Tekoäly hallitsee nyt kulttuurimme evoluutiota

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Meemi on idea, tapa tai tyyli, joka siirtyy kulttuurin sisällä ihmisten välityksellä, tarkoituksenaan edistää esitetyn ilmiön, teeman tai tarkoituksen levittäytymistä. – Wikipedia

Meemit muokkaavat kulttuuriamme ja sen kehitystä. Vahvat meemit leviävät nopeammin ja laajemmin kuin heikot, luoden samalla uniikkeja kertomuksia eri kulttuureille, yhteiskunnille ja uskomuksille. Niiden toimintalogiikka on hyvin samankaltainen lajiamme muokanneen biologisen evoluution ”vain vahvin selviää” -kilpailun kanssa, joka on kehittänyt eriäviä ominaisuuksia ihmisille eri puolilla maailmaa.

Vahvimpien meemien selviytyminen selittää esimerkiksi sitä, miksi suurista taisteluista ja muista isoista historiallisista tapahtumista löytyy paljon tietoa, mutta samanaikaisista arkielämän tapahtumista taas ei.

Tiedotusvälineet meemien välittäjinä

Tiedotusvälineiden nousu 1900 alun jälkeen mahdollisti kollektiivisen osallistumisen historian tärkeimpiin hetkiin. Vakuuttavat radio- ja televisiopuheet Winston Churchillin, John F Kennedyn ja Ronald Reaganin kaltaisilta johtajilta yhdistivät tai saivat liikkeelle kokonaisia kansakuntia.

Tiedotusvälineet mahdollistivat kansakuntien huomion vangitsemisen ja kulttuurin muovaamisen.
Esimerkiksi Hollywood-elokuvilla ja suosituilla televisio-ohjelmilla on ollut pitkäkestoinen vaikutus niin amerikkalaiseen kulttuuriin, kuin myös laajemmin muuhun maailmaan.

Tiedotusvälineiden alkuaikoina suurten mediayhtiöiden ja hallitusten käsissä ollut sisältöjen rajaaminen ja valikointi johti massiiviseen, kollektiiviseen aivopesuun. Tiedotusvälineet niin kommunistisissa kuin kapitalistisissakin maissa hallitsivat ihmisten maailmankuvaa aseenaan parhaaseen katseluaikaan lähetetyt ohjelmistot. Kommunistisilla alueilla sisältö luotiin ja valittiin valtion toimesta muovaamaan julkista mielipidettä, kun taas kapitalistisissa maissa sisällön jakelua ohjasi sen potentiaali tehdä rahaa.

Aikakaudesta ja poliittisesta järjestelmästä riippuen tämä ylhäältä alaspäin ohjautuva sisällön rajaaminen joko vahvisti vallalla olevaa kulttuuria tai puski valtavirtaan uudenlaisia meemejä ja arvoja. Esimerkiksi 1950-luvun amerikkalaista televisiota hallitsi kotiin keskittyvät komediasarjat, jotka edistivät ideaalia keskiluokkaisesta valkoisesta ydinperheestä.

1960-luvulla uutisten välittämään väkivaltaan ja globaaleihin uhkiin vastattiin televisiosarjoilla, jotka tarjosivat pakoreitin fantasiamaailmoihin. 1970-luku toi perinteisten perhe-arvojen haastajaksi rodullisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden. 1980-luvulla väkivallan esittäminen televisiossa, elokuvissa ja suosituissa videopeleissä kasvoi valtavasti johtaen siihen, että keskiverto amerikkalainen oli 18-vuotta täyttäessään nähnyt jo 16 000 murhaa ja 200 000 väkivallan tekoa.

Tänä aikakautena 1950- ja 1990-lukujen välillä amerikkalainen kulttuuri kehittyi keskiluokkaisen valkoisen ydinperheen elämää idealisoivasta kulttuurista kohti monimuotoisempaa kulttuuria. Samana aikakautena väkivallan sietokyky kasvoi merkittävästi, kun suurin osa ihmisistä altistui käsittämättömälle määrälle väkivaltaista sisältöä jo lapsuutensa aikana.

Internetin aikakausi

1990-luvulta eteenpäin internet teki tuloaan osaksi kulttuuria ja haastoi television ihmisten ajankäytön ja huomion vallitsijana. Televisiokanavat alkoivat kohdentamaan sisältöään pienemmille asiakasryhmille ja yleisöille.

Televisiojuontajina ja ohjelmien päätähtinä alettiin nähdä perinteisistä raameista poikkeavia hahmoja, kuten 1990-luvulla Ellen DeGeneresin esiintyminen ensimmäisenä avoimesti seksuaalivähemmistöjä edustavana televisiojuontajana. Vaikka ohjelma alkumetreillään herätti runsaasti polemiikkia ja lopulta peruutettiin, palasi se myöhemmin takaisin, ja saavutti vuosien saatossa suuren kansansuosion.

Kasvanut kilpailu televisiokanavien välillä nosti suosioon tositelevision, jossa tavallisia ihmisiä kannustettiin runsaaseen alkoholin käyttöön, julkiseen seksiin ja muihin kyseenalaisiin tehtäviin. Tätä kehitystä ajoi eteenpäin katsojamäärät, jotka pomppasivat aina, kun jotain kyseenalaista tapahtui. Koska katsojamäärillä oli suora vaikutus mainostuottoihin, tositelevisiosta tuli kilpailu kohti pohjaa.

Kuinka sosiaalinen media muutti kaiken

2000-luvun aikana sosiaalinen media on tullut kiinteäksi osaksi valtavirtaa ja muuttanut tapaamme vastaanottaa ja kuluttaa tietoa. Päivittäisen tiedotusvälineiden tarjoaman aivopesuannoksen sijaan saimme eteemme sisältöä, joka oli algoritmien avulla personoitu ja valikoitu juuri meille.

Tämä saattaa kuulostaa hyvältä, mutta ennen johtopäätösten vetämistä meidän on myös ymmärrettävä kuinka nämä algoritmit toimivat. Kaikkien suurimpien sosiaalisen median yritysten tavoite on tehdä rahaa, ja se raha tulee mainostajilta.

Facebookin entinen johtaja Eugene Wei kirjoitti tuoreessa ja varsin nerokkaassa artikkelissaan, että ihmiset ovat ”statusta tavoittelevia apinoita” (status-seeking monkeys). Hän erittelee sosiaalisen yhteisön menestymisen kannalta tärkeiksi tekijöiksi hyödyn, viihteen ja sosiaalisen pääoman.

Sosiaalisen median yritysten liiketoiminta perustuu tämän sosiaalisen pääoman ja hyödyn kääntämiseen
taloudelliseksi voitoksi. Sosiaalisen median algoritmien tarkoitus on maksimoida mainostuotot, ja tämän päämäärän tavoittamiseksi tulee maksimoida käyttäjien sitoutuminen, tai paremminkin riippuvuus, näistä algoritmein järjestetyistä uutisvirroista.

Kuinka voit saada ihmiset riippuvaiseksi sivustosta tai sovelluksesta? Addiktoivat algoritmit ovat jo niin tuttuja, ja hyvin toteutettuja esimerkiksi pelialalla, että kaikissa Google Playn suosituimpien pelien arvosteluissa ”koukuttava” on listattuna yhtenä eniten käytetyistä sanoista.

Etkö usko? Katso itse

Tekoäly mahdollistaa mallien muokkaamisen niin, että jokainen saadaan koukkuun. Kun on opittu
sisältötyyli, josta käyttäjä pitää, tarjoillaan tälle jatkuvana virtana kiinnostuksen kohteisiin perustuvia mielihyvää tuottavia dopamiinipiikkejä.

Toinen tapa pitää ihminen koukussa on vedota tämän paheisiin. Oheinen kuva tiivistää hyvin kuinka sosiaalinen media jo käyttää paheitamme hyödykseen.

Kuinka siis sosiaalisen median alustojen riippuvuutta kannustavat algoritmit vaikuttavat kulttuurimme kehitykseen? Anna kun selitän.

Meemit leviävät yhteisöissä

Riippuvuuden maksimoimiseksi sosiaalisen median palvelun täytyy pitää huolta, että sisältöä jaetaan riittävästi. Ja tässä pahat algoritmit tulevat kuvaan.

Tiedotusvälineistä saamamme yksipuoliset sisällöt ovat muuttuneet sosiaalisen median tarjoamaksi kakofoniaksi meemejä, joita tuottaa ja jakaa kaikki. Huonolaatuisen tiedon tulvaa seulotaan algoritmeilla, joiden suodatusperusteena on sivustolla vietetty aika, eikä sisällön totuusarvo.

Tämän jatkuvan ilmoitusten ja sisältöjen pommituksen alla keskittymisemme herpaantuu jo muutaman sekunnin jälkeen. Sosiaalista mediaa selatessasi videot lähtevät pyörimään automaattisesti. Miksi? Koska videon katselukerta rekisteröityy kolmen sekunnin katselun kohdalla, ja suurin osa ihmisistä lopettaa katselun aikaisessa vaiheessa. Kanavat tarvitsevat katselukertoja mainostuottojen keräämiseksi.

Perspektiivin tarjoamisen ja tärkeän tiedon luokse löytämisen sijaan voittoa tavoittelevat algoritmit ohjaavat huomiotamme muutamia sekunteja kestäviin turhiin dopamiinikierteisiin. Tavoitteena on tykkäyksen jättäminen ennen selaamisen jatkamista – erityisesti Instagram on onnistunut tämän kierteen hyödyntämisessä.

Scrollaa, tuplatäppää, scrollaa, tuplatäppää, toista.

Mikä meni vikaan?

Näiden merkityksettömien sisältöjen kulutus hämmentää yleisöä. Menestyksen edellytys ei ole enää laadukas kertomus, substanssiosaaminen tai edes totuus, vaan röyhkeys, hulluus ja ennen kaikkea: meemin arvoinen sanoma. Näinhän se menee. Donald Trumpin presidentiksi valinta johtui osittain hänen viraalisti levinneistä twiittauksistaan, jotka pitivät hänet huomion keskipisteenä lakkaamatta.

Ja tämän vuoksi myös valeuutiset leviävät niin nopeasti. Enää ei ole väliä onko tarina totta vai ei. Sisällön sijaan levityksen kriteerinä on jutun meemiarvo.

Olen lukenut ja kirjoittanut tunneälykkäistä algoritmeista muutaman vuoden ajan. Alettuani ymmärtää kuinka ne toimivat, testasin oletuksiani sellaisilla sisällöillä, joiden oletin leviävän viraalisti, ja optimoimalla sisällön nimenomaan algoritmeille. Ei kestänyt kauaa, että julkaisuni saivat yli miljoona katselukertaa kuukaudessa. Opin ymmärtämään mitkä asiat ovat algoritmeille tärkeitä.

Sosiaalisen median huipulla olevat käyttäjät tietävät, että algoritmeja täytyy kunnioittaa. Ja se on totta; jos yrität pelata sitä vastaan, häviät. Se on myös lannistavaa. Laadukkaat, perustellut mielipiteet saavuttavat pienempiä yleisöjä, koska niillä ei ole meemien kaltaista kaupallista arvoa. Tämä on vain hyväksyttävä.

Sosiaalisen median yritykset voivat manipuloida ymmärrystämme maailmasta. Ne voivat vaikuttaa vaaleihin. Ne voivat jakaa kansakuntia. Ne voivat valita julkisen näyttämön voittajat ja häviäjät. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että suurin osa tästä manipulaatiosta tapahtuu algoritmien toiminnan oheistuotteena, niiden pyrkiessä maksimoimaan riippuvuutemme, ja sen myötä yritykselle kertyvät tuotot.

Kun luonnollista kieltä tuottavat tekoälyt (natural language AIs) ovat tulleet lähes ihmisen tasoisiksi, kykymme tunnistaa objektiivinen totuus manipulaation ja valeuutisten seasta on huomattavasti pienentynyt – jos ei kokonaan kadonnut. Olemme saapuneet aikaan, jossa tekoäly kontrolloi tarinaa ja vaikuttaa kulttuurimme kehitykseen.

Voimmeko muuttaa kehityksen suuntaa?

Voimme, ainakin väliaikaisesti. Ensinnäkin, nykyinen soppa täytyy päättää löytämällä sosiaalisen median rahoittamiseksi keinoja, joiden tarkoitus ei ole koukuttaa ja manipuloida käyttäjiä taloudellisten voittojen maksimoimiseksi. Se on suuri haaste, mutta huipputeknologiaa edustavat lohkoketjuihin perustuvat järjestelmät, joita Telegram ja muut hyödyntävät, voivat auttaa sen toteuttamisessa.

Toiseksi, tarvitsemme tekoälyyn pohjautuvan kontekstin tulkkaajan, joka tarjoaa meille päivittäisen ohjeistuksen siitä, millä on merkitystä ja millä ei. Meidän täytyy erottaa jyvät akanoista, ja ohjata julkinen keskustelu ja yhteiskunnallinen toiminta pois rajamuurien kaltaisista turhista asioista ilmastonmuutoksen kaltaisiin aiheisiin, joilla on todella väliä. Meidän on hypättävä takaisin ohjaksiin ja itse vietävä kulttuurimme kehitystä kohti tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja suvaitsevaista maailmaa.

Kolmanneksi, tarvitsemme hyväntahtoisia tekoälyyn pohjautuvia algoritmeja, jonka suodatuskriteerinä on objektiivinen totuus ja korkealaatuinen sisältö. Sellaisia, jotka ovat tarpeeksi vahvoja kilpailemaan tämän hetkisten sosiaalisen median algoritmien kanssa. Lisäksi tarvitsemme objektiivista totuutta edustavia luotettavia lähteitä, joihin voimme tukeutua arvioidessamme sosiaalisesta mediasta saatua informaatiota ja uutisia.

Kerään paraikaa yhteen globaalia vaikuttajajoukkoa keskustelemaan ja luomaan uusia malleja, joilla muutamme nykyisen kehityksen suunnan. Laita viestiä, jos olet kiinnostunut.

Berliinissä, 6.3.2019
Mikko Alasaarela

Telegram  LinkedIn  Twitter

Jaa

Vaikuttajasta

Mikko Alasaarela

Perustaja
Inbot/Intoken
#tekoäly #kryptovaluutta
#lohkoketju

Jätä kommentti