Voiko yöllä synnyttää parempia tuloksia?

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Varianssi mahdollistaa muutoksen. Se hakee ratkaisuja tehokkaaseen ajatteluun ja auttaa kirkastamaan omaa arvomaailmaa. Jaksaminen työssä ja vapaa-ajalla voidaan varmistaa vain johtamalla omaa suorituskykyä. Kuormitus ja palautuminen eivät ole toisistaan irrallaan, vaan osa kokonaisuutta, varianssia. Kaikki energia luonnossa syntyy siitä.

Uni on esimerkki siitä, miten ihmiskeho on suunniteltu palauttamaan jaksamisemme ja
suorituskykymme.

Silti moni meistä pitää nukkumista laiskotteluna tai pakollisena pahana. Kun jatkuvasti
priorisoimme muita asioita unen kustannuksella, laskemme samalla suorituskykyämme huomattavasti.
Tämä tuntuu monelle mahdottomalta ajatukselta, sillä lineaarinen ajatuskulkumme uskoo siihen,
että tekemällä enemmän ja lepäämällä vähemmän saamme enemmän aikaan. Valitettavasti se ei
pidä paikkaansa.

Uniongelmia aiheuttavat paineet ja kroonistuva stressi johtuvat usein vääristä elämäntavoista ja
työn huonosta rytmittämisestä. Unen merkitys terveydelle on dramaattinen. Se vaikuttaa mm.
immuunijärjestelmään, kroonistuvan stressin kokemiseen, ylensyöntiin tai vaikkapa
painonhallintaan.

Suurin osa ihmisistä nukkuu vähemmän, koska haluaa saada aikaan enemmän. Ymmärrettävää,
sillä nukkuminen saattaa tuntua ajan hukalta. Todellisuudessa unen puute johtaa merkittävään
tuottavuuden laskuun. Työtunteja saattaa kertyä enemmän, mutta tehokkuuden lasku syö kaikki
sillä saavutetut ”hyödyt”.

Maksetaanko sinulle ajattelusi laadusta vai istumisen määrästä?

Vielä suurempi ero syntyy ajattelun terävyydessä, päätöksentekokyvyssä ja luovuudessa. Tämä
taas johtaa vääjäämättä siihen, että kyky uudistaa huonoja työprosesseja heikkenee, jonka myötä kierre on valmis: saadaan lisää tunteja tehdä vääriä asioita, joita ei ehdi tai jaksa pysähtyä uudistamaan. Jos
muutosta parempaan ei tule, lopputulos on synkkä.

Elämässä tulee väistämättä eteen häiriötilanteita. Unenpuutteesta kärsivät kokevat tällöin
enemmän negatiivisia ajatuksia ja masennusoireita kuin hyvin nukkuvat. Ylireagointi lisääntyy jo
pienestä unenpuutteesta, ei vain vakavista unihäiriöistä kärsivillä. Univajeesta kärsiviä ovat
lähestulkoon kaikki, jotka heräävät toistuvasti väsyneinä aamulla ja kokevat, etteivät saaneet
nukkua tarpeeksi. Eli aivan liian moni tärkeissä työtehtävissä olevista ihmisistä.

Lyhyistä unista, siis univajeesta, puhutaan usein ihannoivaan sävyyn. Kerrotaan tarinoita
huippujohtajista ja valtioiden päämiehistä, jotka nukkuvat vain neljä tuntia yössä. Näitä tarinoita kuullessaan moni saattaa erehtyä kokemaan itsensä laiskaksi tai saamattomaksi, jos nukkuu useimmille tarpeelliset 7–8 tuntia yössä. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos nämä suuret johtajat nukkuisivat enemmän.

Viime hetken viimeistelyt?

Työelämässä on kovin tyypillistä, että tärkeää presentaatiota hiotaan lähes koko edeltävä yö, jotta
se on varmasti hyvä aamun tärkeässä asiakasneuvottelussa. Jos kyseessä on aidosti tärkeä esitys,
miksi ihmeessä siihen mennään väsyneenä ja aivot turtana? Tuskin Usain Boltkaan valmistautui
olympiafinaaliin valvomalla koko yön ja pohtien erilaisia näkökulmia lähtötelineistä irtautumiseen.

On hyvä asia, että on olemassa ahkeria työntekijöitä, mutta nykyisellä katkeamattomalla työllä ja
informaatiovirralla on suuri vaikutus sekä unen määrään että sen laatuun. Moni nukkuu kännykän
kanssa ja vilkaisee kylkeä kääntäessään uutiset, some-päivitykset ja inboxiin saapuneet viestit.
Harvoin puhelimessa kuitenkaan on viestejä, jotka tuudittavat syvän unen maailmaan ja lisäävät
yksilön tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

Univaje tuhoaa juuri sitä osaa aivoissa, jota uusi työ tarvitsee

Onneksi asenteet ovat muuttumassa. On jo tunnistettu, että unihäiriöt ovat yksi merkittävimmistä
riskitekijöistä työkyvyn alentumisessa ja lisääntyneessä sairastuneisuudessa. se terveytemme ja
jaksamisemme perustasta. Yhteinen tavoitteemme voisikin olla se, että tekisimme hyvästä unesta
tervetullutta ja trendikästä. Itsellemme, läheisillemme ja työyhteisöissämme. Tarvitsemme
parempaa ajattelua ja kirkkaampia ratkaisuja, ja niitä ei synny väsyneillä aivoilla.

Jaa

Vaikuttajasta

Petteri Kilpinen

liiketoimintajohtaja
Aava Virta
#johtajuus #strategia
#hyvinvointi #kulttuuri

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.

Kommentointi on suljettu