Yhteinen ruokapöytä katsoo tulevaisuuteen

Reijo Karhinen

Yksi uusi sivu käännettiin suomalaisen ruuan tarinassa, kun Rinteen ja edelleen Marinin hallituksen ohjelman mukainen yhteinen ruokapöytä kokoontui joulukuun alkupuolella ensimmäiseen tapaamiseensa. Tämän ruokapöydän isäntänä oli ilo aistia jotain sellaista, mistä moni meistä on viime vuosina haaveillut. Moniäänistä, mutta korostuneen rakentavaa, laadukasta ja toinen toistaan arvostavaa tulevaisuuslähtöistä keskustelua.

Ei myöskään jäänyt epäselväksi, etteivätkö kaikki ruokaketjun keskeiset toimijat olisi ylpeitä suomalaisesta ruuasta, ja etteikö sen merkitystä koko kansakuntaa yhdistävänä tekijänä tunnistettaisi. Keskustelussa oli aistittavissa vilpitöntä innostuneisuutta ja aitoa ylpeyttä saada olla yksi osa ruokaketjua, jonka perusta – suomalainen ruoka – edustaa puhtaudessaan ja turvallisuudessaan maailman huippua. Tälle pohjalle on hyvä alkaa rakentaa konkretiaa. Kotimaisen ruuan arvostus on nosteessa. Ajoitus lisäpotkulle on otollinen.

Nappasin keskustelusta muutaman sitaatin, jotka omalla tavallaan kuvaavat yhteisen ruokapöydän jäsenten halua asettaa työskentelymme rima korkealle:

”Suomi voisi olla ruokatuotannon Tesla, edelläkävijä, jota ei heti oteta vakavasti mutta jonka data pystyisi todentamaan, että toimimme kestävämmin kuin kukaan muu.”

Olen vakuuttunut, että yhteisen ruokapöydän jäsenten jakamaton yhteinen näkemys lähtee halusta katsoa todella korostuneesti vain tulevaisuuteen. Ruokajärjestelmän toimintaympäristö on käytettävissä olevaan aikaan nähden ja kohti uutta vuosikymmentä kuljettaessa nopeammassa muutoksessa kuin ehkä koskaan.

”Meidän tulisi löytää konsensus siihen, että ruokatuotannon koko ketju maassamme saataisiin seuraavalle tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voisimme rakentaa yhtenäistä maa- ja ruokabrändiä sen sijaan, että yritämme elvyttää väkisin vanhoja rakenteita.”

Digitalisaatio ja ilmastonmuutos superluokan megatrendeinä kirittävät ruokajärjestelmäämme uudistumaan nopeammin kuin koskaan. Tästä seuraa väistämättä myös se, että meillä on oltava halu ja valmius muokata asenteitamme, ajatteluamme sekä osaamistamme ruokaketjun kaikissa osissa nopeammin kuin koskaan. Globaali kilpailu haastaa koko ketjua. Pärjätäksemme meidän on löydettävä oikeita, kestäviä kilpailuetuja.

Oleellista on ymmärtää, että kuskin paikalla on nyt suomalainen kuluttaja. Hänellä on vahva ote tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Uutta teknologiaa hyödyntävä kuluttaja johtaa itse asiassa tätä globaalia murrosta tekemällä arvojensa ja tarpeidensa mukaisia valintoja yhä lisääntyvien vaihtoehtojen välillä. Kuluttajien arvostusten muuttumisen äärellä koko ruokajärjestelmän on oltava nöyränä. Olemme uudella tiellä, tiellä jolla mahdollisuutta U-käännökseen ei ole.

”Kyettäisiin etenemään suurimpien yhteisten nimittäjien kautta- eikä erkanemaan pienimpien erottavien tekijöiden kautta.”

Juuri nyt, tällaisten muutosvoimien paineessa suomalaisen ruoka-alan on järkevää katsoa tulevaan yhdessä. Tähän yhteinen ruokapöytä on jo puitteiltaan ja kokoonpanoltaan valmis. Korkeatasoisen aivoriihen yhteisöllisyys syntyy kokonaisuuden arvostamisesta. Jäsenet edustavat yksilöinä omaa osaamisalaansa, eivät taustaorganisaatioitaan.

Katse oli vahvasti tulevaisuudessa tänään uuden #yhteinenruokapöytä valmistelupalaverissa. Lupaava uusi alku. Moniäänisesti, mutta avoimen rakentavasti ja hyvällä fiiliksellä saatiin piirrettyä yhteinen iso kuva mihin tähdätä. Tulevaisuuskuvan kautta konkretiaan. #perästäkuuluu👍 pic.twitter.com/HuAcbd3gs1

— Reijo Karhinen (@ReijoKarhinen) December 9, 2019

Toimeksiantomme on laaja – mistä aloitamme?

Yhteisen ruokapöydän asettamiskirjeessä todetaan, että yhteinen ruokapöytä on tulevaisuuslähtöinen keskustelufoorumi, joka yleisellä tasolla:

1) Määrittää ruokaketjun toimintaympäristön pitkän aikavälin tulevaisuuskuvan.
2) Määrittää koko ruokaketjun tahtotilan, strategian ja tarvittavat ylätason tavoitteet.
3) Edistää rakentavan keskustelu- ja viestintäilmapiirin luomista suomalaisen ruuan ympärille.
4) Nostaa suomalaisen ruuan arvostusta ja edistää ruokakulttuuriamme.
5) Kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomailla.
6) Edistää vientiä sekä edistää koko ruokaketjun ja sen eri osien, myös kuluttajien etua.

Työmme ytimessä on taloudellisesti menestyvä ja kestävään elämäntapaan nojautuva ruokajärjestelmä. Aiomme kokoontua tulevana vuonna keskimäärin joka toinen kuukausi. Aloitamme yhteisen tulevaisuudenkuvan rakentamisella. Millainen on toimintaympäristömme kymmenen vuoden kuluttua? Tämä on aivan keskeinen kysymys. Tiedämme, että muutos tulee olemaan radikaali, mutta millainen? Etenemme siitä yhteiseen kansallisen strategisen tahtotilan määrittelyyn ja edelleen tarvittaviin toimenpiteisiin. Noteerasimme jo ensimmäisessä tapaamisessamme ministeri Jari Lepän lupauksen: ”Politiikka ei tule olemaan suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämistyön tekemisen esteenä.”

Lähtökohtamme tulee olemaan avoin työskentelytapa. Luotamme siihen, että vain avoin vuorovaikutus kasvattaa luottamusta tulevaan ja lisää tarvittavaa muutosälykkyyttä. Päästyämme riittävän pitkälle omassa työskentelyssämme, hyödynnämme uutta teknologiaa ja altistamme osallistamalla ajattelumme laajaan, kaikkien suomalaisten kuulemiseen.

Vuorovaikutus on kaiken keskiössä: millaisena sinä haluat nähdä suomalaisen ruoan tukevaisuuden? Jatketaan keskustelua Twitterissä!