Uudistumiskykyä etsimässä osa 1: Eliniänodotteesi tippuu yhtäkkiä 78:sta 23:een. Mitä teet?

Ida Hakola

Kuvittele niitä muutoksia, joita tapahtuisi ympärillämme jos ihmisen odotettu elinikä tippuisi muutaman vuosikymmenen sisällä 78 vuodesta 23 ikävuoteen. Tämä on suhteessa sama luku kuin mitä yritysten eliniänodotteelle on käynyt. Mitä asioita priorisoisimme? Alkaisimmeko elää kuluttavalla turbovaihteella vai tekisimmekö kaikkemme spartalaisella tarkkuudella pidentääksemme elinkaartamme? Entä mitkä asiat hylkäisimme tyystin?

Tämä hypoteettinen kysymys on aiheellinen, sillä sama ilmiö toteutuu parhaillaan yritysmaailmassa.

Meneekö yritykselläsi hyvin juuri nyt?

Vastasit yllä olevaan kysymykseen kyllä tai ei, sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko yrityksesi olemassa vielä 10 vuoden kuluttua. Ainakin jos on uskominen yritysten keskimääräistä elinikää käsitteleviä kansainvälisiä tutkimuksia.

Eräs näistä on investointipankki Credit Suissen viime vuonna teettämä tutkimus, joka esittää kylmiä numeroita yritysten eliniänodotteen jatkuvasta laskusta.

Ja kyse ei olekaan ihan pienestä laskusta, yritysten keskiarvoinen elinikä on tullut alas 50 vuodessa 60:stä vuodesta 18 vuoteen. Saman suuntaisia analyysejä ovat tehneet useat viimeisen vuosikymmenen aikana toteutetut yliopistotasoiset tutkimukset, joissa on tarkasteltu Fortune 500 yritysten elinkaaren systemaattista lyhenemistä.

Tekijöitä tämän kehityksen taustalla on varmasti lukuisia, joista ilmeisimpinä digitaalisten alustojen mahdollistama toimialakohtainen ja usein erittäin nopea disruptio, automatisaatio ja globaalien markkinoiden aikaansaama kilpailu. Tämä kaikki luo valtavia paineita myös etabloituneille yrityksille – tai ehkä erityisesti heille.

Vain uudistumiskykyisimmät selviävät

Yksi keskeinen johtopäätös, joka lyhentyneestä elinkaaresta voidaan tehdä, on se, ettei yrityksillä ole enää aikaa käydä läpi hitaasti eteneviä muutosprosesseja. Tänä päivänä tarvitaan nopeaa reagointikykyä, ketteryyttä ja arjen keinoja saada joukot mobilisoitua – oli kyse sitten talon sisäisistä tai ulkopuolisista ihmisistä.

Vaikka tämä kilpajuoksu aiheuttaa monessa yrityksessä haasteita, näen markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisena näissä muutostilanteissa myös paljon uusia mahdollisuuksia. Keino luoda ketterä ja nopeasti reagoiva organisaatio palautuu nimittäin keskeisesti erityisesti johdon viestinnällisiin kyvykkyyksiin ja vahvaan vuorovaikutukseen.

Paraskaan teknologinen innovaatio ei lennä, ellei sitä osata konseptoida ja kiteyttää ja ellei sen arvoa ostata kommunikoida itseään suuremman tarinan kautta.

Uudistumiskykyinen on ketterämpi, nopeampi, kokeilevampi

Jos eläisimme lähtökohtaisesti 23-vuotiaiksi, mitä olisin muuttanut omassa elämässäni? Ainakin elänyt vielä enemmän täysillä, kokeillut rohkeammin asioita ja rajojani, en olisi siirtänyt kiinnostavia asioita tulevaisuuteen vaan kokeillut niitä tässä ja heti. Varmasti ylilyöntejä olisi tullut enemmän, mutta myös uusia omaksi koettuja asioita olisi tullut nopeammin vastaan.

Eikö tämä kuvaus muistutakin hämmentävän paljon sitä, kuinka startupien toimintaa usein kuvataan?

Tässä kirjoitussarjassa tulen tarkastelemaan eri näkökulmista keinoja siitä kuinka erilaiset organisaatiot pyrkivät toteuttamaan jatkuvaa uudistumista ja näin vaalia omaa kilpailukykyään.

Lopuksi haluan haastaa Sinut miettimään omaa toimintaasi yrityksesi tai työantajasi uudistumiskyvyn näkökulmasta. Koetko tekeväsi juuri nyt oikeita asioita jotka varmistavat kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa?