Terveisiä tulevaisuudesta, jossa syödään hävikkiruokaa ja tehdään töitä riippukeinussa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

”Tulevaisuus on jo täällä, se ei vain ole kovin tasaisesti jakautunut.” William Gibsonin sanat olivat mielessäni eilen, kun tutustuimme uuteen coworking-yhteisöömme Innovation House Finlandiin Otaniemessä ja söimme myöhemmin lounasta hävikkiruokaravintola Loopissa. Näihin kahteen kokemukseen kiteytyi paljon siitä, millaisena näen tulevaisuuden työelämän.

Työn murroksen taustalla on teknologinen kehitys, mutta viime kuukausina olen alkanut ajatella – ja myös toivoa – että sitäkin merkittävämmäksi muutosajuriksi nousisi ympäristö. Ekosysteemimme on romahtamassa ja elämäntapamme on pakko muuttua hyvin nopeasti tai on myöhäistä.

Siinä missä teknologia mahdollistaa fiksummat työnteon tavat, ympäristökriisi pakottaa meidät ajattelemaan monta asiaa aivan uudesta näkökulmasta. Elämmekin juuri nyt keskellä valtavaa työn myllerrystä. Asiantuntijoiden arviot siitä, että robotit veisivät työmme, ovat päivittyneet arvioihin siitä, kuinka paljon uutta työtä muutos synnyttää. Yksi keskeisistä kysymyksistä tulevaisuuden työelämässä on kuka kaiken nyt syntyvän työn tekee.

Jo nyt yli puolet yrityksistä arvioi, että osaajapula on suurin yksittäinen kasvun este ja ongelma vain syvenee. Koodaajapula on jo hyvin tiedossa, mutta monet asiantuntijat arvioivat, että koodaajapulaa seuraa, ehkä jo aivan lähivuosina, humanistipula. Mitä intuitiivisempia ja inhimillisempiä konevälitteisistä palveluita haluamme kehittää, sitä kipeämmin meidän täytyy ymmärtää ihmisen ainutlaatuista kokemusmaailmaa. Tarvitsemme siis koodareiden lisäksi antropologeja, käsikirjoittajia, baarimikkoja ja psykologeja – ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmistä. Samalla meidän täytyy ymmärtää systeemitason vaikutuksia elämää ylläpitävään ekosysteemiin ja huomioida ne kaikessa työssä, jota teemme.

Kyseessä on pirullinen ongelma. Muutos vaatii sekä poliittista ohjausta, yritysten strategista mukautumista muuttuneeseen tilanteeseen, mutta haastaa meidät myös yksilöinä pohtimaan omaa työtämme ja sen tulevaisuutta.

Osaajapula synnyttää työn supersankareiden markkinat

Kun yritykset kilpailevat parhaista osaajista, syntyy asiantuntijayrittäjän markkinat. Yhä useampi asiantuntija valitseekin yrittämisen perinteisen korporaatiouran sijaan. Yrittäjyys on monelle myös tapa varmistaa jatkuva oppiminen mielenkiintoisissa ja haastavissa projekteissa.

Keskeiseksi nouseekin osaaminen ja ennen kaikkea halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen. Koulutusjärjestelmämme ei nykymuotoisenaan kykene uudelleenkouluttamaan meitä uusiin tehtäviin, vaan meidän kannattaa yksilöinä pohtia, opimmeko työssämme jatkuvasti uutta. Tämä on haaste myös yrityksille. Vain organisaatiot, joissa oppiminen on nostettu prioriteettilistan kärkeen, kykenevät uudistumaan ja vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin.

Tilanne nostaa esiin myös huutavan tarpeen arvokeskustelulle, jota ei viime vuosina ole riittävästi käyty. Vanhustenhuolto on tästä erinomainen esimerkki. Huoltosuhteen heiketessä vanhustenhuoltoa ei korjata ainoastaan hoitajia lisäämällä, vaan tarvitsemme sairaaloihin ja hoitolaitoksiin älykästä teknologiaa, minkä avulla tuottavuus voi olla aivan eri tasolla kuin nyt. Mutta ilman arvokeskustelua ja yhteistä näkemystä siitä, mitä on vanhuksen hyvä ja arvokas elämä, saatamme tuottaa irvokkaita palveluita, joissa työn tuottavuus kyllä nousee, mutta laatu laskee.

Mitä ongelmaa sinä olet ratkomassa?

Teknologian avulla ja nykytilanteen pakottamana syntyy uudenlaisia mahdollisuuksia ja siten aivan uutta työtä. Juuri nyt onkin hyvä aika pysähtyä pohtimaan työtä ja sitä, minkä ongelman ratkomiseen haluamme rajallisen aikamme käyttää.

Hävikkiruokaravintola, joka valmistaa ruoan raaka-aineista, jota ei enää kaupassa voi myydä, mutta joka on vielä täysin syömäkelpoista, on loistoesimerkki siitä, millaista uutta työtä ja liiketoimintaa kriisi voi parhaimmillaan synnyttää.

Coworking-tilamme puolestaan on mahdollinen siksi, että työ on jo kauan sitten irronnut paikasta. Kiinnostavaa on, että työtä ei tehdä välttämättä ainoastaan omalla kotisohvalla, vaan nyt versovat yritykset hakeutuvat toisten kasvuhaluisten luo. Muiden ihmisten läheisyys, verkostot, tuki ja yhteistyö auttavat meitä eteenpäin ja tekevät arjestamme mielekästä ja hyvää. Kun perinteisten organisaatioiden rajat löyhentyvät ja korporaatiotkin pikku hiljaa muuttuvat verkostomaisemmiksi, löydämme uudet väylät verkostoitua ja muodostaa uudenlaisia yhteisöjä. Yrittäjät, jotka ymmärtävät ihmisten tarpeita ja tarjoavat uudenlaisia ratkaisuja muuttuneeseen tilanteeseen, menestyvät.

Tuomalla älykästä teknologiaa oikeisiin tehtäviin voimme vapauttaa hoitajan aikaa vanhuksen hoitoon. Ja jos kykenemme parantamaan tuottavuutta kaikissa töissä, on mahdollista, että vanhus voi jatkaa elämäänsä pidempään omassa kodissaan ja meiltä itseltämme vapautuu aikaa oman ikääntyvän vanhemman luona olemiseen.

Parhaimmillaan sekä terveydenhuolto, hävikkiruokaravintola että toimistot hyödyntävät uutta teknologiaa. Ruoan toimitusketju voidaan tehdä läpinäkyväksi ja vähentää siten hävikkiin joutuvan ruoan määrää ja toimistojen käyttöastetta voidaan parantaa älykkäiden rakennusten avulla. Älykäs teknologia on tulevaisuuden palveluiden taustalla, mutta arjessamme emme sitä välttämättä huomaa lainkaan. Juuri siksi näen tulevaisuuden valoisana: voimme viimein aidosti nostaa keskiöön ihmisen tarpeineen, oli sitten kyse vanhuksesta tai meistä itsestämme työn tekijänä.

Tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen tarvitsemme muotoilijan supervoimaa eli empatiaa; meidän täytyy ymmärtää ihmisen kokemusta ja tarpeita ja luoda aivan uudenlaisia palveluita, joilla näihin tarpeisiin vastataan. Tulevaisuuden palveluiden kehittäjien empatiakyky ulottuu vielä ihmistäkin laajemmalle: se on empatiaa myös koko elämää ylläpitävää ekosysteemiä kohtaan ja käytettävissä olevien resurssien arvostusta. Tarvitsemme luovuutta ja radikaalia yhteistyötä keksiäksemme uusia palveluita, joissa teknologia ja inhimilliset tarpeet yhdistyvät kestävällä tavalla.

Haluatko lukea lisää työn murroksesta? Aku Varamäen Future Proof – tulevaisuuden työkirja käsittelee työn murrosta ja muotoilijan taitoja, jotka korostuvat tulevaisuuden työelämässä. Kirja on saatavilla kirjakaupoissa sekä Docendon verkkokaupassa.

Jaa

Vaikuttajasta

Aku Varamäki

Työpäivämuotoilija
Workday Designers
#työpäivämuotoilu #uramuotoilu
#tulevaisuudentyö

Jätä kommentti