Viikon varianssi: oletko kiireinen vai aikaansaava?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Varianssi mahdollistaa muutoksen. Se hakee ratkaisuja tehokkaaseen ajatteluun ja auttaa kirkastamaan omaa arvomaailmaa. Jaksaminen työssä ja vapaa-ajalla voidaan varmistaa vain johtamalla omaa suorituskykyä. Kuormitus ja palautuminen eivät ole toisistaan irrallaan, vaan osa kokonaisuutta, varianssia. Kaikki energia luonnossa syntyy siitä.

Keskittyminen tarkoittaa fokuksen suuntaamista oikeisiin asioihin. Se on yksi tärkeimmistä suorituskykyymme liittyvistä taidoista. Digitalisoituneessa, etätöiden sävyttämässä maailmassa ajan ja energian suuntaaminen oleelliseen on aiempaa haastavampaa. Etätöissä on paljon hyvääkin, mutta läsnäolon ja keskittymisen näkökulmasta on olemassa myös valtavat riskit.

Työt eivät tekemällä lopu. Eivätkä ne myöskään katoa mihinkään. Päivittäisestä informaatiotulvasta tulisi osata poimia asiat, jotka juuri sillä hetkellä ovat kriittisimpiä, hedelmällisimpiä ja vievät varmemmin kohti tavoitteitamme. Enemmän ei ole aina enemmän.

Vielä oleellisempaa oman psyykkisen energisyyden säilyttämisessä on keskittyä asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Negatiivinen eli kroonistunut stressitila on usein seurausta liian pitkään jatkuneesta
hallitsemattomuuden tunteesta. Se johtaa myös fyysisiin tuntemuksiin kehossa.

Työuupumuksen aiheuttajat voivat löytyä myös oman toimintamme ulkopuolelta, mutta viime kädessä jokainen päättää itse siitä, minkä merkityksen antaa ympärillään tapahtuville asioille. Etätyössä uupuvan suorittajan stressikuorma lähtee yleensä liikkeelle hallinnan tunteen menetyksestä, kun päivästä toiseen tuijottaa tietokoneen ruudulta Teams-palaverissa pelkkiä osallistujien nimikirjaimia.

Oletko parhaimmillasi silloin kun se ratkaisee?

Voimme olla parhaimmillamme erittäin tehokkaita ja täysin keskittyneitä vain kaksi tai kolme kertaa päivässä. Se kuinka hyvässä vireessä olet nuo kerrat, määrittää menestyksesi työelämässä.

Jakamalla huomiota useaan eri välineeseen ja puurtamalla ilman palautumista hävitämme mahdollisuuden olla parhaimmillamme oikealla hetkellä ja valitsemme olla korkeintaan keskinkertainen versio itsestämme.

Työelämää ja myös vapaa-aikaa myrkyttää jatkuva kiire.

Tiedät varmaan tunteen, kun kiirehdit palaverista toiseen ja puhelimesi soi. Puhelu alkaa tutulla kysymyksellä: “Onko kiire?” Miten tärkeää onkaan vastata: “Kyllä, kiirettä pitää.” Kun molemmat ovat aikansa kehuneet kiireellään ja saaneet tuntea itsensä poikkeuksellisen tärkeiksi, on hyvä jatkaa itse asiaan.

Kiire ei ole enää pelkästään kuvaus nykyisestä työtilanteesta vaan tapa arvottaa itseään ja toisia. Siksi se onkin niin salakavalan epäterve piirre. Uskomme, että tärkeällä ihmisellä on aina täysi kalenteri. Väljä kalenteri saa olon tuntumaan siltä kuin olisi jäänyt jonkin hyvin tärkeän ulkopuolelle.

Kiire on arvo, jota kukaan ei mainitse, kun puhumme omista arvoistamme. Mutta kiireen salainen ihannoiminen on tässä ja nyt. Kiireen vastakohta ei ole joutilaisuus vaan aikaansaavuus, mutta siitä puhutaan paljon vähemmän.

Miksi kiire on arvona sairas?

Kiireisenä pysyminen johtaa siihen, että kykymme olla läsnä muiden ihmisten kanssa heikkenee jatkuvasti. Meistä kuoriutuu ”multitaskaajia”, vaikka ihmisen tehokkuuden kannalta monien asioiden tekeminen yhtä aikaa ei lisää tuottavuutta. Kahden asian samanaikainen tekeminen rasittaa aivojamme huomattavasti enemmän kuin kyseisten asioiden tekeminen erikseen. Voimmekin toimia erinomaisella tasolla vain yhdessä asiassa kerrallaan. Monotasking mahdollistaa huippusuoritukset. Multitasking tekee meistä pelkkiä peruspuurtajia. Kiireinen ihminen ei yksinkertaisesti ehdi noudattaa varianssia, koska kiire tuntuu tärkeämmältä kuin tuottavuus.

Kiireen myötä tuhoamme pala palalta tehokkuutemme, uusiutumisemme ja onnellisuutemme tärkeintä lähdettä: läsnäolon taitoa. Aito tehokkuus lisääntyy läsnäolon lisäämisen ja sen intensiteetin myötä.

Moni jatkaa multitaskingia myös työpäivän jälkeen. Puhelimen, läppärin ja TV:n yhdistelmällä tuskin on parasta läsnäolevaa seuraa muille perheenjäsenille. Valitettavasti tänä päivänä ei ole harvinaista kuulla sellaisistakin perheistä, joissa yhteisellä illallisella kaikilla on kännykkä esillä häiritsemässä yhteistä läsnäolon hetkeä.

Jos on valmis kääntämään selkänsä kaikkein rakkaimmille läheisille ihmisille, voi vain kuvitella kuinka helppoa on uhrata läsnäolo kiireelle työyhteisöissä: esimerkiksi johtoryhmän palavereissa, asiakastapaamisessa, koulutuksissa tai kahdenkeskisessä keskustelussa työkaverin kanssa. Aina on yksi tärkeä meili, johon pitää vastata, tai yksi puhelu, joka ei voi odottaa.

Päätös keskittyneestä läsnäolosta ei vähennä tehokkuutta vaan lisää sitä. Yhden asian hoitaminen kerrallaan on tehokkuuden kannalta parasta. Kun keskittyy oikeisiin asioihin, yhteen asiaan kerrallaan ja on tietoisesti läsnä, henkilökohtaisessa tehokkuudessa alkaa tapahtua ihmeitä.

Läsnäolon taidon opettelemista

Ihmisen suurin tietotaito syntyy kyvystä yhdistää oma osaaminen muiden ihmisten osaamisiin. Muiden taidot, kokemukset ja näkökulmat tekevät jokaisesta yksilöstä paremman ja fiksumman. Läsnäolo on teoriassa helppoa – ja samalla käytännössä niin vaikeaa. Riittää kun annat kaiken huomion ihmisille, joiden kanssa olet vuorovaikutuksessa. Osaatko keskittyä sataprosenttisesti silloin kun sitä vaaditaan, mutta myös ottaa täysin lungisti, kun on sen aika? Jos osaat, olet sisäistänyt varianssin ytimen suorituskyvyn lisääjänä.

Saamme aikaiseksi asioita, joihin keskitymme, koska fokuksemme johtaa mitä todennäköisemmin laadukkaampaan toimintaan. Siksi meidän pitää multitaskaamisen ja hedonistisen mielihyvän tavoittelun sijaan opetella keskittymään ja olemaan läsnä asioissa, joiden merkitys on suorituskyvyllemme kaikkein merkittävin.

Jaa

Vaikuttajasta

Petteri Kilpinen

liiketoimintajohtaja
Aava Virta
#johtajuus #strategia
#hyvinvointi #kulttuuri

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.

Jätä kommentti