Vastuullisuus työnantajana ja sen vaikutukset sijoittamiseen

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

#Vastuullisuus työnantajana ja sen vaikutukset yritykseen sijoituskohteena ja sijoittamiseen.

Minulla on hyvin laaja tuttavapiiri, mutta ei niin laaja, että siellä liikkuvasta tiedosta voisi trendin omaisia johtopäätöksiä vetää. Kuitenkin viime aikoina on ”minunkin otoksessani” käsittämättömän paljon noussut esille niin tuttavapiirissä, kuin lehti- ja somekirjoittelussa yleensä yritysten henkilökuntaa koskevia tilanteita, joissa yritysten ylin johto, omistajat ja vaikuttaja- asemissa olevat henkilöt eivät konkreettisesti omien toimiensa kautta osoita elävänsä vuotta 2018.

Eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että jokapäiväinen käyttäytyminen (tai tässä tapauksessa käyttäytymättä jättäminen) vastuullisena työnantajana merkitsee suoraa kassavirtaa (tai sen puutetta) ja asiakkaita ja sijoittajia, jotka nykyaikana hyvin herkällä korvalla tulkitsevat jokaisen särähdyksen, joka yrityksen imagoon ja brändiin tulee. Sijoittajat niin yksityiset kuin instituutioasiakkaat haluavat onneksi enenevässä määrin sijoituskohteiltaan äärimmäistä vastuullisuutta, myös henkilökunnan asioiden hoidossa.

Tällaista yrittäjän tai ylimmän johdon vastuuttomuutta esiintyy esimerkiksi hämmästyttävän paljon niin kuumilla sijoituskohteilla kuten pelialalla ja terveydenhoitoalalla, monien toimialojen startupeissa , ”kestosuosikissa” eli ravintola-alalla kuin finanssialalla vain muutaman esimerkin ylös nostaakseni.

Hiukset nousevat pystyyn tilanteista; seniori ihmisille jätetään työsopimukset vain suullisiksi ja sitten niitä muutellaan ja yritysrakenteita muokataan siten, että diili työpaikasta on aivan eri diili kuin se sopimusta neuvoteltaessa oli ja taustalla sellainen tuttavuussuhde työnantajan ja työntekijän välillä, että kukaan ihminen ei osaa kyseenalaistaa, jätetään työsopimuksen mukaisia palkkoja maksamatta vedoten siihen, että itse menettänyt sijoituksissaan rahaa niin ja niin paljon tai työolot on omalla käyttäytymisellään tehty mahdottomiksi kenenkään aikuisen ihmisen kestää ja eletään täyin yrityksen ja ylimmän johdon oikkujen ja kiukunpuuskien mukaan, tehdään keinotekoisia työsopimuksia pätkissä senioreillekin ihmisille ja venytetään lain vastaisesti näin koeaikoja, tarjotaan monilta kohdin täysin Suomen lain vastaisia työsopimuksia, työntekijän itse irtisanouduttua soitellaan kilpailijoille ja vakuutetaan ja pelotellaan kilpailevan firman ylin johto olla palkkaamatta tätä nimenomaista työntekijää, soitellaan jo palkattujen työntekijöiden johdolle ja uhataan olla tekemättä businestä, jos työntekijä vakinaistetaan koeajan jälkeen tai suljetaan ihmisten puhelinliittymiä ja jätetään työsuhdepuhelinlaskut maksamatta, pitämättömät lomat tai tehdyt extratunnit halutaan unohtaa jne. jne.

Tällaista tuntuu tapahtuvan ” tutkan alla” niin senioreille kuin vasta työelämää aloittaville nuorille.

Toisaalta vastuullista johtamista ei myöskään ole sellaisessa yrityksessä, jossa palkataan ihmisiä ylemmän johdon tehtäviin; niitä samoja jotka ovat ryvettyneet edellisellä työnantajilla varoituksilla esim. edustustehtävien epäasiallisesta suorittamisessa jne.  Pörssiin pyrkii ja menee yhtiöitä, joilla kaikenlaista ilmiselvää sotkua takana tai meneillään myös henkilöstön asioiden hoidossa vastuuttomasti ja ilmeisesti täysin unohdetaan, että tällaiset asiat ovat keskeisiä vaikuttimia sijoituskohteita valittaessa.

Jokaisen ylimmän johdon agendalla pitäisi tänä päivänä olla päämääränä rakentaa paras työpaikka ja sellainen yrityskulttuuri, johon halutaan sitoutua ja liittyä. Tällainen yritys tekee tulosta, onnelliset työntekijät ottavat extra mile ponnistuksia työn eteen ja asiakkaat ja sijoittajat kiittävät.

Maailmalla viime viikolla alkoi suurennuslasi kohdistua taas kerran Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin suuntaan, joka on yhtäsuuri kuin Facebook. Skandaaleissa toisensa jälkeen ryvettyneen yrityksen hallintorakenne vaaditaan uudelleen pohdintaan sekä suur- että piensijoittajien toimesta , koska vastuullinen sijoittaja haluaa mm. ehdotonta läpinäkyvyyttä sijoituskohteiltaan sekä loppukädessä asiallista omistajuutta ja organisaatiorakennetta niin henkilöstön kuin asiakkaiden näkövinkkelistä.

Olemme vihdoin ottamassa isompia kuin vauvanaskelia kohti oikeanlaista vastuullista sijoittamista, kun ymmärrämme, että on vain jäävuoren huippu ja todellinen vastuullisuus on kaukana, jos leikimme esim. sen tyyppisten varainhoitajen kanssa, jotka näkevät vastuullisen sijoittamisen vain sellaisten yritysten kautta, jotka vaikuttavat isoa maapalloa koskeviin haasteiden kautta, kuten ilmastonmuutoksen hidastamiseen, jotka nekin toki ovat tärkeitä.

Sijoittamalla joko suoraan, rahastojen tai vaikka joukkorahoitusalustojen kautta vastuullisempiin ja eettisempiin sijoituskohteisiin , jotka ottavat myös henkilöstöasiat vakavasti huomioon, sijoitat varmemmin yrityksiin, jotka toimivat jo nyt tulevaisuuden ehdoilla, jotka itse asiassa pitäisi olla jo tätä päivää. Vastuulliset yritykset menestyvät, koska ne houkuttelevat pääomaa, osaamista ja asiakkaita.

Data on uusi öljy, tai parempi kuin öljy ja jatkossa onkin haaste saada tällainen pinnan alla oleva henkilöstöön kohdistuva ala-arvoinen käyttäytyminen esille järkevästi ja sijoittajille asti. Me seniorit nimittäin emme näistä kaupungilla huutele ja paljon katsotaan asioita läpi sormien ”herrasmiessopimuksin” ja työpaikan menetyksen pelossa asiat vain haudataan. Ilahduttavaa on nähdä työelämään tulevien nuorten olevan rohkeampia ja reippaasti kirjoittavan kokemuksistaan somessa ja irtisanoutuvan heti itse, jos kokee jopa ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä työnantajan puolelta silläkin uhalla, että esim. uutta kesätyöpaikkaa ei ehdi enää täksi kesäksi saamaan.

Tällainen työntekijä on vastuullinen työntekijä ja pitäisi olla jokaisen rekrytoinnin haluttu tyyppi. Hän ei siirrä vastuuta vaan seuraaville työntekijöille, vaan auttaa toivottavasti työnantajaa avaamaan vihdoin ja viimein silmänsä. Monesti keisien taustalla nimittäin on ” patologinen” käyttäytymishäiriö.

Miten tällainen kassavirtaan vaikuttava data saadaan ulos? Fintech Finland yhdistyksen hallituksen jäsenenä näen onneksi jo muutamia suomalaisiakin varainhoidon teknologisia ratkaisuja vastuullista sijoittamista tukemaan.  Somessa pyörivän pirstaleisen tiedon hyödyntäminen on entistä tärkeämpää. Samaan aikaan finanssialan regulaation edetessä, finanssialan toimijat kilvan siirtävät osaa sijoitustuotteiden myyntiään digitaalisiin alustoihin ja teknologiaa todella tarvitaan omatoimisten sijoittajien vastuullisen sijoittamisen tueksi. Minulla on myös ollut etuoikeus toimia ruotsalaisten kontaktieni kautta mukana globaalissa projektissa, jossa algoritmien avulla standardoidaan uutta tulevaa finanssialan vastuullisen sijoittamisen standardia.

Varainhoitotaloissa ja pankeissa onneksi on myös erittäin laadukasta osaavaa henkilökuntaa (ja uusissa rekrytoinneissa siihen kiinnitetään onneksi vielä enemmän huomiota), jotka osaavat antaa yrityksen tuotto- ja riskiprofiilin sekä yritysten perusfinojen avaamisen lisäksi neuvonantopalvelua vastuullisen sijoittamisen vaikutuksista yrityksen tulokseen erityisesti yritys sijoituskohteena -näkökulmasta.
Vastuullisessa sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä tai ainoaa tapaa ottaa huomioon sijoituskohteiden ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli ns. ESG-asioiden (Environment, Social and Governance) vaikutukset siten, että salkun tuotto- ja riskiprofiili paranevat.

Sijoittamalla ja näin siis säästämällä voi vaikuttaa. Itse toivon, että vastuullisuus- kärjellä saadaan sijoittajiksi uusia ihmisiä, esimerkiksi sellaisia, jotka eivät aiemmin ole edes miettineet sijoittamista, vaan makuuttavat lapsilisään ja matkarahojaan tileillään.

Jaa

Vaikuttajasta

Kirsi Larkiala

Board Executive, Financial Services
Fintech Global Top100 Influencer
#Finanssiala #Fintech #Rahoitus #leadership #Corporatebanking

Jätä vastaus