Bonfire.fi

Tunnetko salaisuuden oman suorituskykysi optimoimiseen?

Hyvä lukija, olitpa sitten johtaja tai et, pyydän sinua hetkeksi pysähtymään muutaman olennaisen kysymyksen äärelle. Pyydän sinua hetken verran miettimään toimintaasi, tavoitteitasi sekä suoriutumiskykyäsi seuraavien kysymysten kautta:

Mitkä ovat tavoitteitasi työelämässä (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä)? Mitä sinulta asemassasi odotetaan? Miten tehokkaasti saavutat tavoitteesi? Ja miksi niiden tavoittelu on sinulle tärkeää? Entä millaisissa olosuhteissa olet parhaimmillasi ja operoit optimaalisella tavalla? Mitä tarvitset oman potentiaalisi täysimääräiseen ulosmittaamiseen? Entä johtaako tällä hetkellä kulkemasi tie kohti päämääriäsi? Ja millaisiin mikro- tai makrotason muutoksiin toiminnassasi olisi tarvetta?

Varaa aikaa ajattelulle

Tietoisuus lisää viisasta toimintaa. Omista vaikuttimistaan, toiminnastaan ja suunnastaan tietoinen toimii viisaammin kuin itselleen sokea ihminen tai organisaatio. Siksi näitä yksinkertaisen kuuloisia, mutta vahvoja ja vaikuttavia kysymyksiä on aina aika ajoin syytä pohdiskella niin henkilökohtaisella tasolla kuin organisaatiotasollakin. Myös johtamisen välineenä voimakkaat kysymykset ovat usein toimivampia kuin valmiit vastaukset – ne virittävät ihmisen itsensä ajattelun prosessiin.

Valitettavan harvoin arjen kiireen keskellä on kuitenkaan tilaa tai aikaa metatason pohdiskeluun. Tekeminen menee ihan oikeutetustikin ajattelun edelle. Yksi ratkaisutapa ongelmaan on raivata kalenteristaan oma erillinen slotinsa ”aikaa ajattelulle” itsenäisesti tai coachin, mentorin, ystävän, konsultin tai työpsykologin kanssa toteutettavaksi

Oman työni kautta olen jatkuvasti mukana näissä hetkissä, joissa ihmiset haluavat ymmärtää, kehittää ja muuttaa omaa toimintaansa parempaan suuntaan. Koen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä tällaista työtä. Toivottavasti myös tämä teksti(sarja) toimii jonkinasteisena kimmokkeena kohti parempaa ajattelua ja inhimillisesti tehokkaampaa toimintaa sinun kohdallasi.

Mistä inhimillinen tehokkuus muodostuu?

Aiemmassa tekstissäni kirjoitin siitä, miten ”inhimillinen tehokkuus ei synny ruuvia kiristämällä” eikä ihminen toimi kuin kone, vaan inhimillisen tehokkuuden matematiikka on perusluonteeltaan toisenlaista. Inhimillisen tehokkuuden osalta olennaisempaa on pitkän aikavälin optimointi kuin lyhytaikainen tehokkuuden maksimointi. Jokainen burnoutin omakohtaisesti kokenut tai sellaista sivusta seurannut tietää tasan tarkkaan miksi näin on. Ihmisessä piilevää potentiaalia tulee osata vaalia, kasvattaa ja hyödyntää viisaasti ja vastuullisesti – niin omalla kohdallaan kuin muidenkin kohdalla. Hetkellinen hitaus voi välillä olla vauhtia viisaampaa ja ajan tarjoaminen ajattelulle voikin tehostaa aikaansaantia.

Mutta millä keinoin itsestään ja muista oikein saa parhaat tehot irti kestävällä tavalla? Vastauksia tähän kysymykseen on varmasti yhtä monta kuin vastaajaakin. Kukin löytää omat tapansa vääntää itsestään tai johdettavistaan tehoja irti. Oma hahmotelmani vastaukseksi kysymykseen on saanut nimekseen Inhimillisen tehokkuuden kaava. Se on pyrkimys ymmärtää yleisemmin inhimillisen tehokkuuden peruselementtejä. Kaava pohjautuu suoriutumisen psykologian (engl. performance psychology) tutkimukseen ja käytännön kenttäkokemuksiin aihepiirin parista. Suoriutumisen psykologian parissa on pitkään tutkittu huippusuoriutumista niin työelämän kuin urheilumaailmankin parissa ja pyritty löytämään yleispäteviä hyvään suoriutumiseen johtavia tekijöitä.

Inhimillisen tehokkuuden kaava muodostuu arvojen, motivaation, suorituskyvyn, resilienssin ja päämäärien tulona. Omien arvojensa, motivaation lähteidensä ja päämääriensä kirkastaminen sekä oman suorituskykynsä ja resilienssinsä kehittäminen ovat keskeisessä osassa inhimillisen tehokkuuden ja viisaan toiminnan kannalta. Näiden yläotsikoiden alle piiloutuu pitkä liuta erilaisia huomioon otettavia tekijöitä. Ja merkille pantavaa on se, että kyseessä on nimenomaan näiden tekijöiden välinen tulo: jos jokin osatekijä sakkaa, sen vaikutus kertaantuu kokonaistuloksessa.

Inhimillinen tehokkuusItseymmärrys – salaisuus inhimillisen tehokkuuden taustalla?

Loppuvuoden 2020 aikana Bonfiressa julkaistavat kuusi artikkeliani muodostavat kokonaisuuden, jossa tulen käsittelemään inhimillisen tehokkuuden teemaa osa-alue kerrallaan ja avaamaan tarkemmin inhimillisen tehokkuuden kaavan osatekijöitä. Tekstisarjassa tullaan keskittymään inhimilliseen tehokkuuteen nimenomaan yksilötasolla sekä sivuamaan samalla inhimillisesti tehokkaan toiminnan johtamista yksilöiden johtamisen näkökulmasta puhuen arvojohtamisesta, motivaatiojohtamisesta, suorituksen johtamisesta, tunteiden johtamisesta ja tavoitejohtamisesta. Inhimillisen tehokkuuden elementit organisaatiotasolla voisivat puolestaan olla kokonaan toisen tekstikokonaisuuden aihe.

Toivon, että tekstisarjani voi palvella jokaista sellaista lukijaa, joka haluaa optimoida omaa tai alaistensa toimintaa, saavuttaa enemmän ja tehostaa tekemisiään inhimillisellä ja kestävällä tavalla itsensä, organisaationsa, läheistensä, asemansa tai minkä muun syyn tahansa takia. Inhimillisesti tehokkaan toiminnan edistäminen on järkevää sekä yksilöiden ja yhteisöjen terveyden että tehokkuudenkin näkökulmasta. Siksi meidän kaikkien olisi syytä olla vähintäänkin tietoisia siitä, mistä elementeistä inhimillinen tehokkuus muodostuu. Salaisuus suorituskyvyn ja inhimillisen tehokkuuden parantamiseen lieneekin pitkälti riittävä itseymmärrys ja (itse)tietoisuus. Itsensä tunteva johtaa itseään paremmin – ja samoin alaisensa tunteva johtaa heitä paremmin kohti inhimillisesti tehokasta toimintaa.

Ps. Voit jäädä jo aktiivisesti odottamaan seuraavaa tekstiäni. Odotellessasi voit tutustua vaikkapa Peter Druckerin klassikkoteokseen Tehokas Johtaja sekä kollegani Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika.

Jaakko Sahimaa

Jaakko Sahimaa

Terveystalo, Meaningful Work Finland

Organisaatiopsykologi

Jaakko Sahimaa on Suomen johtavia merkityksellisen työn asiantuntijoita. Hän työskentelee yrittäjänä, organisaatiopsykologina Terveystalolla, väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistolla sekä toiminnanjohtajana Meaningful Work Finland ry:ssä. Sahimaa on perehtynyt merkityksellisyysteemaan niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasollakin. Sahimaata kiinnostavat erityisesti teemat, joissa ihmisyyden perustavanlaatuiset kysymykset, inhimillisyys ja työelämän tarpeet kohtaavat.

Lisää vaikuttajalta Jaakko Sahimaa


Lisää kategoriasta Johtaminen