Tule hyväksi ei-tiedolla johtajaksi

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Robotisoituvana aikana jatkuva oppiminen ja ihmisenä kasvaminen on tietämistä tärkeämpää.

Meidän on aina ollut tärkeää tietää asioita. Milloin oli Ranskan suuri vallankumous? Kuinka pitkään Kekkonen oli presidenttinä? Mikä vedyn kemiallinen merkki? Paljonko on 136×7? Organisaatioissa tieto on ollut valtaa, hän joka tietää, hallitsee ja hajoittaa.

Mutta ajat ovat muuttuneet. Internet tietää asioita enemmän kuin me ja älykkäät koneet ovat tulleet hyviksi yhdistelemään tietoja ja lukemaan rivien välistä. Älykkäät koneet ennakoivat satoa, mahdollisuutta löytää parkkipaikka tietyltä alueelta tai osakekurssien kehitystä. Älykkäät koneet kertovat sen, mitä internet ei osaa kertoa. Älykkäät koneet eli robotit tietävät aina enemmän kuin sinä ja internet.

Paljon puhutaan siitä, kuinka robotit vievät työpaikkoja. Pitäisi puhua siitä, miten tulemme paremmiksi johtajiksi ja työntekijöiksi kuin robotit. Robotisoituvana aikana jatkuva oppiminen ja ihmisenä kasvaminen on tietämistä tärkeämpää.

Tiedolla johtaminen on aikamme johtamisteema. Mutta kuinka usein ihminen on uskonut tärkeääkin asiaa todeksi, kun siitä on kerrottu vain faktat? Jos nojautuisimme pelkästään faktoihin olisi monta hämmästyttävää ilmiötä jäänyt tulematta esille. Onneksi joidenkin kohdalla, ikävä juttu toisten ilmiöiden kohdalla.

Haluanko nyt hylätä tiedon ihmisen voimavarana ja valintojen suuntaajana? No en tietenkään! Tietoon perustuen teemme tietysti tärkeät valinnat paremmin ja opimme asioista, joilla on merkitystä juuri nyt. Mutta tässä ajassa emme voi enää nojata pelkästään omaan tietoomme, vaan meidän on hyödynnettävä uutta apulaistamme robottia. Robotti kokoaa faktat hetkessä ja iskee pöytään tietopohjaiset perustelut päätöksille. Tämän vuoksi esimerkiksi asianajajarobotit ovat menestyneet vaikkapa parkkisakkojen kiistämisessä. Kiistettyään onnistuneesti 160 000 parkkisakkoa, robottiasianajaja ryhtyi auttamaan pakolaisia USA:ssa.

Tulevaisuus rakentuu jatkuvalle oppimiselle

Jos robotit nyt kerran ovat niin hyviä tietämisessä, niin mitä meille ihmisille jää? Meille jää sen etsiminen, mitä emme tiedä. Aukkojen paikkaaminen, uusien alueiden valloittaminen, purjehtiminen sinisellä merellä ja mahdollisuuksien näkeminen.

Kuinka voi tietää sen, mitä ei tiedä? Me ihmiset olemme monessa asiassa kognitiivisesti sokeita. Me haemme mielellään vahvistusta sille, minkä jo tiedämme sen sijaan, että haastaisimme omat näkemyksemme ja tietämyksemme. Me toistamme, parannamme, kehitämme ja kopioimme – se on paljon helpompaa kuin kriittinen tai innovatiivinen ajattelu, puhumattakaan keksimisestä tai uuden luomisesta. Helpon ja turvallisen tuntuista, mutta sokeuttaa ja tukkii ajattelumme ja on siksi vaarallista.

Tämä ei-tietämiseen perustuva jatkuva oppiminen on alue, jossa robotit eivät aivan heti tule meitä ihmisiä voittamaan. Kestää vielä muutamankin kymmenen vuotta, ennen kuin robotti pystyy käyttämään mielikuvitusta uutta luovasti. Sanon uutta luovasti, jotta ymmärretään ero yhdistelevään luovuuteen. Robotti on jo muun muassa yhdistelykykynsä ansiosta pystynyt rakentamaan leffatrailereita, ihmiskasvoja tai runoja.

On kliseistä sanoa, että luovuus on tulevaisuuden rakentamisen tärkein voima. Mutta niin se vain on ja jokaisella on velvollisuus kehittää luovuuttaan siten, että on valmis kohtamaan työelämän muutokset ja luomaan uutta työtä itselleen ja muille ihmisille.

Luovuus on perusta jatkuvalle oppimiselle. Luova ihminen tietää, mutta hän myös kulkee edellä tietoa latua avaten. Tulevaisuus rakennetaan luovien ja tulevaisuuteen uskovien ihmisten työllä, älykkäiden koneiden avustamana.

Paras työkalu luovuuden kehittämiseen on lähellä

Kaiken luovuuden perusta on mielikuvitus ja se on meillä kaikilla käytössä, lähellä ja aivan ilmaiseksi. Nigel Thomas on sanonut hienosti:

”Mielikuvitus on se, joka tekee aistikokemukset merkityksellisiksi, sallien meidän tulkita niitä ja ”saada niihin jotain järkeä” joko perinteisestä näkökulmasta tai raikkaasta, omaperäisestä näkökulmasta. Mielikuvitus tekee havainnosta suuremman kuin pelkän fyysisen stimulaation aistielimissä.

Mielikuvitus myös tuottaa mielen kuvia, visuaalisia ja muita, mikä sallii meille ajattlun nykyisen havaintomaailmamme ulkopuolelle ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja vaihtoehtojen punnitsemisen toisiaan vasten.

Siten mielikuvitus tekee mahdolliseksi kaiken ajattelemisen siitä mikä on, mikä on ollut ja, ehkä ennen kaikkea, siitä mitä voisi olla”. (Kirjasta Voittava kierre).

Modernin yrityksen pitää mahdollisimman pian ottaa tekoäly tiedolla johtamisen avuksi ja koordinattoriksi ja keskittyä kannustamaan luovaan ja uudistavaan ei-tietämisen lisäämiseen organisaatiossa. Jatkuvaan oppimiseen sitoutuneet ”ei-tietäjät” ovat aikamme sankareita ja uuden maailman rakentajia.

ps. Jos et työpaikallasi pysty harjoittamaan luovuutta ja ei-tietämistä niin löydä itsellesi harrastus, jossa voit tehdä niin. Se saattaa olla portti seuraavaan työpaikkaasi.

Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto 

Jaa

Vaikuttajasta

Cristina Andersson

Liikkeenjohdon konsultti
Tietokirjailija
#Tekoäly
#Robotisaatio

Jätä kommentti