Uni paras lääke on – vinkit johtajalle!

Timo Lappi

Bonfiressa pohdittiin vastikään, voiko univajeessa johtaa. Siinä Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm kertoi, kuinka oli unohtanut nukkua tarpeeksi. Artikkeli antoi minulle kimmokkeen miettiä, minkälaisia havaintoja olen tehnyt ajatustyöläisten suhteesta uneen Heltissä, jossa pidämme huolta 12.000 ajatustyöläisen hyvinvoinnista ja työterveydestä.

Muistatko sen yritysjohtajan, joka halusi osoittaa muille menestyneensä? Hän ajoi aamuvarhaisella toimistolle isolla bensakoneella varustetulla katumaasturillaan ja lähti toimistolta viimeisenä, useimmiten kosteaan illanviettoon herraklubille verkostonsa kanssa. Johtajan viikonlopun kruunasi hyvä pihvi ja sikari. Aina marraskuussa johtaja pakkasi perheensä lentokoneeseen ja matkasi Thaimaahan, helmikuussa Alpeille.

Asenteet muuttuvat. Emme enää ihannoi bensasyöppöjä katumaastureita, kosteita iltoja, herraklubeja, lihansyöntiä emmekä kaukolentoja, vaan vastuullisia, muut ihmiset ja ympäristön huomioivia valintoja.

Onneksi tämä uusi näkökulma ulottuu Heltti-kokemusteni perusteella myös uneen. Kukaan moderni ajatustyöläinen ei enää retostele univajeellaan eikä ylipitkillä työpäivillään, vaan ymmärtää, että kunnianhimoiset ammattilaiset osaavat johtaa myös omaa lepoa, palautumistaan ja untaan.

Vinkit johtajalle unen ja palautumisen johtamiseen

Seuraavassa vinkkejä unen ja palautumisen johtamiseen:

Esimerkillä johtaminen on yksi johtajan tehokkaimmista työkaluista. Jos johtaja arvostaa omaa untaan ja vieläpä aktiivisesti viestii siitää, hän on hyvä roolimalli myös muille ihmisille organisaatiossa.
Edistykselliset työpaikat luovat yrityskulttuurin ja rakenteet, jotka huomioivat ihmisten erilaiset tarpeet ja rytmit. Kuten myös Jukka Holm kertoo tehneensä, nämä kannattaa huomioida esimerkiksi palaveriajoissa, minkä lisäksi viestintätavoista kannattaa aktiivisesti keskustella.
Työpäivän aikaiset valinnat eivät riitä turvaamaan unta, vaan lisäksi työntekijöitä pitää kannustaa itse johtamaan unta ja palautumistaan, niin töissä kuin töiden ulkopuolella. Kevään koronaeristyksissä moni ajautui huomaamattaan tekemään iltavuoroa. Netflixin CEO Reed Hastings on todennut, että uni on Netflixin pahin kilpailija (soisin unen voittavan tämän kilpailun).
Kukaan meistä ei nuku aina hyvin. Työntekijöille kannattaa järjestää matalalla kynnyksellä ammattilaisten tukea, jos nukkuminen alkaa uhata hyvinvointia. Univalmentajan käyttäminen ei viesti heikkoudesta, vaan vastuullisuudesta. Meillä on Heltissä rohkaisevia kokemuksia työterveyspsykologien vetämistä ajatustyöläisten unikouluista. Joskus uneen liittyvissä kysymyksissä kannattaa jututtaa lisäksi myös työterveyslääkäriä, sillä hoikalla ja nuorellakin ihmisellä voi olla esimerkiksi uniapnea tai muu unihäiriö.
Useat tuntemani yritykset noudattavat hienosti yllä lueteltuja vinkkejä, mikä on hieno asia. Kun nämä asiat ovat hallussa, kannattaa jatkaa työyhteisön hyvinvoinnin johtamisessa jälleen seuraavalle tasolle, eli alkaa panostaa ajatustyöläisten vireystilan hallintaan, aivosumun vähentämiseen, ihmisten itseään kohtaan esittämiin kohtuullisiin vaatimuksiin ja itsemyötätuntoon.

Johtajan on syytä ymmärtää unen johtamisen suuri merkitys. Kun siinä onnistuu, saa palkkioksi luovemman ja tuottavamman organisaation, hyväntuulisemmat työkaverit ja vielä itselleen virkeämmän olon.

Herätys, julkinen sektori!

Mitä yksityinen sektori edellä, sitä julkinen sektori joskus myöhemmin perässä. Tämä tuntuu pätevän moniin ilmiöihin myös työkulttuureissa. Ikävä kyllä, myös unen ja palautumisen arvostukseen.

Oli surullista lukea heinäkuussa Hesarin artikkeli siitä, kuinka yksi EU:n historian merkittävimmistä päätöksistä tehtiin 91 tunnin ja 45 minuutin, eli neljän päivän ja neljän yön (!!) yhtäjaksoisten neuvotteluiden jälkeen. Voin vakuuttaa, ettei kukaan neuvottelijoista ollut terävimmillään enää neuvotteluiden loppuvaiheessa, kun oli aika tehdä suuret päätökset. Ja pelkään pahoin, että päätökset olisivat olleet laadukkaampia, jos neuvottelut oltaisiin muotoiltu toisin ja päätöksiä tehty virkeinä.

Toivon, että politiikan päättäjät alkaisivat yhä enemmän ottaa oppia yritysjohtajien työskentely- ja elämäntavoista, joissa ymmärretään hyvinvoivien ja levänneiden ihmisten parempi kapasiteetti ajatustyöhön.

Ja samalla tapaa kuin viemme Suomesta ulkomaille edistyksellistä ajatteluamme tasa-arvosta ja hyvinvoinnista, meillä olisi hieno tilaisuus ryhtyä myös unen arvostuksen sanansaattajiksi kansainvälisillä areenoilla.

Timo Lappi

Heltti

CEO

Timo Lappi on juristi ja kauppatieteilijä, josta on kuoriutunut kunnianhimoinen kasvuyrittäjä. Timo saa energiaa perinteisten toimialojen ravistelusta uusilla liiketoimintamalleilla ja erottuvaan asiakaskokemukseen panostamalla. Timon sydän sykkii hyvien työpaikkojen luomiselle, ja hänen yrityksistään Heltti onkin valittu Euroopan parhaaksi työpaikaksi terveysalalla ja Fondia lakialalla.