Yritysvastuu tukemaan liiketoiminnan kehittämistä

Ulla Heinonen

Hiljattain julkaistun FIBSin tekemän Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen mukaan yritykset näkevät vastuullisuuden edellytyksenä toiminnan jatkumiselle ja sen tuomat liiketoimintahyödyt tunnistetaan isommaksi kuin siihen käytetyt resurssit. Yli puolella yrityksistä on myös strategiassaan kestävän kehityksen tavoitteita.

Viime vuosiin verrattuna luvut ovat kasvusuunnassa eli vastuullisuudesta on tullut yritysten toiminnan kannalta yhä tärkeämpää ja luvut näyytävät myös kasvavan tulevaisuudessa. Tulos on hyvä ja suunta oikea. Silti kolme kehityskohtaa pisti silmääni tutkimuksen tulosten osalta.

Prosessien virittämisestä liiketoimintaa tukevaan strategiseen vastuullisuuteen

Ensimmäiseksi, vastaukset osoittavat yritysvastuun painopisteen olevan selvästi oman toiminnan ja prosessien kehittämisessä, ei niinkään yrityksen toimintaympäristössä tai arvoketjun vastuullisuuden kehittämisessä. Vastuullisuusmielessä omien prosessien parantaminen on siis yrityksille tärkeämpää kuin tuotteiden ja palveluiden kehittäminen.

Aiemmassa Bonfire-blogissani kerroin, kuinka useiden yritysten suurimmat yhteiskunnalliset vaikutukset ja siten myös mahdollisuudet syntyvät erityisesti palveluiden ja tuotteiden kautta sekä arvoketjussa.

Miten voimme vastuullisemman arvoketjun sekä uusien tuotteiden ja palveluiden avulla muuttaa maailmaa kestävämmäksi ja luoda samalla lisäliiketoimintaa, jos yritysvastuussa tyydytään vain sisäisten prosessien kehittämiseen? Kun tekeminen keskittyy omien seinien sisällä tapahtuvan toiminnan virittämiseen, näitä vastuullisuuden mahdollisuuksia ei onnistuta hyödyntämään.

Vastuullisuudella on suuri merkitys yrityksen arvonmuodostuksen ja brändin kannalta, minkä vuoksi näiden tavoitteiden tulisi näkyä liiketoimintastrategiassa. On toki monestakin syystä hyvä, että vastuullisuusnäkökulmat kirjataan erilliseen vastuullisuusstrategiaan. Se ei kuitenkaan riitä, sillä työn voidaan sanoa olevan valmis vasta silloin, kun vastuullisuus on saatu jalkautettua liiketoimintastrategiaan sekä konkreettisiin toimintaohjelmiin ja jokaiselle päätöksenteon tasolle.

Vastuullisuuden tulisi olla osa yrityksen kaikkea tekemistä ja kaikilla osa-alueilla sekä jokaisen työntekijän agendalla.

Kun päämäärä on päätetty yhdessä, kaikki kulkevat vastuullisuuspolkua samaan suuntaan

Toiseksi, koska vastuullisuus koskettaa kaikkia, myös sen suuntaviivat tulisi määrittää yhdessä. Erillistä vastuullisuusstrategiaa on hyvin vaikeaa sitoa muuhun strategiaan ja liiketoimintaan, jos se on vastuullisuuspäällikön yksinään laatima. Eikö olisi helpompaa integroida vastuullisuusstrategia suoraan yrityksen strategiaan ja johtamismalliin?

Useimmassa yrityksessä on yritysvastuusta vastaava henkilö, joka ansiokkaasti puskee vastuullisuustyötä eteenpäin, mutta valitettavan usein heillä ei ole johtoryhmän natsoja kaulassa.

Sivulta ja ilman päätösvaltaa vastuullisuutta on vaikea edistää, saati nähdä sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta vastuullisuudesta saadaan kaikki irti ja se tuo yritykselle lisäarvoa, vastuullisuusasiantuntijat tulee nostaa liiketoiminnan ytimeen ja johtoryhmätasolle.

Vahva ja jatkuva johdon sitoutuminen avaa liiketoimintamahdollisuudet

Kolmanneksi on alleviivattava, että vain neljännes yrityksen hallituksista käsittelee tutkimuksen mukaan vastuullisuusasioita säännöllisesti.

Miksi näin on? Vastuullisuuden kun tulisi olla hallituksen agendalla jatkuvasti. Sille tulisi asettaa tavoitteet aivan kuten muullekin liiketoiminnalle. Samoin hallituksen tulisi seurata ja taata, että vastuullisuus on integroitu toimintaan jokaisella tasolla ja että liiketoimintamahdollisuuksista otetaan kaikki irti täydellä teholla.

Yritysvastuutyössä on siis yhä merkittävästi valjastamatonta potentiaalia. Keskittymällä näihin kolmeen osa-alueeseen pääsee jo pitkälle.