarukset?

Oletko sinä jo hyödyntänyt trendikästä pelillistämistä omassa työssäsi? Entä tarinallistamista? Tiedätkö myös tarinallistamisen ja pelillistämisen välisen eron?

Kirjoitin viime syksynä artikkelin tarinatermeistä, koska mielestäni liian usein käytämme sanaa tarina ikään kuin sillä voisi viitata aina yhteen tiettyyn asiaan. Tarina terminä on kuitenkin ryvettynyt käytössä. Siksi olisikin hyvä aina määritellä tarkemmin, mitä tarinaa olemme tekemässä.

Tarinallistaminen termille on vaarassa käydä samoin. Termiä on lähdetty käyttämään kuin se olisi synonyymi mille tahansa tarinan hyödyntämiselle bisneksessä, jopa tarinankerronnalle.

Kun toin termin tarinallistaminen liiketoiminnan kentälle yli 10 vuotta sitten tavoitteeni oli, että erottaisimme tarinan hyödyntämisen muodot toisistaan. Huomasin, että tarinallistaminen termiä ei vielä liiketoiminnassa käytetty. Näin, että se kuvaisi hyvin prosessia, jossa palvelusta tehdään tarinakokemus, joka ottaa asiakkaan mukaan, osallistumaan ja eläytymään tarjottuun tarinaan.

Lähdin kehittämään tarinallistamisen menetelmää, että voisimme muotoilla yrityksen toimintaa tarinalähtöisesti, rakentaa asiakkaille tarinakokemuksen. Tässä hyödynsin draamallisen tarinan voimaa, joka on meille tuttua fiktiivisistä elokuvista, tv-sarjoista ja näytelmistä.

Tarinallistaminen ja pelillistäminen ovat mielestäni kuin sisarukset. Pelillistäminen on pelilähtöistä muotoilua. Tarinallistaminen tarinalähtöistä muotoilua. Molemmissa menetelmissä lähtökohtana on se, että jotain mikä ei jo itsessään ole tarinaa tai peliä tehdään koettavan tarinan tai pelin muotoon.

Jokaisen pelillistämistä hyödyntävän yrityksen, kannattaisi perehtyä myös tarinallistamiseen. Parhaimmat pelit perustuvat aina hyviin tarinoihin. Pelissä on tarinamaailma, joka koukuttaa eläytymään, kokemaan ja osallistumaan. Ja hahmot, joihin on helppo samaistua. Ja tarina, joka vie mennessään.

Tarvitset elämyksellistävän ydintarinan, että todella hyödyt pelillistämisestä. Mutta miten tarinallistaminen ja pelillistäminen linkittyvät yhteen liiketoiminnassa? Miksi tarvitsemme molemmat?

Joskus vuosia sitten yrityksille digitaalisia palveluita suunnitteleva ystäväni kertoi minulle siitä, miten asiakkaan yhteyshenkilöt pyysivät usein tekemään jotain erilaista, jotain elämyksellistä. Samaan aikaan kuitenkin yritysten brändit ja niihin liittyvät bränditarinat olivat niin hajuttomia ja mauttomia, että ei niistä saanut palveluun tuotettua elämyksellisyyttä. Tämä on yksi niistä syistä miksi yritykset tarvitsevat elämyksellistävän ydintarinan liiketoiminnan muotoilun, asiakaskokemuksen elämyksellistämisen tueksi.

Tämä sama pätee pelillistämiseen. Jos haluat hyödyntää pelillistämistä yrityksessäsi yhtään syvällisemmin, integroida sen prosessit ja sisällöt osaksi olemassa olevaa brändiäsi, tarvitset ydintarinan. Tästä tarinasta voit helposti ammentaa tarinallisia elementtejä yrityksesi pelillistämiseen.

Tarinallistamisen ja pelillistämisen tavoitteet ovat monelta osin yhteisiä. Pyritään lisäämään elämyksellisyyttä, viihtymistä, sitouttamista ja asetettujen tavoitteiden tehokkaampaa saavuttamista. Tulevaisuudessa tarvitsemme entistä monimuotoisempaa tarinallistamista ja pelillistämistä. Hyödynnä menetelmiä omassa liiketoiminnassasi syvällisenä ja tavoitteellisena osana tekemistäsi, ei vain ylimääräisenä hauskanpitona, sitä nämä menetelmät eivät ole.

PS. Voit katsoa myös videon, jossa keskustelen Vision Factory Oy:n Krista Keräsen kanssa aiheesta.

Anne Kalliomäki

Tarinakone

Tarinallistaja

Tarinakoneen perustaja, tietokirjailija, kouluttaja Anne on tarinallistamisen edelläkävijä Suomessa. Annen tarinapajoissa tunnistetaan yrityksen ydintarina ja opitaan erottumaan tarinakokemuksella. Anne on myös Visit Finland Akatemian valmentaja.