Vastuullisuudesta vaikuttavuuteen – ja miksi yrityksissä kuten Arvoliiton palkitsemassa Vennerissä on bisneksen tulevaisuus

Vuosi 2019 on ollut rajapyykki keskustelussa yritysten roolissa yhteiskunnassa. Ensi kertaa sitten Berliinin muurin sortumisen valtavirran mediassa voi lukea varsin reippaalla kädellä kapitalismia ja sen kovaa ydintä, yksityisiä yrityksiä, kritisoivia ajatuksia.

Keskusteluhan ei ole mitenkään uusi, ja vastausta yritysten rooliin yhteiskunnassa on viimeiset 25 vuotta etsitty vastuullisuuden, yrityskansalaisuuden ja yhteisöllisen arvontuotannon näkökulmasta.

Jo vuonna 1994 John Elkington esitti klassikoksi nousseen ajatuksen kolmoistlilinpäätöksestä ja tarvittavasta tasapainosta sosiaalisen vastuun, ympäristöstä huolehtimisen ja taloudellisen tuloksen välillä. Elkington kuitenkin vaati vuonna 2018 ilmestyneessä Harvard Business Reviewin artikkelissa koko People-Planet-Profit uudelleenradikalisointia. Hänen mukaansa perinteiset yritykset keskittyvät edelleen kauniisiin julistuksiin ja liikevoittoon – oikeiden tekojen, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kustannuksella.

Harward Business Review onkin ollut 2000-luvun merkittävin foorumi valtavirrassa kehittyville ajatuksille, että bisnes on muutakin kuin bisnestä. Michael Porterin ja Mark Kramerin HBR-artikkeli Creating Shared Value vuodelta 2011 oli vastaus Lehman Brothersin romahtamisen jälkeisen maailman epäluuloon ja pettymykseen finanssikapitalismin yrityksiä kohtaan.

2010-luvun edetessä tämä pettymys yrityksiä kohtaan on kasvanut suoranaiseksi epäluottamukseksi koko liberaalia kapitalismia kohtaan. Voittojen keskittyminen, tulonjaon epätasaisuus ja populismin nousu valtaan Yhdysvalloissa ja Iso-Britannissa perinteisen konservatiivipuolueiden tarjoaman takaportin kautta herättikin Financial Timesin syksyllä 2019 vaatimaan kapitalismin uudelleenkäynnistystä, lähinnä itsesuojeluvaiston näkökulmasta. FT:n uuden agendan mukaan yrityksen tulisi sitoa taloudellinen menestys kirkkaaseen tarkoitukseen ja merkitykseen, jotka yhdistävät niin osakkeenomistajien, työntekijöiden kuin asiakkaidenkin edut. Vuotta aikaisemmin The Economist oli vaatinut avoimen kilpailun palauttamista talouden moottoriksi digijättien monopoliasemien sijaan.

Kumpikaan näistä mediavaikuttajista ei nostanut esiin ilmastonmuutosta, eikä yleensäkään nähnyt suurta merkitystä sille, mitä yritys sitten loppujen lopuksi tekee. Mutta edellämainittu John Elkington tekee niin. Elkingtonin mukaan tulevaisuus kuuluu Yhdysvalloissa alkunsa saaneelle ja nyt yli 60 maahan laajentunut B-Corporation – liikkeelle. B-Corporation sertifioidut yhteiskunnalliset yritykset toimivat laajasti talouden eri alueille, eivät pelkästään esimerkiksi hoivaliiketoiminnassa.

B-Corporationit edustavatkin markkinamyönteistä tapaa ratkaista yhteiskuntamme viheliäitä ongelmia. Ne haluavat edistää maailmaa, jossa voimme läpinäkyvästi arvioida yritystoiminnan yhteiskunnallista kokonaisvaikuttavuutta sekä vapaata markkinaa, jossa jokainen asiakas ja kuluttaja voi äänestää lompakollaan paremman maailman puolesta.

Yhteiskunnalliset yritykset jäivät pitkäksi aikaa Suomessa enemmän tai vähemmän lupauksiksi tai rajatun sektorin toimijoiksi. Ennustan tämän kuitenkin muuttuvan. Arvoliiton myöntämä vuoden vaikuttavin ARVO-teko tunnustuksen sai tänä vuonna Venner, jota palkintoraati kuvasi seuraavasti:

”Vennerin toiminnassa yhdistyy hienosti liiketoiminta, luovuus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hakeminen. He ovat selkeästi lähteneet liikkeelle yhteiskunnallisesta haasteesta: vähävaraisilla lapsiperheillä ei ole välttämättä taloudellisia tai jaksamuksellisia resursseja terveellisen ruoan valmistukseen. Haasteen tunnistamisen jälkeen on kehitetty uusi luova ratkaisu ja lähdetty pyörittämään sitä liiketoiminnan keinoin”

Venner Oy on vuonna 2018 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka kautta voi ostaa ruokakassin vähävaraiselle lapsiperheelle. Perheet saavat myös reseptiikkaa ja tukea ravitsevan kotiruuan tekemiseen. Rikkaassa Suomessa 110 000 lasta elää köyhyydessä – haaste, jota valtio tai pelkkä vapaaehtoisuus eivät ratkaise. Vennerin vaikuttavuuslähestymistavasta ja tuloksista voi lukea täältä, mutta nostan esiin kaksi Vennerin perhekyselyn tulosta:

35% perheistä kokkailee nyt yhdessä enemmän kuin ennen
Lähes 75% perheissä vähintään joku resepteistä jäi vakituiseen käyttöön

Nämä molemmat luvut kertovat arjen jaksamisen pidempiaikaisesta parantumisesta, ei pelkästään hetken helpotuksesta ( jota sitäkin toki tarvitaan). Toisin sanoen, pysyvästä muutoksesta.

Itse en ole ikinä oikein lämmennyt sanalla vastuullisuus. Se koetaan liian usein pelkkänä sisäisenä prosessina tai hurrauksen aiheena, kun oikeasti toimitaan vasta tavalla, jota nyt keskimäärin sivistysyhteiskunnassa yrityksiltä voi hygieniatasolla odottaa.

Vaikuttavuus – Impact – onkin paljon parempi sana, ja ohjaa tekemisen heti tuloksiin, mitattavaan vaikutukseen ja yrityksen ulkoiseen kädenjälkeen, ohi ja yli pelkkien sisäisten prosessien. Sillä siksihän me töitä teemme, saadaksemme asioita aikaan. Ja tähän tarvitsemme enemmän vennereitä.

Disclaimer: Olen itse Vennerin tukija. Kuva: Venner Oy

Petteri Lillberg

Demos Helsinki

Vanhempi konsultti

Petteri Lillberg (M.Phil) on Demos Helsingin vanhempi konsultti. Petteri työskentelee strategian, ennakoinnin ja yritystoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa. Aivan erityisesti, Petteri auttaa yrityksiä tunnistamaan ja toteuttamaan uusia arvonluonnin ja aineettoman pääoman välineitä. Ennen Demosta, Petteri oli McCannin pohjoismainen strategiajohtaja. Näkyvä kolumnisti ja puhuja, Petterillä on M.Phil Cambridgen yliopistosta. Hän istuu myös Unicef Suomen hallituksessa.