Bonfire.fi

Terveydenhuollon tulevaisuus on tekniikassa

tietoturvasta

Terveydenhuollon kohdalla tulevaisuudesta ei voi puhua mainitsematta teknologiaa. Kun mainitsee samassa lauseessa terveydenhuollon ja teknologian, herää monella huoli hoitoalan kehityksestä: hoivaako tulevaisuudessa mummoa ihmisen sijaan robotti, entä arpooko kone diagnoosit?

Monikaan ei ehkä tule ajatelleeksi, että itse asiassa tekniikan tarkoitus on säästää hoitohenkilökunnan aikaa nimenomaan siihen tärkeimpään eli potilastyöhön. Minkälaisia mahdollisuuksia erilaiset teknologiat ja laitteet sitten tarjoavat – nyt ja tulevaisuudessa?

1. Virtuaalitodellisuus eli VR: kivunlievittäjä, harjoitteluympäristö ja terapiaväline

Lääketieteen opiskelijat käyttävät VR:ää harjoitellakseen tosielämän tilanteita, ja näin heillä on mahdollisuus päästä tekemään käytännön kokeiluja jo opintojensa alkuvaiheessa. Esimerkiksi olkapään ultraäänikuvaus vaatii paljon harjoittelua: VR-kypärällä voidaan luoda 3D-mallinnettu olkapää, ja kuvaustilannetta voidaan kelata taaksepäin niin monta kertaa kuin on tarve – oikean potilaan kanssa vastaavanlainen harjoittelu ei monessakaan tapauksessa olisi mahdollista, tai ainakaan kovin suotavaa.

Kirurgit puolestaan harjoittelevat leikkauksia virtuaalikypärän avulla. VR on avuksi sekä ammattitaidon jatkuvassa ylläpidossa että yksittäisten leikkausten suunnittelussa. Lääkärit voivat käyttää virtuaalitodellisuutta apuna myös tilanteissa, joissa asettuminen potilaan asemaan helpottaa esimerkiksi hoito-ohjeiden antamista. Lääkärillä ei ehkä ole kokemusta siitä, millaista elämä on, jos vaikkapa liikkuminen on iän vuoksi vaivalloista. VR voi avata näkökulmaa siihen, millaista potilaan arki oikeasti on.

VR on myös potilaiden apuna. Moni oppii hallitsemaan tai vähentämään kipuja virtuaalikypärän tai -lasien avulla. Välitöntä, esimerkiksi leikkauksesta johtuvaa kipua voi vaimentaa pakenemalla sairaalasta johonkin miellyttävämpään ympäristöön. Kroonista kipua kokevat taas voivat oppia VR:n avulla, miten kipuaistimus syntyy, ja uudelleenkouluttaa aivojaan siten, että kiputuntemukset vähenevät.

Mielenterveyspuolella virtuaalitodellisuutta on osattu käyttää jo parin vuosikymmenen ajan altistusterapian välineenä. Potilaat voivat virtuaalisesti palata traumaattisiin kokemuksiin tai altistaa itsensä fobian kohteelle, jolloin psyykkisesti raskasta tilannetta voi käsitellä turvallisesti. Menetelmästä on saatu hyvää näyttöä esimerkiksi veteraanien posttraumaattisen stressin hoidossa.

2. 3D-tulostaminen: varaosia potilaille ja välineitä lääkäreille

3D-tulostaminen parantaa merkittävästi proteesien käyttäjien elämänlaatua. Mittatilauksesta juuri itselle tehty hammas- tai jalkaproteesi on mukavampi, toimivampi ja kustannustehokkaampi kuin vanhanaikaiset tuotteet.

Tällä hetkellä kehitetään solutulostusta, joka mahdollistaisi esimerkiksi sairaan munuaisen korvaamisen 3D-tulostetulla ”varaosalla”. Jopa ihoa on onnistuttu 3D-printtaamaan, mikä tuonee tulevaisuudessa merkittävää helpotusta palovammapotilaille.

Ja ajatelkaa ihmistä, jonka on muistettava ottaa päivittäin useita lääkkeitä – yksi aamulla, toinen ruuan kanssa, kolmas illalla ja niin edelleen. 3D-tulostamalla pystytään tekemään yksilöityjä lääkkeitä, jossa yhdessä tabletissa on kaikki tarvittavat lääkeaineet, ja niiden liukenemisajat elimistössä voidaan määritellä erikseen. Tietysti tulostaminen mahdollistaa myös kustannustehokkaan tuotantotavan erilaisille sairaalavälineille ja niiden osille.

3. Tekoäly: lääkärin pikku apulainen

Tekoäly on oiva apuväline monenlaiseen työhön rajattoman tietomääränsä ansiosta. Tekoäly voi verrata potilaan oireita tietokantansa diagnoosivaihtoehtoihin ja tuoda esiin myös niitä harvinaisempia sairauksia, joihin lääkäri ehkä harvemmin urallaan törmää.

Tekoäly pystyy myös antamaan riskiennusteita vaikkapa sydänkohtauksen tai rintasyövän todennäköisyydestä potilaan perustietojen, hoitohistorian, lääkityksen ja elintapojen perusteella. Pian potilas voi kysyä kuvantunnistusohjelmalta arviota lääkärikäynnin tarpeesta esimerkiksi ottamalla kuvan epäilyttävästä luomesta sovellukseen.

4. Terveydenhuoltoon suunnitellut tietokoneet: tietoturvaa ja hygieniaa

Edelleen lääkärien ja hoitajien työajasta menee luvattoman paljon aikaa erilaisten ohjelmien kanssa puljaamiseen, sisäänkirjautumisiin ja kuvia tai tietoja liian pieniltä näytöiltä zoomaillessa. Tekoälylle voi ulkoistaa rutiinitöitä, kasvojentunnistuksella tai kulkukortilla toimiva sisäänkirjautuminen säästää työpäivän aikana minuuttikaupalla aikaa, ja kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös suojahanskat kädessä, pitää huolen hygieniasta potilashuoneessa.

Nykyiset tehotyökoneet ovat uskomattoman tehokkaita laskentakoneita, jotka pystyvät rouskuttamaan käsittämättömät määrät dataa minuutissa. Esimerkiksi magneettikuvien skannaus on nopeutunut tästä syystä huomattavasti, mikä taas vauhdittaa diagnoosin tekemistä.

Sairaalabakteerit ovat vakava ongelma, jotka uhkaavat maailmanlaajuisesti jopa joka kymmenettä potilasta. Bakteerit voivat elää lähes pinnalla kuin pinnalla ovenkahvoista näppäimistöihin. Siksi niinkin pieni asia kuin jatkuvaa desinfiointia sietävät tietokoneet, kannettavat ja näytöt ovat äärimmäisen tärkeitä potilaiden ja henkilökunnan terveyden kannalta.

Omasta puolestani uskon, että teknologisesta kehityksestä on ihmiskunnalle paljon enemmän hyötyä kuin haittaa, ja nämä esimerkit ovat vasta pieni osa siitä, miten terveydenhuollossa pystytään auttamaan ihmisiä lähitulevaisuudessa. Myös Suomessa, jossa terveydenhuolto on onneksi huipputasoa. Pidetään se sellaisena jatkossakin.

tietoturvasta

Jarkko Huhtaniitty

HP Suomi

toimitusjohtaja

Lisää vaikuttajalta Jarkko Huhtaniitty


Lisää kategoriasta Tulevaisuus