Bonfire.fi

Hyvinvointi ja sen tuottaminen on yrityksen tehtävä

Viimeistelen tätä blogia valtakunnallisena Yrittäjän päivänä 5.9.2020. Olen ollut jo pidemmän aikaa  huolestunut suomalaisen keskustelukulttuurin kaventumisesta äärimmäisen negatiiviseksi sekä vastakkainasetteluun tähtääväksi. Sosiaalisen median dopamiinipyrskeet tukevat negatiivisuutta. Klikkiotsikot tuottavat mediataloille enemmän kuin asioiden syvällinen ja monimuotoinen käsittely. Tämä koskee myös yrittäjyyttä. Hyvinvointi ei myöskään ole mielestäni riittävän hyvin meidän yrittäjien fokuksessa tai mukana arjessamme. Millainen voisi olla hyvinvoiva yhteiskunta, joka tukee yrittäjyyttä hyvinvoinnin luojana?

Yrittäjyydestä suomalaisen yhteiskunnan tukijalka

Yrittäjänä en tunnista itseäni näistä lehtien ja sosiaalisen median keskusteluista tai kirjoituksista. Pelkään, että osaavat tulevaisuuden suomalaiset yrittäjät eivät perusta jatkossa yrityksiään Suomeen. Tämä vaikeuttaa entisestään yhteiskunnallisen huoltovajeen ja velkaantumisen kierteen kääntämistä positiiviseksi. Yritysten menestys tulee pitkälti määräämään yhteiskuntamme tulevaisuuden ja käytettävissä olevan jakovaran.

Tilastoja tutkimalla ei pitäisi olla epäselvää, että merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yhteiskunnallista (epä)keskustelua yrittäjyyden ympärillä hallitsee verojen välttely tai optimointi, yrittäjä itsekkäänä kapitalistisikana tai Marxin hengessä työntekijöiden riistäjänä. Pääoma ja sen kasvattaminen nähdään pelottavana ja negatiiivisena. Jokaisen suomalaisen pääoman tai varallisuuden lisääminen kasvattaisi vapautta tehdä itselleen merkityksellisiä asioita ja päätöksiä. Miltä kuulostaisi Suomi, jossa varallisuuden ja henkisen pääoman turvin voisimme vapaasti valita koulutuksemme tai uramme?

Media osallistuu osaltaan tähän railoja ihmisten välillä lisäävään keskusteluun. Mediassa aivan liian usein yrittäjyyden menestys määritellään vuotuisen verolistauksen perusteella. Tämä ruokkii entisestään vastakkainasettelua, koska vain harva arjen yrittäjä päätyy näille verolistoille. Voisimmeko jatkossa kirjoittaa ja ajatella yrittäjät onnistujina sekä yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tukijalkoina. Sitä me olemme jo nyt.

Tasa-arvoinen yhteiskuntamme

Uskon tasa-arvoon kaikilla sen tasoilla. Väitän myös, että Suomi on aidosti hyvin tasa-arvoinen, vaikka tästä saa todistaa jatkuvasti hyvin erilaisia versioita ja asioiden vääristelyä. Kasvoin vahvasti vasemmalle kallellaan olleessä perheessä. Todistin myös vanhempieni onnistumisen ja epäonnistumisen (lue: velkaantumisen) yrittäjänä. Olen nähnyt heidän taistelun henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja jaksamisen rajoilla – ja sen yli – yhtiökumppaneiden alkoholisoituessa ja jättäen suurimman vastuun omille työteliäille vanhemmilleni.

Päädyin perhetaustastani huolimatta korkeakouluun ja vielä kaupalliselle alalle vastoin kaikkia odotuksia. Kiitos tästä kuuluu Kuopion Lyseon lukion mahtavalle opinto-ohjaajalle. Uskon, että suomalainen yhteiskunta mahdollistaa itsensä kehittämisen ja perinteisin mittarein menestymisen jos nuorella (tai miksei vanhemmallakin) henkilöllä on oma sisäinen polte ja usko itseensä.

Nuorempana pohdin, että minusta ei tule yrittäjää vaan menen ja elän turvallista korporaatioarkea. Kuinka väärässä sitä 20-vuotias Teemu saattoikaan olla muuttaessaan opiskelemaan Helsinkiin. Kuten alussa mainitsin, en tunnista itseäni lehdistön tai sosiaalisen median yrittäjäkeskustelusta tai uutisoinnista. Pystyn kuitenkin ymmärtämään erilaiset näkökulmat tässä vellovassa keskustelussa.

Yrittäjyyden oppimatkani

Aloitin vielä hyvin alkutaipaleella olevan yrittäjäpolun kolmisen vuotta sitten. Aikaan on jo nyt mahtunut raskaita hetkiä ja vääriä päätöksiä. Mutta myös yhtä lailla opettavaisia ja äärimmäisen palkitsevia hetkiä. Puhumattakaan kaikista hienoista ihmisistä, joihin olen saanut tutustua  matkan varrella ja päässyt puolin tai toisin sparrailemaan heidän kanssaan. Matkani on opettanut minulle sen, että suurin osa yrittäjistä on vastuunkantajia ja -ottajia. He kantavat huolta itsestään, perheestä, ympäristöstä, henkilöstöstä ja muista sidosryhmistä. Usein jopa oman terveyden ja hyvinvoinnin riskeeraten. Kaikesta huolimatta uskon olevani oikealla oppimatkalla, mutta jotain haluaisin muuttaa yrittäjyys- ja hyvinvointikeskustelussa.

Hyvinvointiyhteiskunta 3.0

Nyt kun korona on vielä hiekoittanut meidän kaikkien yrittäjien polkua toivoisin että otamme 2020-luvulle uuden asenteen yrittäjyyden menestymisen määrittelyyn. Ei ajatella yrittäjyyttä perinteisesti taloudellisena menestyksenä. Ei ajatella yrittäjiä riistävinä kapitalisteina. Ei olla yrittäjinä riistäviä kapitalisteja. Luodaan yrittäjyydelle 2020-luvun manifesti uudesta näkökulmasta. Yrittäjyys on hyvinvointia ja sen luomista. Hyvinvointia itselle, sidosryhmille ympärilläni sekä yhteiskunnallista hyvinvointia. Siirrytään taloudellisen arvonlisän käsitteestä hyvinvoinnin tai psykologisen pääoman arvonlisän luomiseen. Määritellään hyvinvointi uudelleen. Ja tietyiltä osin matkaamme menneeseen patruunoiden ja perheyritysten aikaan.

Alla on lista kysymyksiä meille kaikille eri yhteiskunnan ja yrittäjyyden tasolla toimiville yhteiskunnan uudelleen määrittämiseksi:

  1. Kuinka hyvin me yrittäjät voimme sekä fyysisesti ja henkisesti? Olemmeko läsnä?
  2. Kuinka hyvin me jaksamme kotona vanhempina, puolisoina tai ystävinä? Vaikutammeko ihmisiin positiivisesti vai turvattomuutta ympärillemme luoden?
  3. Kuinka hyvin meidän yrityksen henkilöstö voi? Miten voimme maksimoida heidän taloudellisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin?
  4. Kuinka paljon hyvinvointia luomme yhteiskuntaan maksamillamme veroilla koulutuksen, terveydenhoidon tai muun palvelun merkeissä? Miten varmistumme siitä, että verot menevät hyvinvoinnin lisäämiseen eikä tarpeettomien rakenteiden ylläpitämiseen?
  5. Kuinka voimme vaikuttaa maapallon hyvinvointiin? Miten minimoimme ympäristön kuormituksen tai kompensoimme vaikutuksemme. Mitä uutta voimme innovoida?
  6. Voisimmeko ajatella pääoman uudestaan? Kuinka paljon kirjaimellista pääomaa eli henkistä osaamista ja kapasiteettia saamme luotua omaan yritykseen, sen verkostoon ja koko yhteiskuntaan?
  7. Kuinka vaikutamme verkostomme (esim. alihankkijat) hyvinvointiin parhaalla mahdollisella tavalla?
  8. Auttaminen on parasta lääkettä stressiin tai uupumukseen. Kuinka voin auttaa (yrittäjä)kollegaa kasvussa tai jossain hänen kohtaamassa ongelmassa? Kilpailun ja kateuden sijaan auttaminen luo hyvinvointia kaikille.

 

Otetaan jokainen yrittäjä tavoitteeksemme luoda ja lisätä hyvinvointia ympärillämme. Kuten edellä olevasta kysymysten tulvasta voi jo päätellä, voimme petrata kaikilla osa-alueilla. Määritellään hyvinvointiyhteiskunta uudelleen ikuisen sosialistisen ja kapitalistisen vaihtoehdon kilpailun ja vastakkainasettelun sijaan. Ajatellaan samalla hyvinvointi ja yrittäjyys laajemmin ja uusiksi. Pohditaan yhdessä, miten voimme tukea yrittäjyyttä niin henkisesti kuin taloudellisesti parhaalla ja mahdollisimman tasa-arvoisella tavalla. Muistetaan että yhdelle kasautunut hyvinvointi ei ole muilta pois. Mikäli sinulle on kasautunut hyvinvointia enemmän kuin tarvitset, niin miten voisit jakaa sitä ympärillesi tai laittaa hyvinvoinnin kasvamaan korkoa toisaalla?

Hyvinvoinnista yrityksen tärkein tehtävä

Yksi omaan korvaan pahasti käyvä keskustelu on aina yritysten olemassa olosta ja tärkeimmistä tehtävästä. Tiedän erinomaisen hyvin, miten osakeyhtiölaki määrittelee yrityksen tarkoituksen. Voisimmeko me ajatella myös tämän uusiksi? Uusi kirjaus ei olisi ristiriidassa lain kirjaimen kanssa, koska lakia tuskin saamme muutettua kovinkaan lyhyellä aikavälillä.

Miltä kuulostaisi osakeyhtiölain kirjaus voiton tavoittelusta vastuullisen yrittäjyyden näkökulmasta?

! Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa hyvinvointia !

 

Mielestäni tämä vastuullinen versio on huomattavasti parempi. Pyrin osaltani tätä missiota edistämään sekä omassa yrityksessäni että myös muussa tekemisessäni. Pyrithän sinäkin?

Miten me voimme pitää huolta omasta hyvinvoinnista?

Jotta tämä kirjoitus ei jää pelkästään hyvinvoinnin manifestiksi, kyselin LinkedIn:issa tuntemilta hyvinvointialan yrittäjiltä miten kukin meistä pitää huolta itsestään ja tiimistään. Alla on 10-kohdan lista mahtavista vaihtoehdoista, joista kukin voi rakentaa itselleen toimivan taikareseptin. Aiemmista blogeistani voit lukea lisää hyvinvoinnin määrittelystä sekä keinoista sen kehittämiseen.

Yrittäjän päivän 2020 TOP-10 vinkit hyvinvointiin:

  1. Mene metsään, avantoon ja saunaan tai rauhalliselle lenkille palautumaan luonnon rauhaan.
  2. Urheile, mutta muista myös palautuminen. Triathlon ei välttämättä sovi joka tilanteeseen.
  3. Valitse puhelimen sijaan kirja, varsinkin iltaisin
  4. Vaikka olisit epäileväinen, kokeile mindfulnessin voimaa. Yllätyt!
  5. Muista oman esimerkin voima. Tee töitä optimaalisesti yrittäjän vapaudesta nauttien. Keskustele ja kerro miten sinä palaudut ja lepäät. Älä näytä esimerkkiä kuuluisista all-nightereista muille, vaikka niitä tekisit. Voit aikatauluttaa viestisi myös aamuun.
  6. Sosiaaliset suhteet (perhe, kaverit, kanssaomistajat ja -yrittäjät) parantavat omaa fiilistä ja energisoivat. Juhlalle on aina välillä tarvetta!
  7. Vaikka olisi vaikeaa, niin puhu ammattilaisen (esim. Auntie, työterveys) tai kaverin kanssa. Myös me toiset yrittäjät voimme auttaa, koska olemme todennäköisesti olleet samassa tilanteessa.
  8. Näytetään tunteet ja puhutaan niistä. Huumori auttaa tilanteessa kuin tilanteessa.
  9. Ajattelu- tai “villasukkapäivät”. Jou(s)toaikaa luoville ajatuksille ja pidemmän aikavälin pohdinnoille.
  10. Ja viimeisenä ainakin minulle se kaikkein vaikein. Uni on yrittäjän SUPERvoima!

 

Kiitokset kaikille vinkkinsä antaneille, joista moni löytyy myös Bonfiren vaikuttajaporukasta! Alkuperäisen keskustelun LinkedInissä löydät tästä.

Jo tänään voimme aloittaa hyvinvointiyhteiskunnan 3.0 rakentamisen. Se on kiinni sinusta ja minusta. Näytetään esimerkkiä ja pidetään huolta toisistamme. Maksimoidaan hyvinvointi ympärillämme.

Teemu Jantti

Teemu Jäntti

Emooter

Co-Founder, Biz Development

Ihmisten ja työyhteisöjen työhyvinvoinnista innostunut yrittäjä. Lisää työn imua ja merkityksellisyyttä työelämään.

Lisää vaikuttajalta Teemu Jäntti


Lisää kategoriasta Kestävä kehitys