Teknologia, viisasten väline

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Teknologia: ihana, kamala, osaksi pelottavakin vallankumouksellinen. Se on tullut jäädäkseen muuttaen maailmaamme Mooren tai jopa Huangin lain periaatteita mukaillen kaksinkertaistaen mahdollisuudet lähes säännönmukaisesti parin vuoden välein. Kun ajatellaan teknologiaa tietotekniikkalasein, on muutos yhtä massiivinen kuin polttomoottori ja sähkötekniikka aikoinaan. Mutta eihän teknologia itsessään ole kiehtovaa – sen tarjoamat mahdollisuudet bisnekselle ovat!

Jobs – digiaikamme sankari

Digitaalinen vallankumous tieto- ja viestintäteknologian myötä käynnistyi noin 50 vuotta sitten aikana, jolloin televisiokin oli vielä suhteellisen tuore kapistus. Lähes jokaisen aikalaisemme maailmaa konkreettisesti muuttanut Steve Jobs oli yksi digivallankumouksen keskeisiä hahmoja. Hän onnistui innovatiivisuudellaan toden teolla ravistelemaan maailmaa valjastaen teknologian totuttujen tapojemme uudistamiseksi. Hän toi meille pöytään valmiiksi pureksittuja i-tapoja, joiden avulla toimia arjessa uudella tavalla.

Maailma tarvitsisi juuri nyt enemmänkin jobsimaista tapaa ajatella ja toimia. Arjen rohkeita ja ”out of the box” ajattelevia hahmoja, jotka valjastaisivat teknologian osaksi arkea niin, että se todella pakottaa toimimaan toisin. Enkä nyt tarkoita niinkään teknisiä innovaatioita keksiviä pelle pelottomia. Puhun liiketoiminnan johtajista, jotka ottaisivat härkää sarvista ja pyrkisivät rohkeaan muutokseen omassa ja yrityksensä ajattelussa teknologian mahdollisuuksiin liittyen.

Teknologia ei itsessään muuta yhtään mitään

Sujuvan toimari Jori Santeri Eskolin kirjoitti viime viikolla osuvasti linkkaripostauksessaan siitä, kuinka yrityksissä on otettu käyttöön erilaisia teknologioita, mutta liiketoiminnan mittarit eivät ole automaagisesti osoittaneet kasvua, eikä suorituskyky parantunut mihinkään. Eskolin nostaa pääasialliseksi syyksi sen, ettei totuttuja toimintatapoja ole muutettu millään tavoin teknologian mukaan tulon myötä. Touche! Luetaan tämä vielä yhdessä uudestaan ja alleviivataan punakynällä: totuttuja toimintatapoja ei ole muutettu millään tavoin teknologian mukaan tulon myötä.

Ei se ole se teknologia mikään ihmeitä tekevä hopealuoti, vaan vaatii isompaa maailmankuvan muutosta ympärilleen. Ja näkökulman ei tosiaan pitäisi olla teknologinen. Aihetta tulisi tarkastella asiakkaan tarpeiden, henkilöstön merkityksellisemmän tekemisen ja näiden kautta muodostuvien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien näkövinkkelistä. Täytyy ravistella ainakin omaa maailmaansa, kuten Jobs teki meille kaikille. Helppoa se ei ole, mutta onnistuessaan valtavan palkitsevaa.

Rakastu tekkiin!

Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -podcastissa Jaana Rosendahl lausui viisaat, kuolemattomat sanat: ”Joka ainoan yrityksessä, varsinkin johdon, on tärkeää rakastua tekkiin. Se on mahdollistaja, eikä sitä tarvitse ymmärtää syvällisesti. Kunhan ymmärtää, mitä se tuottaa omille asiakkaille.”

Jaana tiivistää ajatuksessaan mielestäni todella taidokkaasti sen, miten teknologiaa tulisi arjessa tarkastella. Nostan vapaasti hänen sanomaansa tulkiten muutaman asian esiin.

  • Teknologiaa ei tulisi turhaan pelätä, vaan pyrkiä valjastamaan se fiksusti tukemaan omaa bisnestä. Ei tekin maailmaan tarvitse bitti -tasolla sukeltaa, vaan ennemminkin ymmärtää sitä, miten asiakas ja oma yritys siitä voisi hyötyä. Kun astuu lähemmäs ja antaa itselleen luvan katsoa tekkiä ihmetellen ja uusin silmin – ilman pelkoa – näkee usein sen kauneuden ja huikeat mahdollisuudet.
  • Teknologia ei ole IT-osaston yksinoikeus tai velvollisuus, vaan liiketoiminnan ja IT:n tulisi yhdessä varmistaa, että homma pelittää. Jos tekki on yksinomaan IT:n käsissä, sitä tarkastellaan liian usein mittareiden vuoksi menoeränä, ei investointina ja mahdollisuutena tulevaan.
  • Teknologiaa pitäisi oppia rakastamaan: jos ei sydän verillä, niin ainakin hitusen. Rakkaus tekkiin on itse asiassa ennen kaikkea rakkautta omaan liiketoimintaan: henkilöstöön ja asiakkaisiin.

 

Viisaat teknologian hyödyntäjät Jobs ja Ford pääsivät omissa bisneksissään ”melko pitkälle”. Herrat näkivät pintaa syvemmälle. He eivät niinkään ajatelleet välinettä, vaan minne sillä on mahdollista päästä. Juuri siitä on kyse.

Tämän Teknologia -blogisarjan seuraavassa osassa pohdiskelen sitä, miksi teknologian hyödyntäminen takkuaa arjessa ja miksi yritykset edelleen kamppailevat teknologiainvestointien kanssa sekä miten asiakkaita ja asiakasymmärrystä kannattaa hyödyntää yhtenä ratkaisuna. Jatketaan keskustelua LinkedInnissä.

Jaa

Vaikuttajasta

Minna Ruusuvuori

Marketing & Sales Director, Podcaster
Solteq Oyj
#myyntijohtajuus #markkinointi
#b2basiakaskokemus

Minna Ruusuvuori on asiakaskeskeisen myynninjohtamisen ammattilainen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus vaativista myynnin ja markkinoinnin tehtävistä erilaisista digitalisaatio-, ohjelmisto- ja palveluyrityksistä. Tällä hetkellä hän toimii teknologiayhtiö Solteqissa markkinoinnista ja myynnistä vastavana johtajana. Digitaalisuuden nitominen osaksi uusia liiketoimintamalleja on hänelle sydämen asia, sillä hän uskoo kokonaisvaltaiseen ajatteluun yritysten menestyksen lähteenä. Minnan erityisenä intohimona on asiakaskokemuksen syvimmän olemuksen ymmärtäminen ja sen kehittäminen B2B-liiketoiminnassa. Hän on tutkinut hyvän B2B-kokemuksen anatomiaa suomalaisissa yrityksissä ja on yksi viiden asiantuntijan muodostamaa kirjailijaryhmää, jonka teos ”Menestys syntyy asiakaskokemuksesta - B2B -johtajan” opas julkaistaan keväällä 2021 (Alma Talent). Lisäksi Minna pyörittää myynnin, markkinoinnin ja asiakaskokemuksen teemoja monipuolisesti käsittelevää Myyntijohtajan aamukahvilla -podcastia.

Kommentointi on suljettu