Toivo ei ole menetetty, eikä maailmassa ole supervihollista, joka kylvää pandemiaa

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Sain Bonfiren päätoimittaja Harri-Pekka Pietikäiseltä elokuussa tekstarin. Hän kysyi: ”Voisitko kirjoittaa blogin aiheesta toivo? Tilanne on mielestäni akuutti sellaiselle tekstille.” Vastasin ottavani haasteen vastaan. Ja tässä olen. Neljä kuukautta myöhemmin tapailemassa tekstiä koneelleni. Onkohan Harri-Pekalla toivo kirjoituksesta säilynyt?

Varsinainen tarve ei ole kuitenkaan mennyt ohi. Tilanne on aina akuutti toivolle. Aloitin jo kirjoittaa aiheeseen yleismaailmallisempaa kulmaa. Luulen silti, että tekstin on sittenkin käsiteltävä koronaa. Tai siitä on ainakin lähdettävä liikkeelle. Siitäkin huolimatta, että aihetta on riepoteltu tarpeeksi. Tämä siksi, koska rajoitukset ovat jälleen kiristyneet ja samoin keskustelu.

Koronan käsittelyssä on tehty virheitä. Ylilyöntejä ja alilyöntejä. Liiallista varautumista ja liian vähäistä varautumista. Pelon lietsontaa ja vaaran vähättelyä. Keskustelu, niin kuin kaikki keskustelut nykyään, on polarisoitunutta. Itse koen kuuluvani keskustelijoiden keskikastiin; niihin, jotka ymmärtävät rokotteiden hyvät puolet, mutta joiden mielestä pakkorokottaminen kuulostaa vastenmieliseltä. Kun kuulen puhetta kummalta laidalta tahansa, haluan yrittää ymmärtää puhujaa. Puhe kun ei yleensä kumpua pahasta tahdosta, vaan jonkinlaisesta pelosta.

Se mikä minulla kuitenkin nostaa karvat pystyyn on lause: ”se ja se hyötyy koronasta – ne tätä haluaa.”

Ei koronaa kukaan halua. Ei demaripoliitikot voidakseen kylvää pelkoa ja sitä kautta rajoituksia yhteiskuntaan. Ei EU, ei Kiina, eikä edes lääkeyhtiöt. Niin, ei edes lääkeyhtiöt. Toki lääkeyhtiöt voivat hyötyä rokotemyynnistä lyhyellä aikavälillä paljonkin, mutta lääkefirmojen päättäjätkin ovat ihmisiä. Ja nämä ihmiset eivät halua koronaa.

Tämä voi tulla jollekin yllätyksenä ja joku voi pitää minua naiivina, mutta sanonpa sen silti. Maailmassa ei ole Bondin Spectreä, eikä Austin Powersin Dr. Eviliä. Ei ole mitään supervihollista.

Toki maailmassa on paljon hulluja sadisteja, jotka sulkevat lapsia kellariin ja tekevät hirmutekoja, joihin ei edes oma mielikuvitukseni riitä. Onneksemme nämä ovat silti useimmiten yksittäisiä hulluja. Maailmassa on toki myös järjestäytynyttä rikollisuutta huumeiden ympärillä, uskonnon nimissä pyöritettäviä ihmisarvoa polkevia liikkeitä ja systemaattista hyväksikäyttöä hyödyntävää korruptiota jalkapallossa.

Mutta maailmassa ei ole supervihollista, joka kylvää pandemiaa ympäriinsä. Meidän tulisi pitää pää kylmänä. Kaikki tieteen nimissä tehty tiede ei ole aina oikeassa ja aukotonta. Itseasiassa on tieteen ominaisuus että se voi olla väärässä – uudella tieteellä kumotaan vanhoja ”totuuksia”. Kaikki mediatkaan eivät ole puolueettomia. Itse asiassa liian harva. Suurin osa mediasta on yksityisomistuksessa ja voi olla lähtökohdiltaan latautunutta. Vähintäänkin länsimaalaisen patriarkaalisen maailman ”totuuden” värittämää.

Mutta silti. Meidän tulisi uskoa niihin medioihin ja siihen samaan tieteen kehitykseen kuin uskoimme ennen pandemiaakin. Tässä mielessä korona ei toivon mukaan ole muuttanut, eikä kyseenalaistanut mitään. Isossa kuvassa mikään ei ole muuttunut. Hyvikset on edelleen hyviksiä ja pahikset pahiksia. Ja hyviksiä on lopulta aina enemmän kuin pahiksia ja hyvä on järjestäytyneempää ja siksi se lopulta se voittaa.

En ole uskonnollinen ihminen. Mutta mielestäni Raamatun Korinttilaiskirjeessä on tavoitettu olennainen toivoon liittyen: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” Toivo säilyy, kun me rakastamme ja kun meitä rakastetaan.

Ja koska me voimme aina ja jokaisena päivä valita vihaamisen sijaan rakastaa, voimme myös säilyttää toivon.

Jaa

Vaikuttajasta


markkinointi- ja viestintäjohtaja
Aava
#markkinointi
#storytelling

Kommentointi on suljettu