Vanhusten huono hoito on digitalisaation syytä

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Eräs tuttuni on kehittänyt erityisesti vanhusten hoitoon soveltuvaa robotiikkaratkaisua jo useamman vuoden ajan. Hän on tarjonnut keksintöä monille eri tahoille. Onko hän saanut vastauksen: ”Voi miten hienoa! Nyt voimme auttaa vanhuksia ja samalla helpottaa hoitajien työtä!” No ei todellakaan. Hän on saanut vastauksen: ”Ei kiinnosta, haluamme digitaalisia palveluita”:

Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö ikääntyy, samalla syntyvyys laskee. Ihmiskädet eivät tulevaisuudessa yksinkertaisesti riitä hoitamaan jokaista avun tarvitsijaa. Jos vanhusten hoiva-asiat pyritään ratkaisemaan pelkästään ihmishoivaan perustuen niin lapsenlapsenlapsemme joutuvat hoitotöihin viimeistään kymmenen vuotiaina. No mikäs siinä, tekiväthän lapset pelloilla ja ruukeissa töitä ennenkin – siihenkö halutaan palata?

Suomi on digitalisaation kärkimaita ja erityisesti terveydenhoidossa todella huippua maailman mittakaavassa. Nyt Suomella olisi kova hinku päästä myös alustatalouden ja tekoälyn huipulle ja mikäs siinä, kaikki hyvät innovaatiot, jotka edistävät yhteiskuntamme hyvinvointia ovat tervetulleita.

Mutta se ihminen, jolla on nälkä eikä pysty syömään itse tarvitsee kädet avukseen. Se ihminen, joka muista lääkkeitään, tarvitsee muistuttajan ja lääkkeen ojentajan avukseen. Se ihminen, joka ei itse jaksa vessaan tarvitsee apua. Se ihminen, joka pudottaa silmälasit lattialle eikä itse taivu niitä nostamaan, tarvitsee apulaisen, joka ne sieltä hänelle nostaa. Se ihminen, joka hoitaa toista, eivätkä voimat tai aika riitä, tarvitsee apua jaksamiseen. Se ihminen, joka tarvitsee kuntoutusta, eikä sitä ole riittävästi saatavilla, tarvitsee kuntoutusapua. Se ihminen, joka on aivan yksin, tarvitsee jonkun, jolta kysyä neuvoa ja jutustella, silloin kun yksinäisyys tuntuu pahimmalta.

Vaikka digitalisaatio on meille hyvä asia, niin elämme kuitenkin fyysisessä maailmassa, jossa täytyy tehdä asioita – digitalisaation ja tekoälyn tuella tietysti – ja robotit voivat auttaa kaikissa yllä kerrotuissa tilanteissa.

Robotin tarkoitus ei ole korvata ihmisiä ihmistyössä. Robotin tärkein tehtävä on vapauttaa hoitajien kullanarvoista aikaa siihen ihmisläheiseen työhön ja läsnäoloon, jota me kaikki arvostamme yli kaiken. Hoivattavia riittää, vaikka terveytemme kohentamiseen tulee paljon lisäarvoa vaikkapa ennakoivasta tekoälystä, ihmisille riittää töitä terveydenhoidossa.

Ennen kuin luen tuomioni digitalisaatiolle haluan vielä muistuttaa, että terveydenhoidossa ei pitäisi puhua automaatiosta. Oppiva automaatio sopii joihinkin terveydenhoidon osioihin, kuten vaikkapa sairaalan logistiikkaan tai tietojärjestelmiin. Mutta emme haluaisi laittaa rakasta isovanhempaamme automaattihoitoon, minä en ainakaan haluaisi. Robottiavusteinen hoito, jossa ihminen on keskiössä – hoitaja ja hoivattava – on terveydenhoidon tulevaisuus. Myös Suomessa, vaikka tällä hetkellä olemme pahalla takamatkalla moneen muuhun maahan verrattuna.

Digitalisaatio. Ilman sähköisiä palveluita sosiaali- ja terveyspalvelut eivät pystyisi toimimaan edes nykyisellä tasolla. Digitalisaatio on tuonut elämäämme niin paljon hyvää, että en voi digitalisaatiota tuomita millään muotoa. Mutta haluan kuitenkin hiukan heristää sormeani heidän suuntaan, jotka ovat luulleet digitalisaation vievän ruuan nälkäisen, mutta käsistään heikon ihmisen, suuhun.

Suomen ikärakenteesta ja huoltosuhteesta voi lukea Taloussanomien artikkelista.

Jaa

Vaikuttajasta

Cristina Andersson

Liikkeenjohdon konsultti
Tietokirjailija
#Tekoäly
#Robotisaatio

1 kommentti

  1. Avatar

    Minusta ongelma vaikuttaa usein olevan, että hoivatyön robottina nähdään jokin Star Wars -elokuvan humanoidi tai muu ihmistä matkiva robotti, joka sitten vaihtaisi mummon tai papan vaipat ihmishoitajan sijaan.

    Tällainen visio on tietenkin pelottava ja vastenmielinen, mutta myös täysin epärealistinen teknisessä mielessä pitkän aikaa. Eikä sen tarvitsekaan olla visio koskaan, jos ihmiset niin päättävät. Ja uskon että me ihmiset niin myös päätämme.

    Sen sijaan ei ymmärretä, että hoivatyön robotti voi tarkoittaa sitä, että sängystä vanhuksen nostava apuväline toimii aiemapaa älykkäämmin. Se osaa hallita tasapainoaan ja turvata vanhuksen nostamisen, tai se osaa nostaa heikkokuntoisenkin vanhuksen vaikka istuma- tai seisoma-asentoon ilman, että hoitajan ja omaisen tarvitsee vaarantaa fyysistä terveyttään.

    Tai robotiikka voi tarkoittaa sitä, että sähköpyörätuoli pysyy paremmin tasapainossa hankalassa maassa, tai oppii jopa kiipeämään tai laskeutumaan portaita. Tai että sähköpyörätuoli pystyy kiihdyttämään jyrkkäänkin ramppiin tehokkaasti ja turvallisesti.

    Tai sitten neliraajahalvaantunut saa takaisin itsenäisen elämän takaisin kävelyrobotin avulla. Sellaisia on kokeiltu jo Suomessakin ainakin vuodesta 2013 alkaen, kuten muun muassa Ylen juttu ( https://yle.fi/uutiset/3-6990669 ) kertoi. Silti yhä moni uskoo, että nämä ovat vain tieteiselokuvaa.

    Vielä helpompaa on kuvitella, että jonkinlainen robotisoitu väline voi auttaa tavaroiden kuljetuksissa.

    Varmaankin hoitajien ja lääkäreiden arjessa lyhyen tähtäimen ja nopein tuottavuusparannus syntyisi vapauttamalla huonojen ohjelmistojen ja hankalien tietojärjestelmien käytöstä. Tämän voi havata itsekukin lääkärillä käydessään, kun 20 minuutin tapaamisajasta puolet kuluu siihen, että lääkäri etsii tai näpyttelee käsin potilaan tietoja, jotka ehkä ovat jo ennestään jossain toisessa yksikössä. Itse ainakin näen tällaista jatkuvasti niin julkisessa terveydenhuollossa kuin yksityisessä työterveyshuollossakin.

Jätä kommentti