Täydellinen etätyö – utopiaa vai koronan jälkeinen uusi normaali?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kuten monella työpaikalla, myös meillä HP:lla siirryttiin maaliskuussa etätöihin. Paluuta ”normaaliin” ei vielä ole näkyvissä, eikä edes varmuutta siitä, mikä koronan jälkeinen uusi normaali tulee olemaan.

Kun yrityksen toimiala on tietokoneiden ja tulostinten myynti, ja olemme vuosia puhuneet mobiilista työstä, joka ei vaadi toimistoa tullakseen tehdyksi, on ollut mielenkiintoista hypätä elämään kokonaisvaltaisesti sitä uutta työelämää, jota myymme. Voisi siis sanoa, että meillä hyppy kotitoimistoille kävi kivuttomammin kuin ehkä monessa muussa yrityksessä, sillä työntekijöiden välineet ja ohjelmat olivat kunnossa ja kaikilla jo kokemusta esimerkiksi videopalavereista.

Hyvinvointi keskiöön kotitoimistolla

Haasteitta emme mekään ole selvinneet: kotikonttorin ergonomia, taukojen unohtaminen ja toimiston huomaamattoman hyötyliikunnan pois jääminen ovat meilläkin harmillisia vaivoja. Ergonomiaa on pyritty parantamaan muun muassa siten, että kaikki saivat hakea kotiinsa toimistolla käyttämänsä laitteet, kuten isot näytöt. Lisäksi halukkaille tarjottiin käyttöön ergonomiset työtuolit. Itse olen yrittänyt pitää huolta siitä, että vaihtaisin työskentelypaikkaa kotona päivän mittaan, ja kannustaa muitakin samaan.

Toinen haaste etätöihin siirtymisessä on ollut sen epätasa-arvoisuus tiettyjen ryhmien kohdalla. Jos asuu yksin tai perhe muodostuu kahdesta aikuisesta ja kotona löytyy molemmille oma työskentelytila, on kotitoimistolla työskentely useimmista ollut todella mukavaa ja helppoa. Työmatkojen jäädessä pois ja kokousten lyhentyessä työpäivistä saa tehokkaampia ja aikaa jää muuhunkin. Pienten lasten vanhemmille sen sijaan koti- ja etätöiden pyörittäminen samanaikaisesti on aikamoista palapeliä, joka pahimmillaan lisää stressiä.

Tästä syystä meillä on tehty linjaus, jonka mukaan jokainen hoitaa työnsä kuten parhaaksi näkee. Työnantajan tehtävä on joustaa esimerkiksi työaikojen suhteen – monille vanhemmille paras aika keskittymistä vaativien töiden hoitamiseen voi olla vasta illalla, ja se on aivan ok.

Joustava etäily onkin otettu meillä hyvin vastaan, ja työntekijöiden palaute on ollut pääosin positiivista. Työntekijät ovat myös arvostaneet sitä, että firmassa on osallistuttu koronapandemian vastaiseen työhön – yrityksen vastuullisuus onkin pitävää liimaa, joka sitoo tiimit yhteen yhteisen päämäärän puolesta ja sitouttaa työntekijät paremmin osaksi yritystä, kuten kirjoitin aiemmin.

Etäjohtaminen vaatii empatiaa

Johtaminen on tietysti hankalampaa, kun ihmisiä ei näe kasvotusten. Olen huomannut, että täysiaikaisen etätyön jatkuessa videoyhteyksiä jaksetaan pitää harvemmin ja harvemmin päällä, jolloin muiden elekieltä ja ilmeitä ei näe enää juurikaan. Olenkin koettanut herkistää itseäni muiden puhetavoille. Johtamista ei kuitenkaan voi jättää tulkintojen varaan, vaan kommunikoinnin merkitys on kasvanut entisestään: pitää useammin kuin ennen kysyä, varmistaa ja tarkistaa, että on ymmärtänyt toisen sanoman oikein – ja että toinen on ymmärtänyt minun sanomani oikein.

Suomen-toimipisteessä työskentelee vähän reilu 60 henkilöä, jotka kaikki tuntevat toisensa ja pienillä porukoilla myös viettävät yhdessä aikaa työn ulkopuolella. Tiimeissä vallitsi siis jo alkujaan hyvä luottamus toisten tekemiseen. Olenkin tavattoman ylpeä siitä, miten kaikki ovat jaksaneet huolehtia itsestään, asiakkaista ja kumppaneista tässä tilanteessa – yhteishengellä on siinä tärkeä rooli.

Tiivis yhteishenki on toisaalta aiheuttanut korona-aikaan huolen siitä, miten uudet työntekijät pääsevät sisään porukkaan, kun tutustuminen tapahtuu vain viestien välityksellä tai ääni- tai videoyhteydellä. Toistaiseksi olemme ratkoneet tätä pulmaa täsmällisten onboard-suunnitelmien laatimisella ja noudattamisella. Tärkeää on ottaa uusi tekijä aktiivisesti mukaan kaikkeen ja luoda sellainen ilmapiiri, jossa apua uskalletaan ja halutaan pyytää ja tarjota.

Etätyön tulevaisuus

Kuten varmasti muutkin yritykset tässä tilanteessa, myös meillä pohditaan toimitilastrategiaamme nyt uusiksi. Isot tilat ovat kalliita, ja onko tulevaisuudessa syytä odottaa täysimittaista paluuta toimistolle?

Oma näkemykseni on, ettei tämän kokoluokan yritys voi työskennellä jatkossa kokopäiväisesti etänä, mutta ei kokonaan toimistollakaan. Näen, että esimerkiksi myynnin työ kentällä asiakkaita tapaamassa jatkuu kuten ennenkin, ja toisaalta aiemmin paljon toimistolla työskennelleet voivat oman elämäntilanteensa ja preferenssinsä mukaan siirtyä työskentelemään enemmän etänä.

Uuden luominen ja asioiden kehittäminen vaatii edelleen kiireettömiä kohtaamisia kasvokkain. Niitä varten on hyvä tulla jonkinlaiseen toimistoon, jossa on ehkä vähemmän pöytiä kuin ennen, mutta enemmän yhteistyötiloja. Meidän tapauksessamme tarvitaan myös demotilan laitteiden ja ratkaisujen esittelyyn sekä tilaa koulutuksille ja muille tapaamisille.

Tässä suuressa etätyökokeilussa on ollut ehdottomasti se hyöty, että moni sellainenkin yritys, jossa etätyöpäivää pidettiin vielä viime talvena jonkinlaisena puolikkaana lomapäivänä, on vihdoin nähnyt, että etänäkin työt tulevat todella tehdyksi. Työajan seuranta ja tarkat työajat ovat toimistotyössä asiakaspalvelua lukuun ottamatta myös toivon mukaan joutuneet historiaan.

Jatkossa työnantajan tuleekin rekrytoidessa huomioida myös, miten tarjota työntekijälle terveellinen työympäristö. Se voi tarkoittaa ergonomisten kalusteiden viemistä yhden kotitoimistolle ja toimistotyöskentelyn mahdollistamista toiselle – eihän nimittäin voida lähteä oletuksesta, että kaikilla on kotonaan työskentelyyn sopiva tila. Kotona työskentelyn lisääntyminen tulee kuitenkin muuttamaan työsopimuksia, vakuutuksia ja lainsäädäntöäkin. Toivottavasti tämän muutoksen kohdalla lainsäätäjät eivät herää tilanteeseen liian myöhään, sillä se jos mikä vaikeuttaisi sopeutumista koronan jälkeiseen työelämään.

Jaa

Vaikuttajasta

Jarkko Huhtaniitty

toimitusjohtaja
HP Suomi
#kestäväkehitys
#tulevaisuus

Jätä kommentti