Bonfire.fi

Tulevaisuustiedon tulkinta: kylmää analyysiä vai luovaa ajatusten virtaa?

Tulevaisuustiedon tulkinta

Ennakointi on kykyä varautua tulevaisuuteen ja jopa luoda sitä ja siksi olennainen strategiatyöhön ja (liike)toiminnan kehittämiseen liittyvä kyvykkyys. Yleinen tietoisuus ennakoinnista ja sen tärkeydestä on kasvanut ja mm. strategiaprosessien yhteydessä löytyy kiinnostusta keskustella trendeistä enemmän tai vähemmän syvällisesti. Ennakointi tuottaa tietoa tulevaisuudesta eli ymmärrystä ja näkemystä makro- ja mikroympäristötekijöistä ja niiden kehityksestä. Tämän lisäksi tärkeä osa ennakointia on tulevaisuustiedon tulkinta eli on muodostettava ymmärrys tekijöiden (liike)toimintavaikutuksista.

Mutta mitä tämä tulevaisuustiedon tulkinta tarkalleen ottaen on? Kylmää analyysiä vai luovaa ajatusten virtaa? Tätä ennakointi- ja strategiatyön ammattilainen Tomi Heikkinen on tutkinut tuoreessa gradussaan. Tomi tutki ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuustiedon tulkinnasta juuri osana strategista päätöksentekoa/strategiatyötä suuryrityksissä yrittäen selvittää, mitä tulkinta on yhtäältä toimintana ja toisaalta kyvykkyytenä. Hän haastatteli keväällä 2020 kymmentä ammattilaista, jotka ovat joko suuryrityksissä sisällä ennakointia tekeviä ammattilaisia tai alan konsultteja. Kaikilla oli vähintään viiden vuoden kokemus ennakoinnista. Tulokset syntyivät yhdistämällä heidän näkemyksiään aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin.

Tomi haastatteli minua graduunsa ja minulla oli ilo haastatella Tomi tätä artikkelia varten. Alla keskustelumme, jossa käsittelemme tulevaisuustietoa, sen tulkintaa sekä ajattelun, reflektoinnin ja omien ajatusmallien tiedostamisen tärkeyttä.

Tapasimme Tomi kanssasi alkuvuodesta tutkimukseesi liittyvän haastattelun merkeissä ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun tulevaisuustiedosta ja sen tulkinnasta strategiatyössä. Me molemmat olemme strategiakonsultteja, jotka usein lähtevät ennakoinnista käsin liikkeelle strategiatyöhön. Tekemäsi tutkimuksen perusteella ja kokemuksiisi perustuen muutenkin, miten näet suomalaisten yritysten ennakointikyvykkyyden yleisesti?

Varon yleistämästä, mutta yrityksissä, joissa korkealaatuista ennakointia tehdään, toiminta nojaa usein osaaviin yksilöihin ja ‘huipputyyppeihin’, joilla on tarvittava osaaminen ja verkostot. Harvassa ovat ne organisaatiot, joissa ennakointi on rakenteellista, jokaisen vastuulla, ja yhteisön suoritukseen nojaavaa.

Oma havaintoni ennakointikyvykkyydestä on samansuuntainen kuin Tomi sinun. Yleinen tietoisuus ennakoinnista ja sen tärkeydestä on kasvanut, mutta ennakointi nähdään kuitenkin usein projektiluontoisena systemaattisen toiminnan ja organisaation kyvykkyyden sijaan. Gradussasi tutkit ennakointia tietystä näkökulmasta. Miksi sinun mielestä meidän pitää ymmärtää paremmin tulevaisuustiedon tulkintaa ja miten se tapahtuu?

Makro- ja mikroympäristötekijöiden muutosten vaikutusten seurausten tulkinta ei katso pelkästään tulevaan, vaan siinä on yhtälailla kyse yrityksen ja ympäristötekijän nykytilan ja erityisesti historian tulkinnasta. Tulkintojen organisaatiossa pitää olla jaettuja, mutta yksilö ei omaksu uutta käsitystä tulevaisuudesta ilman, että se on linjassa hänen käsityksensä kanssa muutostekijän tai oman firman nykytilasta ja kehityspolusta. Mutta historiaa voi kirjoittaa uudelleen, kuten monet “itsensä uudelleen löytäneet” organisaatiot todistavat! Tämä unohtuu usein, ja siksi tulkinnat tulevaisuuksista ja niiden seurauksista eivät ota tuulta alleen yrityksissä eikä muutosta tai toimintaa saada aikaiseksi.

Yksi tutkimuksesi löydöksistä oli se, että tulkinnan arvo määrittyy tavoitteiden ja sen käynnistämän toiminnan kautta. Toisaalta huomasit, että vasta tulkinta määrittää, mikä on tärkeää ja relevanttia. Mistä siis pitäisi aloittaa?

Varaamalla aikaa yhtäältä ennakoinnille ylipäätään ja toisaalta tulevaisuuksien mahdollisten vaikutusten tulkitsemiselle! Kyseessä on kuitenkin mielen tutkimusretkeily, jossa etsiessään ei aina tiedä mitä etsii. Ilman vapaata aikaa ei voi harjoittaa intuitiotaan ja mielikuvitustaan vaikutusten näkemisessä ja arvioida niiden alustavaa tärkeyttä. Ja yhden henkilön aika ei ole ratkaisevaa – toimintaan johtavat tulkinnat pitää tehdä yhdessä, joten koko tiimillä pitäisi olla sama aikaresurssi käytössään.

Tarvitsisimme siis enemmän joutilaisuutta ja joutilasta ajattelua. Sitä, että kalentereissa olisi aikaa uuden oppimiseen. Palataan vielä takaisin tulkintaan ja siinä onnistumiseen. Onko siis olemassa sellaista asiaa kuin onnistunut tulkinta? Jos on, mikä siihen johtaa?

Näen onnistuneen tulevaisuustiedon tulkinnan hyvin pragmaattisesti: se käynnistää toimintaa, tai muodostaa jaetun näkemyksen siitä, ettei välitöntä reaktiota tarvita: ymmärrys tekijöiden vaikutuksista on tärkeää, ei ainoastaan välitön toiminta. Parhaimmillaan tulkinta tapahtuu yhdessä tehden oikealla hetkellä ja oikeassa tilassa. Tilalla tarkoitan yhteyksiä ja foorumeita, joilla on kytkös tahoon, joka voi ottaa kopin tulkinnasta ja johtaa siitä tarvittaessa toimintaa. Tulkitsevalla ryhmällä pitää olla vankka, jaettu luottamuksen tunne, jossa kaikilla on rohkeus jakaa näkemyksiään eikä kenenkään pidä pelätä kasvojensa menetystä. Ja onnistuneessa tulkinnassa tapahtuu oppimista: yksilöiden mentaalimallit ja tavat ajatella kehittyvät, lisääntyneen ymmärryksen lisäksi. Siksi sitä ei saisi ulkoistaa.

Nostat siis yhtenä haasteena esiin sen, että tunnistaisimme hetket, jolloin toimia sekä myös ne hetket, jolloin toimintaa ei tarvita. Mikä muu tulevaisuustiedon tulkinnassa on haastavaa? Millaisia keinoja tunnistit haasteiden selättämiseksi?

Mielenkiintoinen käytännön haaste on johtopäätöksiin loikkaaminen, eli huono tapa, jossa yksilö havaitessaan tai kuullessaan muutoksesta yrityksen ympäristössä vetää niistä hätäisiä johtopäätöksiä usein hataralta, puutteelliselta tietopohjalta. Tällöin ei keskeydy vain ympäristötekijöiden, kuten ilmiön tai trendin, tarkastelu, vaan erityisesti niiden liiketoimintavaikutusten tulkinta sekä toimintavaihtoehtojen kartoitus. Johtopäätöksiin loikkaamista näyttävät ajavan erityisesti tunteet, kuten tulevaisuuden pelko, oman edun ajaminen ja organisaatiopolitiikka sekä ajan puute yhtäältä mielikuvituksen käytölle ja toisaalta objektiiviselle, rationaaliselle analyysille, joka auttaisi ennakkoluulojen ja puuskaisten tunteiden hallinnassa. Kun näin käy esimerkiksi johtoryhmässä, on tulkintoja fasilitoivan tahon vastuulla hillitä sitä puuttumalla em. tekijöihin ja pitää huolta, että looginen tulkinnan virta havainnoista seurauksiin ja strategisiin päätöksiin säilyy. Tärkeää on myös tiedostaa ‘loikkaajan’ oma ajattelumalli ja perustelut hätäisille johtopäätöksille, jotta ne voidaan läpinäkyvästi yhdessä käsitellä.

Mihin kolmeen asiaan neuvoisit organisaatioita keskittymään tulevaisuustiedon tulkintakyvyn kehittämisessä?

Haastaisin yrityksiä tarkastelemaan, kuinka paljon niissä kannustetaan ja mahdollistetaan tulevaisuusajattelua ylipäätään ja onko niillä, joilla on strategista päätöksentekovaltaa ja vastuu strategioiden jalkautuksesta, agendoissaan ja rutiineissaan varattu tilaa ympäristötekijöiden muutosten liiketoimintavaikutusten kuvittelulle ja analyysille. Erittelen kuvittelun, sillä intuitio ja mielikuvituksen käyttö ovat oleellinen osa myös ympäristotekijöiden liiketoimintavaikutusten tulkintaa – kyse ei ole pelkästä analyysistä! Kolmanneksi kannustaisin yksilöitä avoimuuteen ja nöyryyteen: tulkinnat syntyvät ajattelun viitekehyksissä, mutta viitekehykset vastavuoroisesti vaikuttavat tulkintatapaan ja tehtyihin tulkintoihin. Omien mielipiteiden lisäksi omista ajattelumalleista ja taustaoletuksista pitäisi olla tietoinen, niihin pitää suhtautua kriittisesti ja niitä on oltava valmis kehittämään – egojen pitää pysyä kurissa.

Mahtavia huomioita Tomi! Kiitos, että jaoit ajatuksiasi ja tutkimuksesi löydöksiä Bonfiren lukijoille. Lopuksi vielä vinkkejä ennakointikyvykkyyden kehittämisestä yleisesti: 

 

Tomi auttaa rakentamaan kestävästi kasvavia, merkityksellisesti erottuvia ja johdonmukaisesti oppivia yrityksiä. Hänestä luova ja analyyttinen ennakointi kuuluu yritysten strategiatyön ytimeen asiakasymmärryksen rinnalle. Tomi työskentelee liikkeenjohdon konsulttina Marketing Clinicillä, erikoistuen yritysten kasvuun, erilaistumiseen ja strategiseen ennakointiin. Hänet löytää Linkedin:ssä.

Katin missio on haastaa ja tukea suomalaisia organisaatioita rakentamaan tulevaisuuslähtöisiä, merkityksellisiä kasvustrategioita, vahvistaa kyvykkyyksiä sekä kehittää niiden kulttuuria arvojohdetuksi ja työn merkityksellisyyttä tukevaksi. Konsultoin, kirjoitan ja puhun tulevaisuuden ennakoinnista, strategiasta ja kyvykkyyksistä, tulevaisuuden työstä ja johtamisesta sekä itseohjautuvista organisaatioista. Teen yhteistyötä Futures Platformin kanssa, olen mukana Nordic West Officen koordinoimassa Suomi-skenaariot hankkeessa ja sparraan Sitran Tulevaisuuden uudistajat -koulutuskonseptia. Jaan ajatuksiani ja oivalluksiani LinkedIn:ssä.

Kati Jarvi

Kati Järvi

Lindström

Senior Vice President, Strategy

Katin henkilökohtainen tarkoitus on haastaa ja tukea suomalaisia organisaatioita rakentamaan tulevaisuuslähtöisiä, merkityksellisiä kasvustrategioita, vahvistaa kyvykkyyksiä sekä kehittää niiden kulttuuria arvojohdetuksi ja työn merkityksellisyyttä tukevaksi. Tätä missiota Kati toteuttaa Lindströmillä, yhdellä Suomen vanhimmista yhtiöistä, joka käy läpi mielenkiintoista strategiamatkaa. Kati kirjoittaa mm. tulevaisuuden ennakoinnista, strategiasta sekä strategian tekemisestä eläväksi.

Lisää vaikuttajalta Kati Järvi


Lisää kategoriasta Tulevaisuus