HR

Työn imu – muutosjohtamisen kultavaranto

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Maailman rahajärjestelmän tasapaino ja yksittäisten valuuttojen vakaus olivat aikoinaan sidottuna kultavarantoon. Kulta, ja ajoittain muut arvometallit, toimivat luottamuksen rakentajina ja talouden turvasatamina. Kun valuuttojen arvoissa tapahtui rajua heiluntaa, oli valuutta aina mahdollista vaihtaa kultaan. Kulta säilytti arvonsa ja toimi myös vaihdannan välineenä. Myöhemmin kulta on korvautunut luottamuksella. Työn imusta on tullut nykyajan kultavarantomme.

Kuinka rahajärjestelmä ja kultavaranto liittyvät työn imuun ja muutosjohtamiseen? Työn tuunaaminen on nykyajan kullan louhintaa ja voimavarojen kasvattaminen sen jalostamista. Työn imu on tietotyöläisen hyvinvoinnin kultavaranto ja systeemistä tasapainoa vakauttava voima. Vuorovaikutus ja johtajuus johtavat luottamukseen.

Mitä on työn imu?

Työn imu (eng. work engagement) on positiiviseen psykologiaan liittyvä (työ)hyvinvoinnin tutkimusala. Tutkimusalan ensimmäisinä uranuurtajina pidetään Wilmar Schaufelia ja Arnold Bakkeria Utrechtin yliopistosta. Juuret ovat toki pidemmällä psykologian tutkimuksessa. Työn imua on tutkittu jo yli 15 vuoden ajan ja Suomesta mm. Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on ollut mukana jo alkutaipaleelta. Suomessa tehdäänkin kansainvälistä huippututkimusta työn imusta. Suomalaiset kokevat keskimäärin hyvää työn imun tasoa verrokkimaihin verrattuna.

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, mitä kuvaa kolme (työ)hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus (vigor), omistautuminen (dedication) ja uppoutuminen (absorption). Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, sinnikkyydestä, resilienssistä sekä halukkuudesta panostaa työhön ja ponnistella myös kohdatessaan vastoinkäymisiä. Omistautuminen on kokemusta työn merkityksellisyydestä, innokkuutta, luovuutta ja ylpeyttä omasta työstä. Uppoutumista on syvä keskittyneisyyden tila, kyky paneutua työhön sekä näistä nautinnon kokeminen. Tällöin ajan kulua on vaikea huomata ja töistä irrottautuminen on vaikeaa. Työn imu mittaa lähtökohtaisesti sinun hyvinvointia ja suhdettasi työhön. Ei siis suhdettasi organisaatioon tai tiimiin. Työn imu kuvaa henkilökohtaista positiivista mielentilaasi.

Työn tuunaaminen – tietotyöläisen kullan louhintaa

Kultaa louhittiin aikoinaan hakuilla ja kaikki ryntäsivät kohden rikkauksia. Itsensä mittaamisen ja hyvinvoinnin megatrendi on tietotyöläisen kultakuume. Elämme aikaa, jolloin kaikista tärkein rikkaus ovat sisäiset voimavaramme ja hyvinvointimme. Niiden vähetessä tai kadotessa hukkaamme otteen työhön, työn merkityksellisyyteen ja pahimmillaan elämään. Tämä johtaa helposti negatiiviseen kierteeseen töissä, kaveri- kuin myös perhesuhteissa. On tärkeää, että pidämme huolta jaksamisestamme.

Tietotyöläisen hakku on työn tuunaaminen (job crafting). Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijän työn sisältöönsä ja työskentelytapoihin itse tekemiään pieniä ja arkisia muutoksia. Nämä voivat liittyä taukoihin, työn ja etäpäivien ryhmittämiseen, työkalujen ja -ohjelmistojen kehittämiseen ja niin edelleen. Kaikkea mitä henkilö voi itse muuttaa bottom-up tehdäkseen työstään mielekkäämpää voidaan pitää työn tuunaamisena. Työn tuunaaminen lisää kultahippuja eli voimavarojamme. Työn voimavaroja ovat mm. työn autonomia, työtehtävien monipuolisuus, tehtävän merkityksellisyys ja siitä saatu sekä annettu välitön palaute.

Työn tuunaamiseen lisäksi tiimi tai organisaatio voi suunnitella työt tai tehtävät uudestaan (job re-design). Tämä on tiimin tai organisaation joskus pakollinen top-down muutosprojekti. Varsinkin tietotyöläisten sisäisen motivaation kannalta top-down työn uudelleen suunnittelu ei ole suositeltavaa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia työn motivaatioon ja merkityksellisyyden kokemukseen. Positiviisia vaikutuksia voi saada aikaiseksi kehittämällä työn voimavaroja mm. selkiyttämällä rooleja ja tavoitteita, osallistumalla päätöksiin sekä lisäämällä joustavuutta työajoissa ja -paikoissa.

Luottamus rakentuu avoimena vuorovaikutuksena. Viestinnän ja johtamisen tulee olla selkeää, systemaattista ja rehellisen avointa. Ilman viestintää ei mielestäni ole johtamista. Vuorovaikutukseen sisältyvät visio, tavoitteet, työtehtävät ja vastuut. Itseohjautuvissa organisaatioissa vuorovaikutuksen monensuuntaisuus korostuu entisestään. Hyvä vuorovaikutus on johtajuutta. Johtajuus on luottamista. Työn sosiaaliset voimavarat parantavat työn imun kokemusta. Voimme vaikuttaa näihin luottamuksen lisäksi mm. riittävällä esimiehen ja työyhteisön tuella sekä lisäämällä oikeudenmukaisuuden kokemusta. Usein pelkästään arjen hyvät käytöstavat ja tiimin avoin palaute riittävät.

Työn imulla vakautta arkeen

Globaalit rahajärjestelmän vakausmekanismit varmistivat rahajärjestelmien luottamuksen. Työn ja esimiehen joskus kohtuuttomat vaatimukset joko kuluttavat tai vahvistavat voimavarojamme. Ne vievät meidät pahimmillaan epätasapainoon. Sen sijaan meidän jokaisen tulisi pyrkiä tasapainotilaan. Tällöin positiivista energiaa antavat haasteelliset vaatimukset ovat sopusoinnussa voimavarojemme kanssa. Sopivat haasteet antavat meille energiaa ja kehittävät meitä. Samalla kasvavat voimavaramme. Luottamus esimieheen ja työyhteisöön sallii epäonnistumisen. Tällöin epäonnistuminen on oppimis- ja kehittymiskokemus.

Työn imu ja luottamus ovat vakausjärjestelmäsi. Voit kaivaa sieltä työn imun repusta pieniä kultahuippuja vahvistamaan työhyvinvointiasi. Kokonaisuudessaan se tukee henkistä jaksamistasi yllättäviä muutoksia ja kriisejä kohtaan. Työn imu koostuu sekä henkilökohtaisista että em. työn voimavaroista. Voimavarojen kehittämisen pitää olla jatkuvaa ja jokaisen vastuulla. Tasapaino tuo vakautta. Luottamus nostaa tasapainotilaa.

Työn imu on kultavarantosi

Rahajärjestelmän shokit voivat olla joko sisäsyntyisiä tai ulkoisia kansainvälisiä shokkeja. Rahan arvo seuraa näitä ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Rahan arvo on markkinoiden objektiivinen tulkinta. Vastaavasti myös työhyvinvoinnin kehittämisessä lähtökohta tulisi olla oikeiden asioiden oikeanlainen mittaaminen.

Työn imu on kultavarantosi puskuri – vakauden tae – sekä sisäisille että ulkoisille muutoksille. Henkilöt, jotka kokevat hyvää työn imua ovat resilienttejä muutoksille ja selviytyvät kriiseistä nopeammin. He myös oppivat nopeammin ja pystyvät mukauttamaan toimintaansa uuden tilanteen mukaiseksi. Tilanteen kriisiytyessä ja energiavarantosi huvetessa, kuin valuuttapaossa konsanaan, puskuroi työn imu jaksamistasi. Työn imun on tutkittu myös tietyin ehdoin ennalta ehkäisevän työssä uupumista.

Näin ollen, hyvässä työn imussa olevat henkilöt ja tiimit palaavat muutosshokkeja edeltävälle tai korkeammalle tasolle nopeasti ja yleensä toisiaan tukien. Työn imu myös ns. läikkyy henkilöiltä toisille eli jo muutaman henkilön on mahdollista saada muut tiimin jäsenet takaisin positiiviselle uralle. Hyvä esimerkki äskettäin julkaistussa tutkimuksessa  oli se, että Nordeassa (ks. linkki lopusta) työn imussa olevat henkilöt omaksuivat uudet teknologiat ja työkalut nopeammin kuin muut ja välttivät ns. ”techno-overloadin”.

Kultahippujen kokoelma

Tuunaa itsestäsi muutosten ja shokkien kestävä kultahippujen kokoelma. Pidä huolta arvostasi. Ole kokoelma, jota voit jatkuvasti kehittää ja kantaa ylpeänä mukanasi arjessa. Vastoinkäymisten kohdalla kaivat repustasi sopivan tuunaushipun. Tai vaihtoehtoisesti käytät puskureita palautuaksesi. Anna ja vaihda kultahippujasi kollegoidesi ja perheesi kanssa. Jaa kultasuonen koordinaatit läheisten kanssa. Muista palautua ja vahvistua. Näin luot ympärillesi positiivisen ja merkityksellisen kukoistavan kulttuurin. Alla näet vielä viimeisimmät tutkimukset, joista inspiroiduin itse tähän blogiin.

Inspiraation lähteet

Inspiraation lähteenä toimi kaksi tuoretta Suomessa toteutettua tai julkaistua tutkimusta. Ensiksi, Aalto ja UTA tutkivat Nordean työntekijöiden tuottavuutta, joka oli jopa 25 % parempi hyvässä työn imussa olleilla henkilöillä. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/34429?locale-attribute=fi

Toiseksi, Janne Kaltiaisen väitöskirja luottamuksen ja työn imun organisaatioiden pärjäämisestä muutoksissa. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen vuosina 2012–2014 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/luottamuksen-ja-tyon-imun-organisaatiot-parjaavat-muutoksissa

Jaa

Vaikuttajasta

Teemu Jäntti

Work Engagement Expert, Emooter
Blockhain Consultant, Siili Solutions
#lohkoketju
#työnimu

Jätä kommentti